Ajankohtaista

Isännöitsijät ovat liikkuvaa sorttia: työpäivän aikana on usein asiakaskäyntejä ja kokouksia. Tästä syystä toivomme, että sovit tapaamisesta isännöitsijän (tai kirjanpitäjän) kanssa etukäteen.
Mikäli et tavoita meitä välittömästi puhelimitse, malta hetki: soitamme kyllä saman työpäivän aikana takaisin!  :)

 

Ilmoitettuna aikana ovien täytyy tietenkin olla auki. Jos aukioloajat ovat lyhyemmät kuin normaali virka-aika, asiakkaat voivat usein varata palveluaikoja netistä tai puhelimitse. Sovitut tapaamiset helpottavat isännöintiyrityksen työtä: kun keskeytyksiä tulee vähemmän, voi keskittyä tehtäviin.

Myös yksityisyyden suoja on tärkeä, isännöintiyrityksessä käydään luottamuksellisia keskusteluja esimerkiksi kirjanpitäjän ja isännöitsijän välillä.

Monessa isännöintiyrityksessä asiakaspalvelu avaa oven summerin soittajalle, ottaa asiakkaan vastaan ja ohjaa tarvittaessa isännöitsijälle.

Yhä enemmän asioita hoidetaan sähköpostilla ja taloyhtiösivujen kautta, mutta henkilökohtaiselle palvelullekin on paikkansa. Isännöinnissä voi vierailla kymmeniä asiakkaita päivässä, joten seurusteluun isännöitsijöillä on nykyään harvemmin aikaa.

(Lähde: http://www.kotitalolehti.fi/2017/04/isannointitoimistoonkavella-sisaan-milloin-vain/)

 

Lähdemme juhannuksen viettoon torstaina, joten toimistomme ovat suljetut pe 22.6.

Palvelemme jälleen maanantaina 25.6. klo 9.00.

Iloista juhannusta :)

 

Kuva 716

 

 

 

 

 
 
 
Aurinkoista kesäkuuta! 
 
Lomakausi on nyt meilläkin käsillä!
Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistoillamme.
 
Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä
sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen.
 
Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä
lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät.
 
Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman
kirjanpitäjänne/isännöitsijänne poissa ollessa!
 
Rentouttavaa kesää!
 

☀️☀️☀️
 
ps. seuraathan meitä Facebookissa?
 www.facebook.com/Kiinteistotili
 
 

 

Kiuruveden Kiinteistötili Oy kuuluu korkeimpaan luottoluokkaan AAA.

Tähän saavutukseen yltää 2,6 % kaikistä suomalaisyrityksistä :)

 

AAA logo 2018 FI

 

(Seuraathan meitä jo Facebookissa? https://www.facebook.com/Kiinteistotili/)

Osakehuoneistorekisteri (ASREK) on uusi rakenteilla oleva rekisterijärjestelmä, jolla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät.

Rekisterin avulla asunto-osakkeiden omistuksen siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti. Lisäksi rekisteri tarjoaa asuntoihin ja yhtiöihin liittyvät monipuoliset tietopalvelut.

Luotettavia asuntojen omistajatietoja tarvitaan useissa yhteyksissä, sillä huomattavalla osalla kansalaisista on asunto-osakkeita ja asunto-omaisuuteen on sitoutunut merkittävä määrä varallisuutta. Osakehuoneistorekisteri helpottaa kymmenien tuhansien henkilöiden työtä niin isännöinnissä, kiinteistönvälityksessä, rahoituslaitoksissa kuin julkishallinnossakin.

Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Osakehuoneistorekisteriä tuottaa poikkihallinnollinen yhteistyöhanke ASREK ja siitä vastaa maa- ja metsätalousministeriö. ASREK-hankkeen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Maanmittauslaitos. Tämän hetken suunnitelmien mukaan osakehuoneistorekisterin ensimmäiset osat otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

(lähde ja lisätietoa: https://www.maanmittauslaitos.fi/hankkeet/asrek)
 
Kiinteistötilin tietosuojaperiaatteisiin sekä taloyhtiösi tietosuojaselosteeseen voit tutustua toimistoillamme tai nettisivullamme http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/kiinteistotilin-tietosuojaperiaatteet ja http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/henkilotietolaki

 

Väärinkäsitys 1: GDPR on isännöintiyrityksen keksimä turha palvelu, jota taloyhtiö ei tarvitse

Tietosuoja-asetus on yleinen henkilötietojen suojaa sääntelevä EU-määräys, joka koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on tarkentaa ja yhtenäistää käytäntöjä henkilötietojen käsittelyssä. Asetuksen asettamat velvoitteet koskevat myös taloyhtiöitä.

Tietosuoja-asetus, kuten lait yleensäkään, ei anna suoria vastauksia taloyhtiöasumisessa vastaan tuleviin moninaisiin tilanteisiin, joissa henkilötietoja käsitellään. Näissä tilanteissa hallitukset kääntyvät usein isännöinnin puoleen, jonka tehtävänä on tietää tai etsiä vastauksia näihin tulkintakysymyksiin.

 

Väärinkäsitys 2: Taloyhtiöissä ei ole valmistauduttu tietosuoja-asetukseen

Monet taloyhtiöiden hallitukset ovat heränneet asiaan viime tipassa. Isännöintialalla on kuitenkin valmistauduttu tietosuoja-aikaan jo usean kuukauden ajan. Isännöintiliiton tuoreen Yritysbarometrin mukaan toukokuun puolessa välissä jo yli 90 % isännöintityrityksistä oli laatinut tai laatimassa tietosuojaselosteet asiakastaloyhtiöiden henkilötietojen käsittelystä.

Väärinkäsitys 3: Taloyhtiöissä noudatetaan jo henkilötietolakia, joten GDPR ei tuo lisätöitä kenellekään

Uuden asetuksen myötä ns. näyttötaakka henkilötietojen oikeanlaisesta käsittelystä muuttuu nykyisestä: rekisteripitäjänä olevan taloyhtiön pitää pystyä osoittamaan, että se toimii asetuksen mukaisesti. Käytännössä osoitusvelvollisuus edellyttää henkilörekisterien ja käsittelyprosessien kirjaamista dokumentteihin. On kuvaavaa, että monien yritysmaailman rekisteripitäjien GDPR-työ on kestänyt helposti yli vuoden.

Asetuksen noudattamista aletaan todennäköisesti valvoa aiempaa tarkemmin, ja joka tapauksessa seuraukset ovat tuntuvat, jos taloyhtiö suhteutuu asiaan välinpitämättömästi. Taloyhtiön johdossa pitää siis tehdä entistä huolellisempaa tietosuojatyötä.

Käytännössä isännöinti huolehtii:

  • siitä, että osakkaat ja asukkaat tietävät, miten taloyhtiössä käsitellään henkilötietoja eli laatii tietosuojaselosteen ja huolehtii sen jakamisesta taloyhtiön viestintäkanavissa
  • osakkaiden ja asukkaiden oikeuksien, kuten omien henkilötietojen tarkastusoikeuden, toteuttamisesta
  • taloyhtiön ja sen henkilötietoja käsittelevien sopimuskumppaneiden, kuten huoltoyhtiön tai turvapalveluyrityksen, välisten sopimusten laittamisesta GDPR-kuntoon esimerkiksi laatimalla sopimusliite
  • osakkaiden ja asukkaiden henkilötietojen säilytysaikojen määrittämisestä ja tarpeettomien tietojen poistamisesta
  • siitä, että hallitus pysyy ajan tasalla, jos ja kun taloyhtiön toimintaan tai asetukseen tulee muutoksia

 

Väärinkäsitys 4: Taloyhtiön on pakko käyttää isännöinnin tarjoamaa GDPR-palvelua

Hallituksen vastuulla on huolehtia tietosuoja-asetuksen noudattamisesta taloyhtiössä. Taloyhtiön hallitus toimii rekisterinpitäjän edustajana eikä tätä vastuuta voi siirtää isännöinnille. Käytännön työtä hallituksen ei tarvitse tehdä itse, vaan sen voi siirtää isännöinnin tehtäväksi. Tähän työhön liittyviä vastuita ja velvoitteita ovat muun muassa dokumenttien laatiminen ja rekisteröityjen informointi.

Jos hallitus ei ole tyytyväinen hankkimaansa isännöintiin, palveluista kannattaa neuvotella isännöintiyrityksen kanssa. Tarvittaessa voi pohtia, vastaako hankittu isännöintipalvelu taloyhtiön tarpeita.

 

Väärinkäsitys 5: Mitään tietoja ei saa jatkossa lähettää sähköpostilla

Kaikkien toimijoiden pitää arvioida henkilötietojen käsittelyyn sisältyvät riskit. Järjestelmien, kuten sähköpostin, kohdalla se tarkoittaa sitä, että valitaan sellainen tekninen palvelu, joka takaa riittävän tietoturvan.

Esimerkiksi isännöitsijäntodistus sisältää henkilötietoja, ja henkilötietoja lähetettäessä on aina oltava erittäin huolellinen. Isännöitsijäntodistuksen saa kuitenkin lähettää sähköpostilla, mikä on käytännössä nopein ja tilaajaystävällisin tapa toimittaa todistus.

 

(https://www.isannointiliitto.fi/ajankohtaista/5-vaarinkasitysta-tuoreesta-tietosuoja-asetuksesta-taloyhtioissa/)

Toimistomme ovat suljetut helatorstain jälkeisenä perjantaina 11.5.

Palvelemme normaalisti jälleen maanantaina klo 9.00.

Mukavaa viikonloppua!  :)

 

Isännöinti hoitaa taloyhtiön tietosuoja-asiat

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan 25.5.2018. Asetuksen tarkoituksena on tarkentaa ja yhtenäistää käytäntöjä henkilötietojen käsittelyssä. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että taloyhtiön tietosuojavastuu on hoidettu. Käytännössä isännöinti ylläpitää taloyhtiön henkilörekistereitä ja huolehtii tietosuoja-asetuksen tuomista velvoitteista. Taloyhtiön tietosuojaseloste kertoo, miten taloyhtiössä käsitellään henkilötietoja ja miten tietoturvasta on huolehdittu.

Voit tutustua taloyhtiön tietosuojaselosteeseen Kiinteistötilin toimistoilla tai http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/henkilotietolaki sekä

Kiinteistötilin Tietosuojaperiaatteisiin http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/kiinteistotilin-tietosuojaperiaatteet

 

Kirjanpitoasiakkaamme: Tee nämä asiat 25.5.2018 mennessä

1. Varmista, että olet laatinut kirjallisen sopimuksen henkilötietojen käsittelyn ulkoistamisesta tai tietojen siirtämisestä, jos olet esimerkiksi ulkoistanut palkanlaskennan. Yleensä asiakasrekisterit eivät sisällä kovinkaan arkaluontoisia henkilötietoja, joten niiden suhteen ei kannata tehdä mitään ylimitoitettuja toimenpiteitä. Työntekijärekisterinne sen sijaan sisältää arkaluontoisia henkilötietoja. Palkanlaskennan tarpeisiin tarvitaan tietoa henkilön sairaspoissaoloista, ay-jäsenyyksistä, sekä toisinaan myös ulosotosta. Myös henkilötunnusta käytetään palkanlaskennassa säännönmukaisesti.

2. Jos luovutat tietoja, niin dokumentoi asia seuraavalla tavalla: ”Luovutetaan työntekijöiden tietoja XXXXX-yritykselle".

3. Kirjoita seloste, miten säilytät, poistat ja luovutat henkilötietoja. Tämän selosteen avulla voit tarvittaessa osoittaa toimineesi tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tärkeintä on, että teillä on selkeä toimintatapa, miten säilytätte meiltä vastaanottamanne henkilötietoja sisältävän aineiston. Aineisto tulee säilyttää paperilla lukkojen takana tai tiedostomuodossa sellaisissa hakemistoissa, jotka on rajattu käyttöoikeuksin vain henkilöille, jotka työssään tarvitsevat.

4. Arkistoi työntekijöiden lääkärintodistukset, ulosottodokumentaatio, ay-jäsenyystiedot ja muut vastaavat arkaluontoiset dokumentit omaan mappiinsa lukkojen taakse tai sähköisessä muodossa tietoturvalliseen hakemistoon, jonka käyttöoikeudet on rajattu.

5. Harkitse, voiko arkaluontoiset tiedot lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Hyvin monet sähköpostipalvelut käyttävät jo salattua yhteyttä ja tarvittaessa löytyy ilmaisia sovelluksia sähköpostin sisällön suojaamiseen. Tietosuojan suhteen ei kuitenkaan kannata koskaan tehdä kompromissejä. Suhtaudu siis tiedostojen lähettämiseen sähköpostitse aina varauksella.

6. Laadi ohjeet henkilötietojen käsittelyyn ja informoi henkilöstö. Arvioi käytännönläheisesti ja terveellä järjellä, mitkä asiat ovat oikeasti arkaluontoista.

7. Muista, että jos et ole sopinut kanssamme toisin, työntekijäsi eivät saa kysellä palkka-asioitaan suoraan meiltä. Tilitoimistolla ei yleensä ole mahdollisuutta tunnistaa kyselijää luotettavasti, ellei asiaa ole sovittu selkeästi. Työntekijöillänne on aina oikeus tarkastaa omat tietonsa ja korjauttaa virheet.

8. Laadi seloste käsittelytoimista ja laita se yleisesti saataville yrityksenne verkkosivuille sekä toimistolle. Selosteessa tulisi huomioida ainakin seuraavat asiat: a. Mihin tietoja käytetään b. Kuvaus rekisteröityjen ryhmistä (palkansaajat, yhteistyökumppanit, asiakkaat) c. Kuvaus henkilötietoryhmistä (yhteystiedot, palkkatiedot) d. Henkilötietojen vastaanottajien ryhmät, joille henkilötietoja luovutetaan (kirjanpitäjä, palkanlaskija) e. Rekisterinpitäjän ja mahdollisen yhteisrekisterin pitäjän, rekisterinpitäjän edustajan ja tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

9. Kuvaa, milloin poistat vanhentuneet tiedot, esim. ”entisten työntekijöiden tiedot arkistoidaan kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä”. Henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset henkilötiedot tulee poistaa tai korjata viipymättä.

10. Hävitä aineistot, kun ne eivät ole enää tarpeen. Palkanlaskennan aineistojen lakisääteinen säilytysaika on 6 tai 10 vuotta. Jos esimerkiksi lääkärintodistusten perusteella on haettu ja saatu Kela-korvauksia, ovat lääkärintodistukset tositteita, jotka tulee säilyttää 6 vuotta. Ne tulee hävittää säilytysvelvollisuuden umpeuduttua, koska säilytyksellä ei ole enää lakisääteistä tai muuta perustetta.

11. Varaudu tilanteeseen, jossa yrityksesi työntekijältä tullaan kysymään seuraava kysymys: ”miten teidän yrityksessänne käsitellään henkilötietoja?” Jokaisen henkilötietoja käsittelevän henkilön täytyy ymmärtää, miten henkilötietoja käsitellään ja minkälaisilla prosesseilla niitä hallinnoidaan. Toisaalta, jokaisen yrityksen edustajan on tärkeätä osalta ohjata kiperät kysymykset henkilötietoja käsitteleville henkilöille.

(Lähde: https://tilineloset.fi/blogi/mita-tilitoimiston-asiakasyrityksen-kannattaa-tehda-ennen-gdprn-tulo/)

Selkeää infoa tietosuoja-asetuksesta, sekä hyvät ohjeet löytyvät esim. Suomen Yrittäjien laatimasta maksuttomasta tietosuojaoppaasta (Yrittäjien jäsenille myös lomakemalleja):

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajat_tietosuojaopas_2018_130418.pdf

Lisätietoja tietosuoja-asioissa: Niina Kämäräinen, niina.kamarainen(a)kiinteistotili.fi

 

Toimistomme suljetaan kiirastorstaina poikkeuksellisesti jo klo 13.00.

Lepäilemme pääsiäisen ja palaamme töihin jälleen tiistaina 3.4. 

Rentouttavaa pääsiäistä!

Suomalaisyrityksistä vain pieni osa kuuluu Dun & Bradstreetin kansainvälisesti tunnettuun,
alhaisimpaan riskiluokkaan 1. Kiuruveden Kiinteistötili Oy ja Ylä-Savon Kiinteistötili Ky ovat kaksi niistä. D&B on vuodesta 1993 lähtien luokitellut ajantasaisesti suomalaisyritysten riskiluokituksen.

Riskiluokkia on neljä. Vaatimuksena alhaisimpaan riskiluokkaan pääsemiselle ovat mm. keskimääräistä paremmat talouden tunnusluvut, positiivinen tausta ja maksukäyttäytyminen. D&B:n kansainvälisesti tunnettu riskiluokitus toimii ovenavaajana yli 200 maassa.

Toukokuussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus tuo lähes jokaiselle yrittäjälle uusia velvoitteita. Suomen Yrittäjät on laatinut yrittäjille helppolukuisen tietosuojaoppaan ja toimintaohjeet.


Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. 25. toukokuuta 2018 alkaen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

– Uudistus voi tuntua erityisesti pienyrittäjästä vaikealta, minkä vuoksi Suomen Yrittäjän on laatinut helppolukuisen oppaan ja toimintaohjeet. Oppaan tarkoituksena on auttaa yrittäjää itseään selviytymään vaadituista toimenpiteistä. Lisäksi jäsentä tuetaan maksuttoman neuvontapalvelun kautta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Yrittäjäjärjestö palvelee jatkossa jäseniä myös laatimalla erilaisia malliasiakirjoja ja rekisteriselosteita, joita yrittäjä voi hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Yrittäjien lakineuvojat on koulutettu vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Yrityksissä täytyy olla seloste henkilötietojen käsittelytoimista

SY:n asiantuntija Petri Holopaisen mukaan EU:n tietosuojaperiaatteiden tietäminen on yrittäjille tärkeää.

– Eli lähtökohtaisesti yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu. Tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen. Lisäksi suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä; ne henkilöt, keiden tehtäviin kuuluu käsitellä tiettyä tietoa, tekevät näin, eivätkä muut henkilöt.

Tietosuoja-asetus velvoittaa muun muassa yrityksen tekemään selosteen henkilötietojen käsittelytoimista. Tätä tulee pitää yleisesti saatavilla esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai yrityksen toimipaikassa.

Asetus koskee toisaalta myös asiakaspalvelua, sillä asiakaspalveluun liittyy tietosuojanäkökulmia.

(Lähde & lue lisää: https://www.yrittajat.fi/uutiset/570955-kattava-tietosuojaopas-julki-tarkoituksena-auttaa-yrittajaa-selviytymaan-vaadituista)

Uutinen siitä, että uusi tietosuoja-asetus vaatisi rappukäytävien nimitaulujen poistamista, ei pidä paikkaansa.

Savon Sanomat kertoi torstaina, että Kiinteistöliiton mukaan EU:n tietosuoja-asetus voisi aiheuttaa sen, että nimitaulut joudutaan poistamaan taloyhtiöiden rappukäytävistä.

Tieto on virheellinen.

– Porraskäytävien nimitaulut eivät sellaisenaan muodosta henkilörekisteriä, vahvisti Markus Myhrberg asianajotoimisto Lexiasta.

Saman tiedon vahvistivat oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Talus ja tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Helsingin Sanomille.

– Juuri tällaisiin pieniin arjen kysymyksiin ollaan laatimassa tulkintoja Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhteistyönä.

 

Tietosuoja-asetus koskee myös taloyhtiöitä

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5. alkaen. Asetuksen asettamat velvoitteet koskevat myös taloyhtiöitä.

Taloyhtiönkin on jatkossa kerrottava läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi, miten henkilötietoja yhtiössä käsitellään.

 

Kiinteistötilissä hoidamme asiakastaloyhtöidemme tietosuoja-asetuksen vaatimat asiat hallituksen puolesta.

 

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2018/02/rappujen-nimitauluja-ei-tarvitse-poista)

UUSI ISÄNNÖITSIJÄ

Kiinteistötilin uutena isännöitsijänä aloittaa 6.3.2018 Seppo Määttä, AIT. Sepolla on 15 vuoden kokemus alalta. Hän siirtyy palvelukseemme Isarvo Oy:stä. Tavoitat hänet numerosta 0400 424 893 ja sähköpostilla seppo.maatta@kiinteistotili.fi.

IMG 20171019 110150 muok

 

 

KUTSU ASIAKASTALOYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENILLE

Lämpimästi tervetuloa kahville, ja tutustumaan Seppoon Iisalmen toimistollemme (Päiviönkatu 22) tiistaina maaliskuun 13. päivä klo 15.00 – 18.00. Ilmoitathan tulostasi sähköpostilla piia.sidoroff@kiinteistotili.fi tai puhelimitse 0400 406 182, jotta osaamme varata tarpeeksi purtavaa kahvin kanssa :)

 

 

TOIMITUSJOHTAJA

Niina Kämäräinen (tradenomi AMK) on nimitetty Ylä-Savon Kiinteistötili Ky:n toimitusjohtajaksi 1.2. alkaen. 

 

 

Tiesithän, että välitämme myös vuokra-asuntoja & -liiketiloja?

Listan vapaista tiloista ja hakemuksen löydät sivulta

 

http://www.kiinteistotili.fi/vuokrattavat-asunnot

 

 

 

... ja olethan jo tykännyt meistä Facebookissa?

http://www.facebook.com/Kiinteistotili

 

 

Veronmaksajien uusi verkkolaskuri Verotin kertoo, miten maksetut verot ohjautuvat eri julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Käy kokeilemassa!

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/verotin/

Alla oleva yritys aputoiminimineen kalastelee maksamaan palveluista, jotka eivät ole millään tavalla välttämättömiä. Yritykselle saa näkyvyyttä muullakin tapaa - ja edullisemmin! Tiedäthän, että puhelinnumeron ilmoittaminen Kaupparekisteriin ei ole välttämätöntä.

 

terrafinland

Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat sairausvakuutusmaksu, työeläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantaja perii työntekijän osuuden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (prosenttia palkasta)

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu

(aikaisemmin sosiaaliturvamaksu) vuonna 2018 maksetuista palkoista 0,86 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.

2. a) Työeläkevakuutusmaksu (TyEL)

Työnantajan maksuun vaikuttavat muun muassa tilapäiset maksun alennukset sekä asiakashyvitys. Työeläkemaksut koskevat 17–67-vuotiaita työntekijöitä.

Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,75 %.

2. b) Merimieseläkevakuutusmaksu (MEL)

• Työnantajan osuus 13,2 %

3. Tapaturmavakuutusmaksu

Pakollisen tapaturmavakuutuksen maksu vaihtelee toimiala- ja yrityskohtaisesti. Maksu määräytyy palkkojen ja työn tapaturmariskin mukaan.

4. Työttömyysvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä.

• 2 083 500 euron palkkasummaan asti 0,65 %
• palkkasummasta, joka ylittää 2 083 500 euroa 2,60 %
• osaomistajan maksu (palkkojen määrästä riippumatta) 0,65 %

5. Ryhmähenkivakuutusmaksu

Maksu vaihtelee yhtiöittäin.

Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut (prosenttia palkasta)

1. Työeläkevakuutusmaksu ja merimieseläkevakuutusmaksu

• työntekijän osuus, 17–52-vuotiaat 6,35 %
• työntekijän osuus, 53–62-vuotiaat 7,85 %
• työntekijän osuus 63–67-vuotiaat 6,35 %

2. Työttömyysvakuutusmaksu

• työntekijän osuus 1,90 %
• osaomistajan osuus 0,92 %

3. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Maksu sisältyy verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta.

• päivärahamaksu on 0,00 %, jos tulot ovat alle 14 020 euroa. Muuten maksu on 1,53 %.
• sairaanhoitomaksu on 0,00 % palkka ja työtuloista.

 

(Lähde: www.vero.fi)

Lumipyryn on luvattu jatkuvan suuressa osassa maata. Runsaan lumentulon jälkeen taloyhtiöiden kannattaa seurata pihamaan kuntoa, vaikka talvikunnossapito olisikin ulkoistettu huoltoyhtiölle. Runsas lumisade saattaa vaikuttaa huoltoyhtiön aikatauluihin, ja taloyhtiön kannattaa olla valmiina huolehtimaan turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä.

"Taloyhtiön oma valmius on tärkeä, koska huoltosopimuksesta huolimatta ensisijainen vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä", muistuttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Valmiudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että taloyhtiö merkitsee liukkaat tai muuten vaaralliset paikat vaikkapa puomeilla tai muunlaisilla varoitusmerkeillä, ellei pihaa pystytä juuri sillä hetkellä hoitamaan kuntoon.

Vaikka vastuu turvallisuudesta on ensisijaisesti taloyhtiöllä, kannattaa myös asukkaiden olla valppaina. Asukkaat voivat tarkkailla piha-alueen kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaranpaikoista hallituksen jäsenille, huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle välittömästi.

Huoltoyhtiö hoitaa asiakkaansa kiireellisyysjärjestyksessä

Lumipyryn jälkeen on hyvä huomioida, ettei huoltoyhtiö välttämättä saavu kiinteistölle niin pian kuin pihan kunnossapito edellyttäisi. Syynä viiveeseen on usein se, että huoltoyhtiön on hoidettava asiakaskohteet kiireellisyysjärjestyksessä. Jos asiakkaana on kerrostaloyhtiö, jossa katolta voi pudota lunta esimerkiksi vilkasliikenteiselle kadulle, huoltoyhtiön on hoidettava tilanne viipymättä kuntoon. Sen sijaan rivitaloyhtiö, jossa runsaskaan lumentulo ei aiheuta asukkaille tai ohikulkijoille samanlaista välitöntä vaaraa, voi joutua poikkeustilanteissa odottamaan vuoroaan.

"Huolellisuutta ja malttia vaaditaan lumipyryn aikana kaikilta", Pynnönen korostaa.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/58396.aspx)

Toimistomme suljetaan poikkeuksellisesti perjantaina 29.12.2017 jo klo 13!

Maanantaina 1.1.2018 toimistomme ovat suljettu.

Palvelemme normaalisti jälleen 2.1.2018 klo 9.

 

Iloista Uutta Vuotta 2018!

 

Toimistomme ovat suljetut keskiviikkona 6.12.2017.

Palvelemme normaalisti torstaina klo 9.00.

Toivotamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Hyvää Itsenäisyyspäivää & Isänmaamme 100-vuotisjuhlaa!

 

suomi100

 

Kurkkaa Tilastokeskuksen sivuilta, missä kaikessa Suomi on maailman huippua:

http://tilastokeskus.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/kiinteistotili

 

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro listasi tärkeimpiä tulevan vuoden veromuutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/566351-nain-verotuksesi-muuttuu-ensi-vuonna?utm_source=uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=sy_uutiskirje&utm_content=vko_47_2017)

"Kiuruveden Kiinteistötili Oy sai Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Palkinto on tunnustus pitkäjänteisestä ja
menestyksekkäästä työstä yrittäjänä. Palkinnon myöntää vuosittain Kiuruveden Yrittäjät ry."

Lue koko juttu Kiuruvesi-lehdestä osoitteesta: http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/908/

Alla tunnelmia Maakunnallisesta Yrittäjäjuhlasta, jota vietettiin 18.11. Sonkajärvellä :)

 

Vuoden Yrittäjä 160x150pix

 

Yrittäjäjuhla5

 

Yrittäjäjuhla2

 

Yrittäjäjuhla3

Yrittäjäjuhla1 Yrittäjäjuhlat 2 18.11.2017 m

Team Kiinteistötili Yrittäjäjuhlassa: Jussi Ryhänen, Niina Kämäräinen, Tarja Kämäräinen & Arto Kämäräinen

on koko Suomen vuosittainen teemaviikko, jonka tavoitteena on parantaa kaikkien paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja herättämällä yhteiskunnallista keskustelua paloturvallisuudesta. Tulipalot aiheuttavat vuosittain merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja, vaikka tulipalojen ennaltaehkäisy on helppoa.

Lue lisää: http://paloturvallisuusviikko.fi/

paloturvallisuus

Tänään vietetään Osta työtä Suomeen -päivää.

Ostamalla suomalaisia tuotteita luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä kuussa lisää suomalaisia tuotteita tai palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Se on paljon. Suomalaisen tuotteen ostaminen on tärkeää teemapäivänä ja kaikkina muinakin päivinä.

 

osta työtä suomeen

 

Suomen Yrittäjät on myöntänyt Kultaiset Yrittäjäristit Kiinteistötilin yrittäjille Arto ja Merja Kämäräiselle yli 25 vuoden työstä yrittäjänä. Onnittelut!

 

20171107 112857

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja väsymystä. Liiallinen lämmittäminen kasvattaa nopeasti myös kustannuksia, sillä lämmönkulutus lisääntyy viisi prosenttia jokaista ylimääräistä lämpöastetta kohden.

"Kustannussyistä liialliseen lämmittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämpöyhtiö perii talvella suurempaa energiamaksua kuin kesällä. Näitä paikkakuntia ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Vantaa, Lahti ja Kuopio sekä ensi vuoden alusta lähtien myös Espoo", kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Taloyhtiön kannattaa viestiä asukkaille lämmitykseen liittyvistä asioista ja kannustaa ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla.

Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille.

Kiinteistöliiton Petri Pylsy kehottaa taloyhtiöiden hallituksia seuraamaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.

"Hallituksen on myös syytä reagoida nopeasti, jos seurannassa ilmenee jotakin poikkeavaa", Pylsy muistuttaa.

 

Asukkaan omat lämmitysvinkit

- Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä.

- Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi.

- Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

- Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/58058.aspx)

Lisäkäsien palkkaaminen ei ole yksinkertaista, ja vaatii tarkkaa laskutoimitusta.

Laadukas tuote ja palvelu, fiksu hinnoittelu, tehokas tuotanto ja toimiva markkinointi johtavat hyvään tulokseen. Yritys jolla nämä ovat kunnossa, kolkuttelee menestyksen ovilla. Jossain vaiheessa voi jopa huomata että tilauksia ei voida ottaa enempää vastaan. "Ei-oon" myyminen ei kuitenkaan houkuta: mitä siis tehdä?

Työmäärän kasvaessa osa turvautuu esimerkiksi vuokratyöfirman, laskutuspalvelun tai oman toiminimen kautta työskenteleviin tilapäisapureihin. Yrittäjän kannalta tämä on helppo ratkaisu – lasku vain maksuun ja homma on hoidossa. Byrokratiaan tuhraantuva aika jää verrattain pieneksi. Kaikille toimialoille tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Joillain aloilla ja tiettyyn tehtäviin freelancereita tai vuokratyöntekijöitä ei vain ole tarjolla.

Jos lisäkäsien tarve kuitenkin on jatkuvaa ja liukuma- tai ylityötunnitkaan eivät auta, pohdittavaksi tulee lisävoiman rekrytointi. Suurimpia taloudellisia kysymyksiä lisätyövoiman palkkaamisessa ovat työntekijästä aiheutuvat todelliset kustannukset sekä palkkaamisen kannattavuus. Nämä koostuvat paitsi työntekijän suorista kuluista, myös rekrytointiprosessin muista vaikutuksista tuottavuuteen.

Jos uudelle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan esimerkiksi 2200 euron bruttopalkkaa kuukaudessa, tämän summan päälle tulevat vielä pakolliset työnantajamaksut eli:

- työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä

- tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu

Näiden lisäksi työnantaja maksaa vuosilomista ja arkivapaista johtuvat kulut.

Melko yleisesti käytetyn nyrkkisäännön mukaan työntekijän bruttopalkka tulisi kertoa minimissään 1,5:llä todellisten kustannusten selvittämiseksi. Tällöin esimerkiksi 2200 euron kuukausipalkkaa saavasta työntekijästä koituu työnantajalle 3300 euron menoerä kuukaudessa.

Työntekijästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat kuitenkin muun muassa toimialan, noudatettavan työehtosopimuksen sekä sairauspoissaolojen määrän mukaan. Käytännössä kerroin voi siis helposti olla suurempikin kuin 1,5. Budjetointia tehdessä yllätyksiin kannattaa varautua, eikä laskea kuluja yhtään alakanttiin.

Maksettavaa kertyy myös itse rekrytoinnista. Ilmoittelu, haastattelut ja perehdytys vievät jonkun työaikaa tai aiheuttavat kuluja, mikäli ne ulkoistetaan. Rekrytointiin on kuitenkin syytä investoida kunnolla, sillä kalleimmaksi tulee tuoreen työntekijän menettäminen jo koeajalla. Rekrytointiprosessi on myös osa yrityksen mainetyötä ja viestintää, joten se kannattaa hoitaa hyvin. Huonot kokemukset työnhaussa leviävät laajalle.

Paljonko uuden työntekijän pitäisi yritykselle tuottaa?

Työntekijän palkkaamista mietittäessä on olennaista tehdä realistiset laskelmat siitä, onko töitä tiedossa riittävästi ja kuinka paljon lisää tuottoa työntekijän pitäisi yritykselle tehdä.

Jos työntekijästä koituvat todelliset kustannukset ovat aiemmassa esimerkissä mainitut 3300 euroa kuukaudessa, vähintään tämän verran myyntikatetta (eli myyntivoittoa) hänen pitäisi yritykselle kerryttää, jotta palkka saataisiin maksettua ilman että yritykselle aiheutuu tappiota.

Kuinka paljon lisämyyntiä tämä sitten tarkoittaa kuukaudessa? Vastaus riippuu yrityksen myyntikateprosentista, joka voi vaihdella paljon toimialan mukaan.

Myyntikateprosentti kertoo, kuinka iso osa liikevaihdosta jää käytettäväksi muihin kuluihin, kun tuotteen hankkimisen tai valmistuksen muuttuvat kustannukset on ensin vähennetty.

Tuotteita myytäessä myyntikate on yleensä helppo laskea miinustamalla tuotteiden myyntihinnasta niiden sisäänostohinta. Palveluita myytäessä laskelmat eivät ole näin yksinkertaisia.

Kuvitellaan, että yrityksen myyntikate olisi esimerkiksi 60 %. Tällöin 3300 euron myyntikatteen saavuttaakseen liikevaihdon (eli myyntituottojen summan ilman arvonlisäveroa) tulisi olla 5500 euroa kuukaudessa. Kun tähän 5500 euroon vielä lisätään 24 prosentin arvonlisävero, tulokseksi saadaan 6820 euroa.

Myyntikatteen ollessa 60 % yrityksen tulisi siis tehdä 6820 euroa kuukausittaista lisämyyntiä, jotta uuden työntekijän 2200 euron bruttopalkka saataisiin kuitattua. Koska yrityksen tavoite on kuitenkin tehdä myös voittoa, summan tulisi olla vielä tätäkin suurempi.

Nämä luvut ovat vain esimerkkejä ja saattavat todellisuudessa vaihdella paljonkin yrityksen toimialan ja sitä kautta myyntikatteen mukaan. On myös tärkeää olla jatkuvasti ajan tasalla taseesta, sillä HR-kustannukset kuten ostolaskutkaan eivät voi odottaa vaikkapa vuoden päästä valmistuvan ison tilauksen loppulaskutusta.

Lisäksi ennen työsuhdetta ja sen alkutaipaleella yrittäjän aikaa – eli rahaa – kuluu rekrytointiin kuuluviin rutiineihin. Tällaisia rutiineja ovat muun muassa työntekijän vakuutusten ja työterveyshuollon järjestäminen, työsopimuksen tekeminen sekä työehtosopimukseen liittyvien pykälien selvittäminen. Nämä vievät yllättävän paljon yrittäjän omaa tuottavaa työaikaa. Tämän vuoksi voi olla järkevää pyrkiä rekrytoimaan kerralla useampi henkilö jos siihen on tarvetta, vaikka tehtävät eivät olisikaan samoja. Näin perehdytykset ja paperityöt voi hoitaa kerralla useamman osalta. Perehdytys vie myös aikaa ja kustannuksia voi kertyä työvaate-, työkalu- tai toimitilakuluista.

Kyse ei silti ole pelkästään rahasta. Etenkin vaativammassa asiantuntijatyössä uudet työntekijät eivät ole heti ensimmäisestä päivästään alkaen tuottavia. Heidän on ensin perehdyttävä tehtäviinsä, työkaluihin, järjestelmiin ja toimialaan, tutustuttava työyhteisöön, luotava verkostot ja opittava uudet käytännöt. Tähän kuluvaa aikaa on vaikea mitata, mutta keskimäärin uusi työntekijä on täysin tuottava vasta puolen vuoden tai joillain aloilla jopa vasta vuoden jälkeen.

Kannattavuuden lisäksi työntekijän palkkaamisessa on aina myös inhimillinen puolensa. Jos henkilökemiat eivät toimi, työnteko voi nopeasti muuttua raskaaksi, vaikka kassakone laulaisi. Sopimusta laatiessa kannattaakin aina sopia koeajasta, joka on molempien osapuolien turvana. Työhön ja työyhteisöön soveltuvuus kun on mahdollista varmistaa täysin vasta työtä tehdessä.

Palkkaaminen sisältää myös mahdollisuuksia – ja tukea on saatavilla

Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole koskaan riskitöntä. Silti uusia työkavereita tarvitaan monessa yrityksessä. Riskejä ollaan valmiita sietämään, koska palkkaus sisältää aina myös mahdollisuuksia, kuten liiketoiminnan laajentaminen, yrityksen arvon kasvattaminen ja työkuorman ja vastuualueiden jakaminen.

Vuokratyöntekijään verrattuna yrityksen oma työntekijä saattaa olla motivoituneempi ja sitoutuneempi yritykseen. Tällaisen henkilön kanssa liiketoiminnan kehittäminen sujuu todennäköisesti jouhevammin vuokratyöntekijään verrattuna.

Työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi on olemassa erilaisia tukia, joista palkkatuki lienee monelle tutuin. Kyse on työttömien työnhakijoiden työllistymistä edistävästä tuesta, jota Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Lisätietoja palkkatuesta saa TE-toimiston sivuilta.

Viime vuosilta työttömänä on paljon asiantuntevia tekijöitä, joilla on mahdollisuus aloittaa työt hyvin nopeasti, toisin kuin työpaikkaa vaihtavilla jotka pääsevät aloittamaan vasta irtisanomisajan jälkeen. Korkeamman tason asiantuntijatyössä kandidaatilla saattaa olla myös kilpailukielto-aika jolloin hänen on odotettava pidempään ennen siirtymistään uudelle työnantajalle samalla toimialalla.

Työntekijän palkkaamista harkitessa neuvoja kannattaa yrittäjäverkostojen lisäksi kysyä myös omalta kirjanpitäjältä tai tilitoimistolta. Heille tilanne on tuttu, ja kirjanpitäjä osaa kysymyksiin vastaamisen lisäksi nostaa esiin seikkoja, joita et välttämättä itse muistanut ottaa huomioon.

 

(Lähde: https://www.accountor.fi/uutiset/2017/kasvun-aika-mita-tulisi-huomioida-palkatessa-lisakasia)

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat perustasoiset sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet varavirtalähteineen, kun taas osakkaiden tulee huolehtia paristokäyttöisten palovaroitinten kunnossapidosta.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan asunnon haltijan vastuu huolehtia paristokäyttöisten palovaroittimista ei näytä toimivan.

Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiöiden paloturvallisuus on kaikkien asukkaiden etu. Palovaroittimia pitäisi olla yksi asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohden. Huolellinen yhtiö huolehtii omien palovaroittimiensa toimivuudesta ja muistuttaa myös asukkaita tarkastamaan paristokäyttöisten palovaroitintensa toimivuus säännöllisesti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa, että kaikki asukkaat eivät välttämättä kykene huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin.

"Asukkaat eivät välttämättä pysty itse vaihtamaan pattereita palovaroittimiinsa tai ehkä he eivät edes tiedä pattereiden tarkastuksen tai vaihdoin säännöllisyyden tarpeellisuudesta", Pynnönen sanoo.

Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt muistuttavat asukkaita testaamaan palovaroitintensa toimivuutta säännöllisesti. Pelkästään pattereiden toimivuudesta huolehtiminen ei riitä, sillä myös palovaroittimen käyttöikä voi olla umpeutunut. Viranomaiset suosittelevat, että palovaroittimet vaihdetaan uusiin 5-10 vuoden välein.

"Taloyhtiö voi hankkia myös paristokäyttöiset uudet palovaroittimet asukkaitten puolesta ja muistuttaa pattereiden vaihtamisesta vaikkapa toimittamalla uudet. Tarvittaessa taloyhtiön on hyvä tarjota myös apua pattereiden vaihtamiseen", Pynnönen neuvoo.

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/57638.aspx)

...kirjanpito ei ole sidottu paikkakuntaan? Meillä on asiakkaita ympäri Suomen :)    

Lain mukaan kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Moni yrittäjä koittaa väsätä kirjanpitoa itse: yleensä taidot eivät riitä, ja vaikka yrittäjällä olisi taidot hoitaa talouspuoli, on aika rajallista - ja kallista. Lisäksi alati muuttuvien lakien ja säädösten seuraaminen voi olla työlästä.

Ulkoistamalla kirjanpidon voit keskittyä omaan ydinosaamiseesi. Kirjanpitäjä auttaa rutiiniongelmissa sekä selvittää erikoisemmatkin pulmat. Kirjanpitäjä on yrittäjälle mainio tuki, koska yritysmaailmassa ei ole pakko pärjätä yksin. Kiinteistötilissä hoidamme asiakkaidemme talousasiat ammattitaidolla ja pitkällä kokemuksella.

Ota epäröimättä yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää :)

Periaatteessa kyllä, mutta sääntöjäkin on. Keväästä syksyyn asti parveke on kodin lisähuone, jossa voi vaikka heilautella kahvakuulaa, kypsytellä tomaatteja tai synnyttää kirjoja. Parveke muotoutuu moneen, mutta sääntöjäkin sen käytölle on.

Saako omalla parvekkeellaan...

Grillata? Kyllä

Jos taloyhtiön järjestyssäännöissä ei ole erikseen mainittu grillaamista, naapuria ei voi kieltää tekemästä sitä, vaikka ruuankäry kuinka ärsyttäisi. Poikkeuksena on tilanne, jossa grillaaminen aiheuttaa turvallisuusuhkan kuten selvän palovaaran.

Käytän­nössä grillaa­minen sähkö- ja kaasu­grillillä on sallittua, hiili­grillillä ei, koska hiilillä grillaaminen on avotulen tekemistä.

Taloyhtiö voi kieltää parveke­grillaamisen järjestyssäännöissään. Silloinkaan taloyhtiö ei voi kuitenkaan käytännössä tehdä mitään, vaikka asukas grillaisi jatkuvasti. Huoneiston haltuunoton perusteeksi rikkomus ei riitä.

Tupakoida? Kyllä

Parvekkeilla tupakointi voidaan kieltää taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Se on harvinaista, sillä se edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta.

Toinen tapa lopettaa sauhuttelu parvekkeilla on hakea tupakointikieltoa taloyhtiön huoneistojen parvekkeille kunnan terveysviranomaiselta. Tämä on ollut mahdollista vasta tämän vuoden alusta, ja kieltoja on haettu vain vähän.

Aloitteen käsittelyyn voi tehdä taloyhtiön osakas tai hallitus. Hakemisesta päätetään yhtiökokouksessa, ja hakemuksen lähettämiseen tarvitaan yhtiökokouksen enemmistön suostumus. Ennen hakemuksen lähettämistä kaikkia asukkaita on kuultava.

Bilettää? Kyllä

Jokainen saa järjestää satunnaisia juhlia asunnossaan, ja juhlijat voivat voivat viettää aikaa myös parvekkeella. Yörauha ja naapurit tulisi kuitenkin huomioida. Taloyhtiön järjestyssääntöjen mukaan yörauha alkaa yleensä kello 22 tai 23.

Häiritsevänä öistä biletystä voidaan pitää, jos se on toistuvaa tai jatkuvaa ja paheksuttavaa. Paheksuttavana pidetään esimerkiksi toistuvaa hoilottamista öisin.

Tulevista juhlistaan kannattaa ilmoittaa naapureille paperi­lappusella rappu­käytävän seinässä ja kertoa, ettei juhlien ole tarkoitus jatkua myöhään yöhön.

Varastoida? Kyllä

Parvekkeella saa säilyttää tavaroita. Joskus näkeekin parvekkeita, joiden ylä- ja alaosa on läpinäkyvää lasia ja jotka ovat täynnä tavaraa kuin vinttikomero. Se on ruman näköistä, mutta pelkkä estetiikka ei riitä syyksi puuttua asiaan.

Jos parveke on avoin eli lasittamaton, varastoidut tavarat eivät saa pursuta kaiteen yli ja aiheuttaa vaaraa.

Autonrenkaita ei saa säilyttää huoneistossa, eli ei parvekkeellakaan. Moottoripyörää voi säilyttää, jos siitä on otettu bensat ja öljyt pois. Parvekkeella saa säilyttää korkeintaan 25 kiloa nestekaasua. Säiliötä ei kuitenkaan tulisi säilyttää aurinkoisessa paikassa.

Nakuilla? Kyllä ja ei

Vaivihkainen vilvoittelu saunan jälkeen parvekkeella on ok. Sen sijaan jos parvekkeella ollaan alasti jatkuvasti ja huomionhakuisesti, kyseessä voi olla sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen eli rikos.

Remontoida? Kyllä ja ei

Asunto-osakeyhtiön ulkoseinä ei kuulu osakkeenomistajan hallintaan. Sen kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle. Niinpä osakas ei saa esimerkiksi porata reikää ulkoseinään ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Esimerkiksi lautasantennin ja lämpöpumpun kiinnittäminen vaatii luvan taloyhtiöltä.

Parvekkeen lattia ei ole osa julkisivua, joten sitä voi sisustaa, kaakeloida tai maalata. Samoin voi maalata parvekkeen kaiteen alapuolista seinää, joka näkyy vain parvekkeelle päin.

Pitää eläimiä? Kyllä

Lemmikkien oleskelu parvekkeilla on lähtökohtaisesti sallittua. Esimerkiksi koira ei kuitenkaan saa aiheuttaa häirintää haukkumalla. Kissan parvekeverkon asentaminen puolestaan on muutostyö, jolle pitää kysyä lupa taloyhtiöltä, sillä parvekkeen muutokset eivät saisi vaikuttaa talon julkisivuun.

Suomen kiinteistöliiton mukaan naapurit valittavat helposti eläinten äänistä, jopa papukaijan aamuisesta juttelusta. Äärimmäinen esimerkki on tapaus, jossa eläinsuojeluviranomainen on joutunut puuttumaan siihen, että poni oli asutettu parvekkeelle.

 

(Lähde: http://www.hs.fi/koti/art-2000005321171.html)

Ennakkotilinpäätöksellä pystyt vaikuttamaan tulokseen ja omaan pääomaan vielä tilikauden aikana. Ennakkotilinpäätöksestä on valtava apu yrityksen tulevaisuuden suunnittelussa, ja joskus se voi jopa auttaa korjaamaan tilinpäätöksen tappiollisesta voitolliseksi.  Erityisesti siitä hyötyvät yritykset, joiden toiminnassa on tapahtunut tai tapahtumassa olennaisia muutoksia, sekä yritykset, joiden oma pääoma on menetetty. 

Ennakkotilinpäätöksen 4 hyötyä

1. Parantaa ennustettavuutta ja helpottaa verosuunnittelua

Yritys voi ennakkotilinpäätöksen perusteella vaikuttaa tulokseensa ja oman pääomansa tilaan vielä tilikauden aikana. Omilla toimenpiteillä voi tarvittaessa parantaa tai alentaa tilikauden tulosta esimerkiksi aikaistamalla tai siirtämällä toimituksia tai investointeja sekä kirjaamalla pienhankinnat, kuten tietokoneet ja käsityökalut, kertakuluina tuloslaskelmaan.

2. Tuo ajoissa esiin asioita, jotka vaativat toimenpiteitä

Ennakkotilinpäätöksen avulla saadaan ennakkotieto tilikauden tuloksesta sekä taseen sisällöstä ja tulevista velvoitteista. Jos yritys on esimerkiksi tehnyt tilikauden aikana tappiota ja oma pääoma on menetetty, siitä pitää tehdä merkintä kaupparekisteriin. Yrityksellä voi kuitenkin olla tiedossa isoja tuloeriä seuraavan tilikauden alkupuolella, jolloin tappiollisen tilinpäätöksen ja kaupparekisterimerkinnän voi välttää jatkamalla tilikautta enimmillään kuusi kuukautta eteenpäin. Tilikauden jatkamisesta pitää kuitenkin ilmoittaa kaupparekisteriin kaksi kuukautta ennen kuluvan tilikauden päättymistä.

3. Luo hyvän pohjan seuraavan tilikauden budjetille

Syys-lokakuussa tehty ennakkotilinpäätös luo hyvän pohjan seuraavan vuoden suunnittelulle ja budjetoinnille. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, joiden toiminnassa tai toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, olipa kyse sitten yrityksen kasvusta, suurista investoinneista tai liiketoiminnan laskusuunnasta.

Isoja muutoksia kokenut yritys ei voi käyttää aiempien vuosien lukuja luotettavasti tulevan vuoden ennustamiseen. Sama pätee aloittaviin yrityksiin, joilla historiatietoja ei vielä ole.

4. Tilinpäätös ja tilintarkastus nopeutuvat

Varsinainen tilinpäätös syntyy nopeammin ennakkotilinpäätökseen tehtyjen selvitysten ansiosta. Myös tilintarkastajat ovat ryhtyneet tarkastamaan ennakkotilinpäätöksiä. Tämä pienentää heidän työruuhkaansa ja nopeuttaa tilintarkastusta varsinaisen tilinpäätöksen jälkeen, kun suurin osa tilikauden asioista on jo aikaisemmin käyty läpi.

Jos harkitset ennakkotilinpäätöksen tekemistä, ota asia puheeksi kirjanpitäjäsi kanssa.

 

(Lähde: https://www.accountor.fi/uutiset/2017/vaikutta-tulokseen-viela-tilikauden-aikana)

Itsenäisyyden juhlavuonna on erityinen syy juhlia yrittäjyyttä – satavuotias Suomi on monella tapaa yrittäjien työn tulosta. Yrittäjyys on myös positiivinen voima, joka vie maatamme uudelle satavuotistaipaleelle.
 
Yrittäjän päivää vietetään joka vuosi 5.9. ja nyt jo 20. kertaa. Tavoitteena on korostaa yrittäjyyden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sytyttää nuoriin yrittäjyyden kipinä. Se on kasvanut vuosien mittaan monipuoliseksi valtakunnalliseksi teemapäiväksi, jota vietetään ympäri maata kuntien, yrittäjien, järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksissa.

Yrittäjän päivän taustavoimana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jossa ovat edustettuina elinkeinoelämän järjestöt ja toimijat. Säätiön puheenjohtajana ja Yrittäjän päivän liikkeellepanevana voimana toimii yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki. Hänen aloitteestaan Helsingin Kamppiin Narinkkatorille saatiin myös Yrittäjäpatsas vuonna 2006.

– Suomen 280 000 yrittäjää ovat juhlapäivänsä ansainneet. Laittakaa 5.9. liput salkoon ja herättäkää keskustelua yrittäjyydestä! Paikkakunnaltanne löytyy monia tunnettuja yrittäjiä ja nousevia tähtiä, joita olisi hienoa kuulla Yrittäjän päivänä myös mediassa. Heillä on paljon sanottavaa siitä, millainen positiivinen voima yrittäjyys on ja kuinka monin tavoin se vaikuttaa oman paikkakunnan työpaikkoihin, palveluihin ja tulevaisuuden näkymiin. Myös nuorilta kannattaa kysyä, miten he suhtautuvat yrittäjyyteen uravaihtoehtona, kannustaa Antinmäki.

Yrittäjän päivän tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea.

 

SY ylpea yrittajyydesta luonto 851x315px 100kt

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/562504-satavuotias-suomi-viettaa-yrittajan-paivaa-59-lippu-salkoon-kaikilla)

 

Mistä tiedän, onko taloyhtiö hyvin hoidettu?

Hyvin hoidetun taloyhtiön tunnusmerkkejä ovat seuraavat: taloyhtiön talous on kunnossa, rakennuksesta on pidetty huolta, taloyhtiöllä on tulevaisuudensuunnitelma ja asukkaat viihtyvät.

Tarkimman käsityksen yhtiön taloudesta saa, kun tutustuu talousarvioon, joka on käyty läpi yhtiökokouksessa. Lisäksi kannattaa tutustua niin ikään yhtiökokouksessa läpi käytyyn tilinpäätöksen jälkilaskelmaan.

Useimmiten tilanne on hyvä, jos vastikeylijäämä on parin kolmen kuukauden vastikkeiden verran. Se viestii, että taloyhtiössä varaudutaan sopivasti tulevaan.

Etenkin asuntoa ostaessa tärkein taloyhtiön laadusta kertova dokumentti on isännöitsijäntodistus. Se on kuvaus taloyhtiön tilasta. Isännöitsijäntodistuksesta löytyy talon korjaushistoria, päätetyt remontit ja myös selkeä suunnitelma siitä, mitä aiotaan milloinkin tehdä. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä tehdään pitkäjänteistä työtä.

Tyytyväiset osakkaat ovat edellytys järkevälle taloudenpidolle ja korjaussuunnitelmille. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä otetaan kaikki mukaan päätöksentekoon.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/08/hallitushai-vastaa-keltanokalle-hyvin-hoidetun-taloyhtion-tunnusmerkit/)

Vesi ja kosteus voivat uhata talon terveyttä. Siksi myös puutarhan istutusten paikalla on väliä. Ongelmia voivat aiheuttaa muun muassa väärin ohjatut sadevedet, puutteelliset tontin kallistukset ja pihan kasvillisuus.

Puutarhuri, muista nämä neljä tärkeää ohjetta:

1. Kukkapenkki kauemmas. Sokkelin eli perusmuurin vieressä tulisi olla 40 sentin erotuskaista. Tätä lähempänä taloa ei saisi olla eloperäistä ainesta. Siirrä siis kukkapenkit ja ruusuköynnökset pois. Pois myös multa ja maa-aines talon ympäriltä aina hiekkaan asti. Aseta syntyneen ojan pohjalle suodatinkangas estämään rikkaruohojen kasvu. Täytä erotuskaistale karkealla sepelillä. Voit koristella pinnan halutessasi koristekivillä. Rajaa erotuskaistale nurmikosta painekyllästetyllä puulla tai muovisella rajausnauhalla. Poista kertynyt eloperäinen aines kaistaleelta viimeistään keväällä ja kitke rikkaruohot pois.

2. Puut ja pensaat kolmen metrin päähän. Kaikki puut on syytä pitää pois rakennuksen läheisyydestä. Juuret voivat vaurioittaa perusmuuria ja kasvaa maanvaraisen laatan alle, jopa viemäreihin saakka. Hyvä etäisyys on vähintään kolme metriä. Pajunsukuisille puille ja pensaille, lehmuksille sekä suurille pihapuille sopiva etäisyys on vähintään viisi metriä.

3. Huolla puut ja pensaat. Leikkaa ja huolla pensaat säännöllisin väliajoin. Peltikattoa vasten hankaavat oksat vaurioittavat maalipintaa altistaen katteen ruostumiselle ja reikiintymiselle. Kasvusto voi tukkia myös rännit. Lehtipuista tippuva makea neste ruokkii sammalta ja muuta pienkasvustoa, myös mikrobeja.

4. Tarkkana villiviinin kanssa. Talojen seinustalle sijoitetut köynnöskasvit muodostavat ympärilleen mikroilmaston, joka on huomattavasti muuta ilmanalaa kosteampi. Ongelman voi aiheuttaa vaikkapa villiviini, jonka voimakkaat ilmajuuret voivat pureutua seinärakenteen sisään ja kulkea katolla ränneissä sekä vesikaton rakenteissa vaurioittaen niitä. Villiviinin alla oleva seinärakenne ei pääse kuivumaan. Voimakkaat köynnöskasvit tuovat mukanaan myös pieneläimiä, kuten muurahaisia ja hämähäkkejä. Villiviinien mahdollisiin haittoihin kannattaa suhtautua vakavasti erityisesti lautaverhoillussa talossa. Tarkkaile siis villiviinin takana olevien perustusten, seinien ja räystäiden kuntoa jatkuvasti.

 

(Lähde: http://www.is.fi/asuminen/art-2000005338644.html)

Eikö olisikin helppoa, että hallituksen jäsenet kävisivät avaamassa yleisavaimella oven asukkaalle, jolta on jäänyt avain kotioven taakse? Aikaa ja rahaa säästyisi eikä avaimiaan tiuhaan unohtelevien lasten tarvitsisi yksin odotella pihalla.

Näin toimittiin aikoinaan eräässä taloyhtiössä vuosikymmeniä, kunnes hallitus alkoi pohtia, miten vakuutusyhtiö suhtautuisi, jos yleisavain katoaisi tai varastettaisiin ja koteihin murtauduttaisiin.

Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että hallituksen jäsen voi säilyttää yleisavainta, mutta sen pitää olla turvassa kassakaapissa. Riittääkö rautakaupasta ostettu kaappi vai pitääkö kaapin olla virallinen kassakaappi? Onko tekninen tila riittävän turvallinen paikka? Pitääkö kaappi olla pultattu kunnolla seinään? Missä itse kassakaapin avainta säilytetään? Onko se seuraavassa ”turvakaapissa”? Mihin avainten säilytysketju päättyy? Ja kuka enää muistaa sitä?

Vakuutusasioiden lisäksi on tiedettävä, kenelle huoneiston oven voi avata. Huoltomies tarkistaa aina henkilöllisyyden. Tarkistaako hallituksen puheenjohtaja tai jäsen? Tietääkö hän, jos jonkun ex-puolisolla on vaikkapa lähestymiskielto?

Summa summarum: yleisavaimen ainoa oikea säilytyspaikka on huolto- tai isännöintiyrityksessä.

(Lähde: www.pihaparlamentti.fi)

Arkikielessä sanalla isännöitsijä voidaan viitata sekä yhteen henkilöön että kokonaiseen yritykseen, mutta on hyvä ottaa huomioon, että nykyään isännöintiä hoitaa tyypillisesti useamman hengen ryhmä eikä yksittäinen henkilö. Isännöintiyrityksen palveluksessa on usein myös mm. kirjanpitäjiä tai kiinteistösihteereitä. On siis parempi puhua isännöintiyrityksestä eikä isännöitsijästä palvelun tuottajana.

Isännöitsijän rooli on johtaa taloyhtiötä, yhdessä hallituksen kanssa. Monesti sanotaan, että isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja, mikä hyvin kuvaa isännöitsijän työnsarkaa ja roolia. Isännöitsijä on taloyhtiön palkkaama asiantuntija, jolla on velvollisuus ja valtuudet tehdä yhtiön edun mukaisia ratkaisuja, jotta asukkaiden arki pyörii. Luonnollisesti tiettyihin asioihin tarvitaan hallituksen päätös, mutta näissäkin asioissa isännöitsijä valmistelee asian päätöskuntoon ja tekee toimenpiteet päätöksen täytäntöön panemiseksi.

Mitkä ovat isännöitsijän tärkeimmät tehtävät taloyhtiössä?

Isännöitsijän tehtävät, kuten asunto-osakeyhtiölakikin määrää, ovat:

  • Taloyhtiön hallinnon hoito

  • Taloyhtiön talouden hoito

  • Kiinteistönpidon organisointi ja huolehtiminen

Isännöitsijä ei siis ole huoltoyhtiö tai talonmies, joka konkreettisesti harjoittaa kiinteistönpitoa. Isännöintiyrityksen vastuulla on taloyhtiön isojen ja pienten hankkeiden organisointi suunnittelusta toteutukseen. Yksi asia yllä mainittujen lisäksi, mikä mielestäni hyvin kuvaa isännöitsijän työtä, on se, että isännöitsijä on päätöksenteon asiantuntija. Kun yhtiössä viedään erilaisia hankkeita eteenpäin, niin isännöitsijän on tiedettävä, miten, milloin ja kuka pätevät päätökset tekee.

 

Millainen on hyvä isännöitsijä?

Hyvän isännöitsijän tunnusmerkki on se, että osaa kysyä ja esittää oikeat kysymykset oikeaan aikaan sekä osaa hankkia näihin kysymyksiin vastaukset. Ei tietenkään tarvitse olla mikään kaikkien alojen asiantuntija, vaan täytyy kyetä pitämään langat käsissä ja ymmärtää taloyhtiön toimintaa. Lisäksi, kun toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana ihmisten kanssa työskentely, niin se, että tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen, on isännöitsijälle tärkeä ominaisuus.

Kuinka isännöintiyritys valitaan?

Sopivan isännöintiyrityksen etsimiseen ja valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Ensinnäkin, kun uutta tai uudelle taloyhtiölle ensimmäistä isännöintiyritystä ollaan etsimässä, hallituksen on hyvä ensin miettiä minkälaista palvelua ja mihin hintaan ollaan etsimässä. Hallitus voi vaikka ranskalaisin viivoin kirjata ylös kriteerejä, asioita ja palveluita, joita isännöintiyritykseltä halutaan.

Kun on selvillä mitä haetaan, on helpompi myös etsiä ne yritykset, joille tarjouspyyntöjä lähetetään. Kaikki yritykset eivät välttämättä tee tarjousta, esimerkiksi siksi, että heidän resurssinsa ovat jo täydessä käytössä. Kannattaa siis pyytää tarjouksia useammasta yrityksestä, jotta tarjouksia saa riittävän määrän. Hieman riippuen taloyhtiön koosta on hyvä saada vähintään 3 tarjouspyyntöä, jotta on mahdollista vertailla palveluntarjoajia. Näin ollen kannattaa lähettää ainakin 5-6 tarjouspyyntöä, jotta vähintään tuo 3 tarjousta saadaan. Nämä ovat kuitenkin suuntaa-antavia lukuja ja määrät riippuvat paljon taloyhtiön koosta sekä sijainnista.

Kun tarjouksia on saatu riittävä määrä, niitä vertaillaan ja potentiaalisimpia yrityksiä haastatellaan. Näistä hallitus valitsee parhaimman ja taloyhtiön tarpeisiin sopivimman. Tämän jälkeen kirjoitetaan sopimus ja aloitetaan asiakassuhde. Uuden asiakassuhteen aloittaminen on iso prosessi, joten siihen on myös hallituksen jäsenten syytä varata aikaasa.

Mitä isännöintiyrityksen valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Ongelmia syntyy usein juuri siitä, kun ei tarkkaan mietitä, mitä halutaan. Siitä johtuen hallituksen on syytä miettiä tarkkaan taloyhtiön tavoitteita, tarpeitaan ja toiveitaan. Prosessi onnistuu puolin ja toisin paremmin, kun taloyhtiön hallitus tietää mitä hakee ja haluaa.

Miten taloyhtiön ja isännöitsijän yhteistyötä voi kehittää?

Ylipäätään panostamalla asiakassuhteeseen puolin ja toisin. Kun asiakassuhde on alkamassa, tutustumiseen on hyvä käyttää aikaa. Taloyhtiön hallituksen on kerrottava isännöitsijälle taloyhtiön taustasta, historiasta, tapahtumista ja toimintatavoista. Kaikki asiat ei aina selviä asiakirjoista, joten perusteellinen aloituspalaveri on välttämätöntä. Tässäkin on syytä muistaa, että ihmisten välisestä yhteistyöstähän lopultakin on kyse.

 

(Lähde: http://sijoitusovi.com/mita-isannoitsija-oikein-tekee/)

Aurinkoista heinäkuuta!

Lomakausi on nyt meilläkin korkattu :) Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistollamme. Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen. Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät.

Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman kirjanpitäjänne/isännöitsijänne poissa ollessa!

Rentouttavaa kesää!

Lipun itselle ja kaverille voittivat:

Katja Nenonen
Jussi Hyvärinen
Sisko Juntunen
Roosa Kortelainen
Tanja Pulliainen

Olemme ottaneet yhteyttä voittajiin. Onnea ja mukavaa festariviikonloppua :)

Tykkää meistä Facebookissa: http://www.facebook.com/Kiinteistotili/

Kiinteistötilin toimistot ovat kiinni juhannusaattona 23.6.2017. Palvelemme jälleen normaalisti maanantaina 26.6. kello 9.00 alkaen.

Mukavaa ja lämmintä juhannusta!

 

 

Kiinteistötilille on myönnetty Suomen Vahvimmat Platina -luottoluokitussertifikaatti. Tämä sertifikaatti kertoo Kiinteistötilin erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisesta taustatiedosta sekä hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luottoluokituksen on myöntänyt Suomen Asiakastieto Oy.

Tykkää Kiinteistötilistä Facebookissa ja voit voittaa lippuja Olusille! Arvonta päättyy 2.7.

www.facebook.com/kiinteistotili

 

Mikään laki ei suoraan kiellä parvekkeella grillaamista, mutta tulee huomioida, että pelastuslain mukaan avotulen teko on kielletty (esim. sähkögrilli ei ole avotulta). Pelastusviranomainen voi kuitenkin antaa alueellisia kieltoja, jotka kieltävät parvekegrillauksen - tarkasta tämä vaikkapa isännöitsijältäsi, ennenkuin suuntaat grillikaupoille.

Toimistomme ovat suljetut helatorstain jälkeisenä perjantaina 26.5.

Meidät tavoittaa jälleen maanantaina 29.5. klo 9.00.

 

Olemme vapun vietossa maanantaina 1.5.

ja

palaamme työpöytien ääreen jälleen tiistaina 2.5.

 

Riehakasta vappua!

:)

 

”Eräs isännöitsijä mietti, mitä pitäisi tehdä, kun hänelle on valitettu siitä, että naapuri aiheuttaa jatkuvaa häiriötä ja on nyt kiusaksi hankkinut jopa pienen lapsen.”

”Nykyään saa vastailla kulttuurieroista kumpuaviin kysymyksiin. Joskus on esimerkiksi kysytty, että onko mitään tehtävissä, kun naapurin ulkomaalainen kokkaa niin voimakkaanhajuista ruokaa. Lakimiehen vastaus tähän on, että jokaisella ihmisellä on oikeus syödä.”

”Erään taloyhtiön pihalla harrastettiin jousiammuntaa. Touhu oli jatkunut jo jonkin aikaa, ja poliisi oli ehtinyt ottaa asiaan kantaa: koska ampuminen tapahtuu taloyhtiön pihalla, se voi jatkua. Taloyhtiönäkökulma asiaan oli kuitenkin se, että koska jousiammunta ei ole taloyhtiölle tyypillistä toimintaa, sen voi kieltää.”

”Muutostöihin liittyvät asiat aiheuttavat joskus päänvaivaa taloyhtiöissä. Yksikin osakas koki, että hänen asuntonsa eteinen on liian pieni. Niinpä hän päätti siirtää seinää kenkätelineen verran, 39 senttimetriä, rappukäytävän puolelle.”

”Oikeus on päätynyt yllättävään ratkaisuun useammin kuin kerran. Eräs asukas tuli yöllä ravintolasta ja teki tarpeensa hissiin. Hissin korjaaminen tuli kalliiksi, mutta käräjäoikeuden puheenjohtaja totesi, että tämä on täysin luonnollista käytöstä. Perusteena oli, että jos ihmiselle tulee pakottava tarve, mainittu toiminta ei ole moitittavaa.”

”Eräässä paritalossa naapuri piinasi toista Aku Ankka -tempuilla. Hän esimerkiksi viritteli ämpärin naapurinsa ulkooven päälle niin, että kun naapuri avasi oven, vedet kaatuivat hänen niskaansa. Lisäksi hän ruuvaili naapurin asunnosta lämmitykset pois päältä. Paritalotapauksista voi aina todeta, että tämä ei ratkea juridiikalla, vaan ainoastaan sillä, että jompikumpi muuttaa.”

”Eräs osakas vei hevosen asuntoon, mutta ei tiennyt tai muistanut, että hevonen osaa mennä portaita ylös, mutta ei alaspäin. Pelastuslaitos tarvittiin avuksi, ja talon rakenteitakin jouduttiin rikkomaan, jotta eläin saatiin ulos.”

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/04/asianajotoimistossa-kuultua/)

Taloyhtiöt voivat hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa sekä huoneistojen käytössä oleville parvekkeille ja pihoille että asuinhuoneiston asuintiloihin. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat julkaisseet tupakointikieltohakemuksen tekemistä ja käsittelyä varten laajennetut ohjeet, joissa otetaan huomioon asunnon sisäosiin haettavan tupakointikiellon erityispiirteet.

Kieltämisen kynnys parveketupakointikieltoa korkeammalla

Tupakkalain mukainen tupakointikielto voidaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella. Tupakointikiellon edellytyksenä on lisäksi, että asuintilan haltijalle on annettu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan. Tupakointikielto asuintilan sisäosaan tulee helpoiten kyseeseen konkreettisissa savuhaittatapauksissa.

- Tupakointikieltoa haettaessa taloyhtiön tulee esittää lähtökohtaisesti kirjallinen selvitys siitä, että tupakointikiellon määräämisen edellytykset täyttyvät, johtava ympäristötarkastaja Päivi Vepsäläinen Helsingin ympäristökeskuksesta muistuttaa.

Kiellon hakuun poikkeuksellisesti ja huolellisesti valmistautuen

Asuinhuoneiston asuintilan sisäosan tupakointikiellon hakemiseen kannattaa taloyhtiöissä turvautua vain poikkeuksellisesti. Taloyhtiössä kannattaa aina ensi vaiheessa selvittää, voidaanko savun kulkeutumista estää suorittamalla esimerkiksi tavanomaisia yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia ilmanvaihdon huolto- ja säätötoimia.

Tupakointikiellon hakeminen asuinhuoneiston sisäosaan edellyttää taloyhtiöltä mm. sellaisen teknisen selvityksen esittämistä, joka tukee taloyhtiön kantaa siitä, että savun kulkeutumista ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuutoimin ja -kustannuksin ehkäistä. Tarvittavien korjaus- ja muutostoimien kohtuullisuuden tai kohtuuttomuuden ratkaisee viranomainen. Samoin on esitettävä selvitys siitä, että asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan. Lisäksi tulee muistaa, että velvollisuus kuulla tilan haltijoita ennen hakemuksen tekemistä koskee myös kiellon hakemista asuinhuoneen sisätilaan.

- Huolellisesti suoritetut esitoimet ja hyvin valmisteltu hakemus jouhevoittavat viranomaisen työtä merkittävästi ja takaavat viranomaiskäsittelyn kustannusten pysymisen kohtuullisina, toteaa päälakimies Jenni Hupli Kiinteistöliitosta.

(Lähde: http://www.taloyhtio.net/asuminen/asuminentiedotteet/56426.aspx)

Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen ja huomioida latauspisteiden rakentaminen hyvissä ajoin.

Sähköajoneuvojen lataus tapahtuu pääasiassa kotioloissa: yli 90 prosenttisesti sähköajoneuvot ladataan auton omalla paikalla kiinteistöjen pihoilla tai talleissa useimmiten öisin, ja vain vajaat 10 prosenttia latauksista tehdään julkisissa latauspisteissä. Latauspaikkojen vähäinen määrä voi jopa estää ladattavan hybridin tai täyssähköauton hankkimisen.

Motiva julkaisi viime keväänä yksityisten kiinteistöjen latauspisteoppaan. Kiinteistöliitosta saa niin ikään lisäneuvoja, kuinka latauspisteiden rakentamisessa kannattaa lähteä liikkeelle. Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen antaa vinkkejä myös juuri julkaistussa videossa.

Ajoissa varautuminen kannattaa

"Sähköauton latauspisteen toteuttaminen on teknisesti ja juridisesti täysin mahdollista, kunhan taloyhtiössä löydetään yhteinen tahtotila asiaan. Olisi hienoa, jos tämän vuoden aikana keskustelu latauspisteistä aloitettaisiin jokaisessa taloyhtiössä", sanoo johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta.

Taloyhtiöiden kannattaa selvittää hyvissä ajoin tarvittavien sähköajoneuvon latauspisteiden määrä sekä kiinteistön sisäverkon ja sähköliittymän riittävyys ja kunto. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tietää, kuinka monta latauspistettä voidaan tehdä ilman muutoksia nykyiseen sähköjärjestelmään. Uusissa kiinteistöissä latauspisteet kannattaa muistaa jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Helpoin tapa päästä alkuun on rakentaa latauspisteitä aluksi vain se määrä, joka ei vielä aiheuta muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Jos kapasiteetti riittää, latauspisteiden toteuttamisesta voidaan päättää yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöllä, edellyttäen että osakkaiden maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttomaksi.

Lisätietoa latauspisteiden toteutuksesta on koottu "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon" -oppaaseen, joka on Motivan verkkopalvelussa: www.motiva.fi/latauspisteopas.

 

(Lähde: http://www.taloyhtio.net/asuminen/asuminentiedotteet/56516.aspx)

Toimistomme Kiuruvedellä ja Iisalmessa suljetaan kiirastorstaina 13.4.2017 jo klo 13 pääsiäiseksi.

 

Palvelemme normaalisti jälleen tiistaina 18.4.2017.

 

Aurinkoista pääsiäistä!

Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista. Jokainen niistä kuvaa osaltaan yrityksen taloudellista tilannetta. Mihin tilinpäätöksen lukuihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Tuloslaskelma kertoo toiminnan laajuuden, yrityksen tulot ja menot sekä liiketoiminnan tuloksen tilikaudelta. Jos tarkastellaan pelkästään yrityksen tuoreinta tuloslaskelmaa, sen anti jää helposti vajavaiseksi. Tuloslaskelmaa pitäisi aina verrata edellisen tilikauden tuloslaskelmaan. Vain näin tiedetään, mihin suuntaan liiketoiminta on kehittynyt.

Liikevoitto ja tilikauden tulos

Tuloslaskelma on voimakkaasti toimialasidonnainen; esimerkiksi palvelualan yrityksellä ja tuotteita myyvällä yrityksellä luvut näyttävät täysin erilaisilta. Toimialasta riippumatta tuloslaskelman tärkeimmät luvut ovat kuitenkin liikevoitto ja tilikauden tulos. Toki liikevaihto kertoisi myös paljon, mutta pienillä yrityksillä on mahdollisuus jättää se kertomatta tilinpäätöksessä ja aloittaa tuloslaskelma vasta bruttotuloksesta, joka on myyntien, liiketoiminnan muiden tulojen ja ostojen erotus.

Liikevoitto ilmoittaa liikevaihdon, ostojen, henkilöstökulujen ja liiketoiminnan kulujen sekä poistojen erotuksen eli toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja veroja. Varsinainen tilikauden voitto saadaan, kun liikevoitosta vähennetään vielä rahoitustuotot ja -kulut, saadut ja maksetut korot sekä verot. Tilikauden voitto siirtyy tuloslaskelmasta taseeseen kasvattamaan yrityksen omaa pääomaa. Jos tilikauden tulos painuu jatkuvasti miinukselle, yrityksen toimintaedellytykset ovat heikot. Tuloslaskelman tärkein tehtävä on kertoa toiminnan tuloksesta ja jatkamisen edellytyksistä.

Missä pääoma luuraa?

Taseesta puolestaan nähdään, mihin yrityksen varat ovat sitoutuneet. Se kertoo kaluston ja varaston arvon sekä yrityksen saatavat ja käytettävissä olevan muun varallisuuden. Tase kertoo myös, kuinka paljon yrityksellä on osakkaiden sijoittamaa omaa pääomaa, toiminnan kautta synnytettyä pääomaa ja ulkopuolista rahoitusta. Taseesta on erittäin tärkeää katsoa, ovatko yrityksen rahat tilillä vai ovatko ne sitoutuneet kalustoon, rakennuksiin tai muuhun kiinteään omaisuuteen. Myös saatavien määrä ja niiden muutokset on hyvä tarkistaa. Olennaista on myös tarkastella oman ja vieraan pääoman suhdetta. Erityisesti pitäisi huomioida lyhytaikaisen vieraan pääoman suhde pitkäaikaiseen pääomaan sekä koko vieraan pääoman suhde omaan pääomaan.

Tuloslaskelma ja tase siis kertovat erilaisista asioita. Joidenkin lukujen osalta niitä on kuitenkin hyvä vertailla myös keskenään. Vähäinen liikevaihto ja suuri varaston arvo kertovat epäsuhdasta. Myynti sakkaa ja varastossa makaavat tavarat sitovat turhaan yrityksen pääomaa.

Liitetiedot paljastavat tilinpäätöksen taustat

Vaikka tilinpäätöksessä perehdytään erityisesti tuloslaskelmaan ja taseeseen, liitetietoihinkin on syytä tutustua. Ne nimittäin kertovat perusteet tilinpäätöksen toteutukselle.

Liitetiedoista ilmenevät esimerkiksi yrityksen lähipiiri ja mahdolliset konsernisuhteet, vapaata pääomaa koskevat suunnitelmat ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi käytetyt vakuudet. Nämä tiedot eivät näy taseesta eivätkä tuloslaskelmasta.

Kannattaa tarkastaa, onko tilinpäätöksen laadinnassa käytetty perusolettamia. Esimerkiksi poistojen tulisi olla verottajan hyväksymiä maksimipoistoja. Toimialakohtaisesti voi kuitenkin olla järkevää käyttää muuta poistosuunnitelmaa. Tällöin on tärkeää tarkastella erityisesti poistosuunnitelman oikeaa mitoitusta ja aina poistosuunnitelmasta riippumatta mahdollisia muutoksia poistosuunnitelmassa. Myös tilikausien pituuden vaikutus tulee huomioida ja varastojen arvo pitäisi laskea aina samoin perustein. Näin voidaan luotettavasti verrata yrityksen tilinpäätöstä aikaisempiin tilikausiin tai toisten vastaavien yritysten tilinpäätöksiin. Jos taseen ja tuloksen luvut vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, tulee tarkastaa, millaisia olettamia liitetietoihin on kirjattu.

 

(Lähde: accountor.fi)

Asunto-osakeyhtiössä kiisteltiin siitä, pitääkö pyykkituvan kustannukset periä käyttäjiltä vai voitiinko kulut kattaa vastikkeella. Jälkimmäinen vaihtoehto ärsytti kahta osakasta, koska he eivät käyttäneet pyykkitupaa.

 

Tapahtumien kulku

Asunto-osakeyhtiössä oli yhtiön yhteisissä tiloissa pyykkitupa. Yhtiökokous oli päättänyt, että pyykkituvan ja kuivaustilan käytöstä aiheutuvat, vuositasolla noin 1 000–2 000 euron kustannukset katetaan yhtiövastikkeilla. Aiemmin käytöstä perittiin käyttäjiltä erillistä käyttömaksua.

Kaksi osakasta nosti moitekanteen ja vaati yhtiökokouksen päätöksen kumoamista. He katsoivat, että pyykkituvan kustannukset olivat asukkaiden henkilökohtaisia elinkustannuksia, eivät yhtiön menoja, minkä takia niitä ei voitu lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kattaa yhtiövastikkeella. Ei ainakaan ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.

Lisäksi osakkaat olivat sitä mieltä, että päätös loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta: vaikkei pyykkitupaa edes käyttänyt, joutui silti maksamaan toisten pyykkäykseen käyttämästä vedestä ja sähköstä.

Yhtiö puolestaan katsoi voivansa päättää, tarjosiko se tilojaan asukkaiden käytettäväksi maksutta vai erillistä käyttömaksua vastaan.

 

Tuomio

Riita päätyi korkeimpaan oikeuteen asti. Ylin oikeusaste totesi alempien oikeuksien tavoin, että yhtiökokouspäätös oli pätevä. Päätös ei siis ollut asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen eikä myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Perusteluina KKO totesi, että yhteisten tilojen osoittaminen ja ylläpitäminen tavanomaisiin asumistarpeisiin, kuten vaatteiden pesemiseen ja kuivattamiseen, liittyy kiinteästi taloyhtiön pääasialliseen tarkoitukseen. Näin ollen pyykkituvasta syntyvät kustannukset voitiin lain mukaan kattaa yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla, kun yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätty.

Olennaista oli, että kaikilla osakkeenomistajilla ja asukkailla oli yhtäläinen oikeus varata pyykkituvasta vuoroja sekä käyttää pyykin kuivattamiseen tarkoitettuja tiloja.

 

Oikeudellinen arviointi

Osakkaat hävisivät asian kaikissa kolmessa oikeusasteessa. Mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että arkisessa ja selvässäkin asiassa on päästy korkeimpaan oikeuteen asti.

KKO viittasi perusteluissaan niin sanottuun hyötyperiaatteeseen: asunto-osakeyhtiöasumisen luonteeseen kuuluu se, etteivät osakkeenomistajien maksut ja hyödyt voi yleensä koskaan olla täysin toisiaan vastaavia. Tämän muistaminen ehkäisisi taloyhtiöissä monta riitaa.

Yhdenvertaisuusarvioinnissa voidaan KKO:n mukaan kiinnittää huomiota muun muassa siihen, minkälaisesta yhteisten tilojen käytöstä on kysymys: palveleeko yhteisten tilojen käyttö yhtiön tarkoitusta ja onko kaikilla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus käyttää tilaa tai hyödykettä?

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/09/jattiriita-pyykkituvan-maksuista/)

Tilinpäätökset alkavat pikkuhiljaa olla paketissa ja kevään yhtiökokoukset käsillä, joten pyydämme huomioimaan, että tähän vuodenaikaan isännöitsijät ovat suuren osan työpäivistään kokouksissa. Siispä toivomme, että otatte kiireettömissä asioissa yhteyttä sähköpostitse sekä sovitte tapaamisista isännöitsijänne kanssa etukäteen.

Voitte myös jättää soittopyynnön toimistolle (0400 406 182/Iisalmi tai 0400 406 185/Kiuruvesi).

Valoisaa kevättä!  :)

Kesätyönhakijoiden rekrytointi ei ole lainkaan vähäpätöisempää, kuin minkään muunkaan osaajan rekrytointi – päinvastoin. Kesätöitä hakee valtava määrä nuoria tulevaisuuden osaajia, jotka hakevat kenties ensimmäistä työpaikkaansa. Jos hakukokemus on huono, he tuskin välittävät hakea yritykseen myöhemminkään. Näillä vinkeillä teet kesätyörekrytoinnista helpompaa – itsellesi ja hakijoille.

1. Näy siellä, missä kesätyönhakijat ovat

Valtaosa kesätyönhakijoista on nuoria, jotka viettävät paljon aikaa netissä. Sosiaalisen median käyttö rekrytointikanavana yleistyy jatkuvasti, eikä sitä kannata unohtaa kesätyörekrytoinneissa. Jos omaa osaamista vastaava kesätyö pompsahtaa silmille esimerkiksi Facebookin uutisvirrassa, se varmasti kiinnittää huomion. Monet kesätyönhakijat seuraavat sosiaalisessa mediassa myös kesätyöpaikkoihin keskittyneitä sivustoja.

Helppo reitti ensikertalaisille kesätyönhakijoille työpaikkojen löytämiseen on googlata ”kesätyö”. Näin löytää helposti työpaikkasivustoja, jotka listaavat kesätyömahdollisuuksia. 

 2. Tiedä, millaisia tekijöitä haet

Jos haet kesätöihin jonkun tietyn alan osaajia, on järkevää suunnata rekrytointi-ilmoittelua oikealle kohderyhmälle. Osa pitää suurta hakemusmäärää onnistuneen rekrytoinnin mittarina, mutta onnistumista mittaa myös juuri oikeanlaisen henkilön löytyminen. Parhaassa tapauksessa löydät niin hyvän tyypin, että haluat pitää hänet töissä kesän jälkeenkin!

Tiettyjen alojen osaajia voi tavoittaa esimerkiksi eri liittojen sivuilta. Useilla liitoilla on jäsenilleen tarkoitettu työpaikkaosio. Myös sosiaalisessa mediassa on paljon ala- ja paikkakuntakohtaisia työpaikkailmoittelun kanavia.

3. Älä pelkästään ilmoita, luo samalla brändiä

Onnistunut ja hyvin hoidettu rekrytointi luo positiivista työnantajakuvaa. Huonosti hoidettuna rekrytointi taas voi heikentää yrityskuvaa laajemminkin. Kesätyöntekijöiden haku on mainio keino luoda yrityksen brändiä, sillä kesätyöilmoittelulla tavoittaa todennäköisesti valtavan määrän nuoria tulevaisuuden osaajia.

Hyvän työnantajakuvan luomiseen vaikuttaa tyylikkään ja helppolukuisen työpaikkailmoituksen lisäksi koko rekrytointiprosessin hoito, jossa hakijaviestintä on suuressa roolissa. Monet kesätyönhakijat hakevat useita paikkoja, joten hakuprosessin etenemisestä ilmoittaminen helpottaa heidän työnhakuaan suuresti. Ikävintä hakijalle on se, ettei hakemuksen lähettämisen jälkeen kuule työn tarjoajasta mitään, jolloin hakijalle jää ikävä kuva yrityksestä ja hänen muut hakuprosessinsa kärsivät.

4. Muista hylättyjä hakijoita

Jokainen hakija, niin työhön valittu kuin hylättykin on tärkeä. Hakijaviestinnässä erittäin tärkeää on huomioida hylätyt hakijat. Hylkäysviestikin on parempi kuin ei viestiä lainkaan, sillä tällöin hakija tuntee, että hänet on kuitenkin huomioitu.

Jos hylkäysviesti on sisällöltään rohkaiseva, saattaa työnhakijalle jäädä hylkäyksestä huolimatta hyvä kuva yrityksestä ja parhaassa tapauksessa hän kertoo siitä myös eteenpäin. Hyvän kokemuksen ansiosta hakija saattaa seuraavana vuonna aiempaa kokeneempana hakea samaa kesätyötä uudelleen.

5. Ajoita hakusi oikein

Jos ajatuksena on tavoittaa mahdollisimman paljon hakijoita, kesätyöpaikoista ilmoittaminen kannattaa ajoittaa alkuvuoteen. Monet hakijat aloittavat kesätyöpaikkojen etsimisen jo joulukuussa ja maaliskuun aikana hakijamäärät alkavat pikkuhiljaa laskea.

Kesätyörekrytointi poikkeaa muista rekrytoinneista siinä, että hakijat hakevat kausityötä, eivätkä pidempiaikaista työsuhdetta. Monille hakijoille kesätyöpaikan saanti on välttämätöntä muun muassa tulojen kannalta. Myös hakijoiden huomioimisen kannalta rekrytointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä mitä aikaisemmin hakija saa tiedon kesätyöpaikasta, sitä paremmin hän ehtii valmistautua alkavaan kesätyöhön. Jos rekrytoit liian myöhään tai prosessinne kestää liian kauan, parhaat osaajat ovat saattaneet jo livahtaa muille työnantajille.

(Lähde: http://rekrytointi.uranus.fi/vinkkeja-tyontekijan-palkkaamiseen/5-vinkkia-joiden-avulla-onnistut-kesatyonhakijoiden-rekrytoinneissa/)

Toisinaan julkisuudessa näkee väitteitä siitä, että isännöitsijät, suunnittelijat tai urakoitsijat haluaisivat väen vängällä paisuttaa korjaushankkeita ja ylikorjata taloyhtiöitä. Syyttävä sormi esittää, että suuria ja kalliita remontteja suositaan, koska toimijat saavat niistä itselleen hyötyjä – tavallisimmin rahallisia.

Ruoditaan väitettä hieman isännöinnin osalta.

Korjaushankkeet aiheuttavat isännöintiyrityksille paljon aikaa ja työtä. On laskettu, että tavanomaisessa korjausurakassa isännöinnillä on noin 60 erilaista tehtävää alkaen hankkeen valmistelusta ja kilpailuttamisesta ja päätyen sen vastaanottamiseen ja takuuajan prosesseihin. Luonnollisesti isännöinti laskuttaa tästä työstä sen mukaisesti, mitä isännöintisopimuksessa on sovittu.

Lähtökohtaisesti suuri korjaushanke tuskin on isännöintiyritykselle sen parempi vaihtoehto kuin pieni korjaushanke. Suuren hankkeen vaatimassa ajassa voi hoitaa useamman pienen hankkeen, joten lopputulema on periaatteessa aivan se ja sama. Kun tiedämme lisäksi, että isännöinnin ja yksittäisen isännöitsijän työmäärä on jatkuvasti kasvanut, tuntuvat tällaiset väitteet melko absurdeilta.

Suurista korjaushankkeista päätetään aina yhtiökokouksessa. Tänä päivänä osakkaat ovat valveutuneita ja osaavat tehdä järkeviä päätöksiä. Yksittäisten tahojen syyttely korjaushankkeiden paisuttamisesta on samalla päätöksentekijöiden eli osakkaiden aliarviointia. Isännöitsijä, suunnittelija tai urakoitsija ei päätä yhtäkään hanketta, harvoin edes osallistuu varsinaiseen päätöksentekoon.

Tavallisesti hallitus ja isännöinti toki valmistelevat päätökset osakkaiden valtuutuksella ja osakkaita kuunnellen. Keskeistä niin korjauksissa kuin muissakin taloyhtiön asioissa on se, että hallitus ja isännöinti tietävät, mitä osakkaat haluavat ja odottavat. Minkä tasoista ja laatuista korjaamista taloyhtiössä toivotaan? Tehdäänkö luksusta vai keskitasoa? Vai hoidetaanko vain aivan välttämättömät korjaukset ja pyritään pitämään asumisen kustannukset minimissä?

Taloyhtiössä tavanomaisista korjauksista päätetään enemmistöpäätöksenä. Usein joku jää vähemmistöön ja ainakin osin tyytymättömäksi päätökseen. Suomalainen asunto-osakeyhtiölaki perustuu kuitenkin osakkaiden keskinäiseen päätöksentekoon – ei yksittäisten tahojen määräysvaltaan tai dominointiin. Siihen on vähemmistönkin tyydyttävä.

Sen sijaan, että syytellään eri tahoja erilaisista näkemyksistä korjausten laatuun ja laajuuteen riittäen, kannattaisi keskittyä sen selvittämiseen mitä osakkaat oikeasti haluavat. Onko Sinun yhtiössäsi kysytty osakkaiden toiveita asumiseen ja asumisen tasoon liittyen? Kannattaisiko kysyä? Jos taloyhtiön johdolla on ajantasaista tietoa osakkaiden ja asukkaiden toiveista, ei tällaista keskustelua tarvitse enää käydä.

 

(Lähde: http://pihaparlamentti.fi/2017/03/kuka-haluaa-ylikorjata/)

Niukentuneet viranomaisresurssit näkyvät taloyhtiöissä ongelmina, häiriöinä ja lisätöinä. Isännöinti huolehtii asioista, jotka eivät sille kuulu. Laskun tästä maksavat osakkaat, tavalla tai toisella.

Liikuntarajoitteinen vanhus sairastui eikä päässyt kotoaan ruokakauppaan, ei apteekkiinkaan.

Parin päivän päästä hätä paheni ja vanhus koetti saada apua. Soitto kaupungille ei tuottanut tulosta. Hän soitti seurakuntaan, mutta sai saman vastauksen. Kun vanhus ei lopulta muuta keksinyt, hän soitti kotitalonsa isännöitsijälle, joka oli ollut tehtävässään pitkään ja tunnettiin auttavaiseksi. Isännöitsijä kuunteli ja järjesti vanhukselle niin lääkkeet kuin ruokaakin.

Tapaus ei ole nykypäivänä harvinainen. Se kertoo viranomaisten resurssipulasta. Se kertoo kotonaan asuvien vanhusten hädästä turvaverkkojen ohetessa. Se paljastaa, että isännöinti joutuu nykyisin hoitamaan asioita, jotka eivät sille suoranaisesti kuulu.

Taloyhtiöille kertyy tällaisista tapauksista lopulta aina maksettavaa: ylimääräisten asioiden hoito on pois isännöinnin normityöajasta, ja sillä välin taloyhtiön varsinaiset työt seisovat. Tavallaan yhteiskunta siirtää näin viranomaispalveluiden järjestämisen kustannuksia taloyhtiöiden osakkaiden maksettavaksi.

– Jotakin on vinksallaan tässä yhteiskunnassa, sanoo Vanhustyön keskusliitto VTKL ry:n toiminnanjohtaja Satu Helin.

Kauanko apua pitää odottaa?

Suikkilan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Heikki Heikkilä kertoo törmänneensä ongelmaan useita kertoja. Kun Heikkilä viimeksi ilmoitti kaupungin sosiaali­viranomaisille, että yhtiön isännöimässä talossa vaikuttaa eräällä vanhuksella olevan vaikeuksia pärjätä kotonaan, vastaus oli tyrmäävä.

– Minulle sanottiin, että henkilöstövajeen vuoksi he ehtivät tämän ihmisen luo vasta noin neljän kuukauden kuluttua.

Heikkilän mukaan viranomaiskäytäntöihin liittyy lisäksi se, että isännöinnin ilmoituksen saatuaan viranomainen lähettää asianomaiselle kirjeen, jossa ehdottaa tapaamista asiakkaan luona. Jos asukas ei reagoi kirjeeseen, viranomaiset eivät käy ja asia jää siihen. Tällainen vapaaehtoisuus tarkoittaa, että eritoten muisti- ja mielenterveysongelmiin sairastuneet henkilöt jäävät helposti avun ulottumattomiin.

Pitääkö hädästä ilmoittaa?

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että isännöinti tai huoltofirman edustaja ilmoittaa viranomaisille, jos hän havaitsee ikääntyneen käyttäytyvän sekavasti huoneistossa vieraillessaan.

Espoon Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Jukka Koivisto sanoo, että tällaisia ilmoituksia täytyy toisinaan tehdä. Ilmoittamisen Koivisto on kuitenkin kokenut kankeaksi, koska isoissa kaupungeissa oikean henkilön löytäminen ja kiinni saaminen vie paljon aikaa. Pulma tulee myös siitä, ketä isännöinti laskuttaa tästä ylimääräisestä työstä: taloyhtiötä vai autettua henkilöä?

 

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/taloyhtion-johto-joutuu-toimimaan-sosiaalitoimistona/)

Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä ja työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavia henkilöitä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää, ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta.

Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.

– Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa, kertoo Jokinen.

Status saattaa muuttua jo 15 prosentin omistusosuudella

Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi. Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen

– Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 prosentin omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana.

Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina.

– Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien eläkevakuutusta, mainitsee Jokinen.

Kun status muuttuu, vaihda kassaa

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa.

SYT muistuttaa, että sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT-kassa) kuuluu tällä hetkellä yli 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yrittäjän täytyy olla työttömyyskassan jäsen saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa.

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/550495-ala-maksa-vaaraan-kassaan-ongelma-koskee-jopa-tuhansia)

Suomalainen ei kaipaakaan saunaa niin kiihkeästi kuin on kuviteltu.

Suomalaiset tottuivat saunomaan kerrostalon taloyhtiön saunassa, kunnes jokaiseen asuntoon alettiin rakentaa oma sauna. Nykyisin saunaa, ei edes yhteissaunaa, rakenneta jokaiseen kerrostaloon.

– Saunan merkitys asumisessa on selkeästi muuttumassa, kertoo rakennusliike YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

Oinaan mukaan monet ihmiset haluavat käyttää asunnon neliöt tehokkaasti.

– Pienessä asunnossa sauna vie aika paljon tilaa. Ja jos asukas ei saunaa itse aktiivisesti käytä, niin se on sitten pois muusta asumisesta.

Marko Oinaksen mukaan kyse ei ole siitä, etteivätkö rakennusliikkeet haluaisi saunoja kerrostaloon rakentaa. Kyse on nimenomaan siitä, etteivät läheskään kaikki saunaa halua.

– Kun alamme rakentaa uutta kerrostaloa, niin aika usea kysyy, voisiko siinä saunan tilalla olla jotain muuta, kertoo Oinas.

Rakennusliike Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen kertoo, että myös heillä ovat saunat vähenemässä. Ihmiset tarvitsevat tilaa tavaroilleen.

– Jos vaihtoehtona on, että ottaako vaatehuoneen vai saunan, niin aika moni ottaa vaatehuoneen, kertoo Javanainen.

Javanaisen mukaan heillä esimerkiksi Espoossa on valmistumassa kerrostalo, jossa ei ole asunnoissa omia saunoja.

– Menekkiin saunojen puuttuminen ei ole vaikuttanut yhtään.

Nuoret aikuiset eivät enää kaipaa saunaa

Etelä-Karjalassa suuren asuntorakentaja rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen kertoo, että erityisesti nuoret asunnon ostajat eivät saunaa välttämättä kaipaa.

– Heillä ei tunnu olevan sille tarvetta. Käyvät varmasti halutessaan saunassa kuntosalilla tai uimahallissa. Ja suihku tuntuu riittävän, pohtii Pohjolainen.

Jouni Pohjolainen on havainnut, että jos saunaa ei käytetä, siitä tulee helposti varasto. Tavaraa täynnä oleva sauna saattaa olla myös paloturvallisuusriski, jos kiuas jostain syytä laitetaankin päälle.

Sauna nostaa hintaa

Sauna on keittiön ja kylpyhuoneen ohella kalleimmat kohteet kerrostaloasunnossa. Lämpö- ja vesieritysten tekeminen sekä muu talotekniikka, kuten ilmastointi vievät paljon euroja.

– Saunan rakentaminen nostaa asunnon hintaa tuhansilla euroilla, kertovat sekä Evälahden Pohjolainen että YIT:n Oinas.

Rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolaisen mukaan erityisesti uudet vuokrakerrostalot jäävät ilman huoneistokohtaista saunaa.

– Ne tehdään tietysti talon omistajan toiveiden mukaan. Niissäkin neliöt käytetään mieluummin asumiseen ja säilytystiloihin kuin saunan rakentamiseen.

Yhteissaunat modernisoituvat

Jos saunaa ei kerrostalon jokaiseen asuntoon rakenneta, niin lähes aina tehdään kuitenkin taloyhtiön yhteissauna.

– Tosin on meillä sellaisiakin kohteita, joihin ei jokaiseen taloon saunaa tule, kertoo rakennusliike Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen.

Javanaisen mukaan uutta on rakentaa vaikka kolmen kerrostalon yhteinen pihasauna.

– Silloin voidaan laittaa rahat yhden hienon saunan rakentamiseen.

Myös rakennusliike YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas kertoo, että yhteissaunoista tehdään nykyisin entistä miellyttävämpiä.

– Saunoja on rakennettu esimerkiksi kerrostalon ylimpään kerrokseen, josta on kivat näköalat.

Saunat eivät katoa

YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinaan mukaan selkeä muutos saunarakentamisessa on peruuttamattomasti tapahtunut.

– Lähtökohta että joka asunnossa pitää olla sauna, niin se on mennyttä.

Rakennusliikkeet eivät kuitenkaan usko, että saunat tulisivat kokonaan häviämään suomalaisista uusista kerrostaloista.

– On ihmisiä, jotka panostavat saunomiseen todella paljon ja tekevät kerrostalosaunastakin todella näyttävän esimerkiksi uusilla sisustusmateriaaleilla, kertoo Oinas.

Saunahalu ei välttämättä riipu iästä, vaan enemmänkin omasta mieltymyksestä.

– Toiset haluavat saunan ja toiset eivät halua. Se jakautuu kahtia, kertoo Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen.

Samalla linjalla on myös YIT:n Marko Oinas.

– On varmasti kaikissa ikäluokissa niitä, jotka rakastavat saunaa tai eivät rakasta.

Rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen luottaa suomalaiseen vuosituhantiseen perinteeseen.

– Suomessa on saunottu aina. Ei kai se sauna mihinkään Suomesta häviä.

 

(http://yle.fi/uutiset/3-9393813)

Joskus vuokralainen ja vuokranantaja ovat eri mieltä, onko asunnon kuluminen tavanomaista vai ei.

Jos lemmikit ovat vuokra-asunnossa sallittuja, haittaako jos kissa pissaa nurkkaan vuosikausia ja virtsaa valuu rakenteisiin?

”Kyllä haittaa, sillä vuokralainen on vastuussa asunnostaan vuokran­antajalle. Kaikille ei ole selvää, että lemmikki ei saa tuhota asuntoa. Toisaalta vuokranantajan pitää sietää lattian kulumista enemmän esimerkiksi silloin kuin asunnossa on koiria”, kertoo Vuokranantajien neuvontalakimies Ville Hopsu.

Onneksi sille, mikä on vuokra-asunnossa tavanomaista kulumista ja mikä ei, on annettu ohjeet. Ne kannattaa lukea läpi jo ennen muuttoa. Ohjeet löytyvät Suomen Vuokranantajien ja Vuokralaisten sivuilta.

Tavanomaista kulumista on vuokra-asunnossa ajan mittaan tapahtuva pintojen kuluminen. Asumisesta jää aina jälkiä.

Myös asuntoon valituilla materiaaleilla on väliä.

”Jos vuokranantaja laittaa eteiseen parketin, hänen pitää varautua siihen, että hiekka voi naarmuttaa lattiaa”, sanoo Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita.

Kun kiistoja tulee, apua voi kysyä alan järjestöjen neuvontapuhelmista tai kuluttajaneuvojalta. Jos kiista ei ratkea, sen voi viedä oikeuteen. Halvempi tapa on kuitenkin hakea ratkaisusuositusta Kuluttajariitalautakunnalta.

Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on tavanomaista kulumista on vaikeaa antaa. ”Jossain tapauksessa Kuluttajariitalautakunta piti viittä reikää seinässä ei-tavanomaisena ja toisessa viittätoista tavanomaisena”, Hopsu kertoo.

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat ehkäistä mahdollisia riitoja parhaiten tekemällä asuntoon sekä alku- että lopputarkastuksen yhdessä. ”Kuluminen edellisen asukkaan jäljiltä on hyvä kirjata ja valokuvata”, Anne Viita neuvoo.

Asuinhuoneiston tavanomaisen kulumisen ohje löytyy Vuokralaisten sivuilta (https://www.vuokralaiset.fi/tietopaketti-vuokralaisille/) ja Vuokranantajien sivuilta (http://vuokranantajat.fi/jasenille/oppaat-ja-ohjeistukset/).

 

(Lähde: http://www.hs.fi/koti/art-2000005073333.html)

"Asun taloyhtiössä. Voinko tehdä ikkunaremontin vain omaan asuntooni? Koko taloon on tulossa ikkunaremontti joidenkin vuosien päästä. Haluaisin tehdä remontin heti, koska haluaisin myydä asuntoni pikapuolin ja uskoisin ikkunaremontin nostavan hintaa hyvin".

Tyypillisesti tilanne pintautuu rivi- tai paritaloyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas tarvitsee luvan ikkunoiden vaihtamiseen. Hallitus voi halutessaan kieltää remontin tai asettaa sille ehtoja. Osakkaan on remonttia tehdessään huolehdittava, että remontti suoritetaan noudattaen hyvää rakennustapaa. Lisäksi osakkaan kannattaa varmistaa, että asennettavat ikkunat vastaavat yhtiön perustasoa. Ikkunaremontin yhteydessä täytyy teettää asbestikartoitus, jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994.

Kun taloyhtiöön toteutetaan ikkunaremontti, oman remontin tehnyt osakas tai uusi omistaja joutuvat osallistumaan urakan kustannuksiin. Voi myös olla, että asennetut ikkunat eivät vastaa enää tarkoitustaan, kun remontti toteutetaan, eikä hyvitykselle ole näin ollen perusteita. Näin on myös silloin, kun asennetut ikkunat eivät enää vastaa tuolloin voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Oman ikkunaremontin aloittamista kannattaa siis harkita huolellisesti.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/lakikysymys-voinko-tehda-oman-ikkunaremontin-taloyhtiossa/)

Miksi hallitukseen kannattaisi mennä? Millä argumenteilla osakkaita voidaan houkutella, jos innostus on nihkeää?

Jos jossakin niin taloyhtiön hallituksen jäsenenä pääsee vaikuttamaan oman asumisen toimivuuteen: viihtyisyyteen, kiinteistön kunnossapitoon ja omaisuuden arvoon.

Vaikka hallitus edustaa aina koko taloyhtiötä, hallitus on isännöitsijän kanssa tiiviisti yhteistyötä tehdessään kaiken tiedon äärellä ja pääsee etulinjassa pohtimaan, millaisia asioita olisi syytä nostaa vaikkapa yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Sitä paitsi hallituksen jäsenet voivat päättää pienistä hankinnoista yhdessä.

Hallituksessa oppii paljon taloyhtiön asioiden hoitamisesta. Valveutuneimmat hallitukset kouluttavat jäseniään kursseilla ja keskeisiin taitoihin perehdyttävillä oppailla.

Etenkin nuorelle sillä, että on toiminut taloyhtiön hallituksen jäsenenä, voi olla merkitystä myös työuran kannalta esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalalla. Toki asialla voi olla painoarvoa minkä tahansa alan rekrytoinnissa. Kyseessä on luottamustoimi ja sellaisen mainitseminen CV:ssä luo mielikuvaa oma-aloitteisesta ja aktiivisesta hakijasta, joka ei pelkää kantaa vastuuta.

Lisäksi taloyhtiön hallituksessa neuvottelutaidot kehittyvät ja kärsivällisyys kasvaa.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/mita-hyotya-taloyhtion-hallituksen-jasenyydesta/)

Helmikuun 1. päivä 2017 tuli kuluneeksi 25 vuotta Kiinteistötilin perustamisesta.

Kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille näistä vuosista!

Asunto-osakeyhtiöt hallitsevat suurta osaa Suomen kansallisvarallisuudesta sekä monen ihmisen suurinta henkilökohtaista omaisuutta, asuntoa. Kiinteistöliitto selvitti vuonna 2016, minkälaiset ihmiset hallinnoivat tätä omaisuutta taloyhtiöiden hallituksissa. Kiinteistöliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi 3329 vastaajaa.

Kyselyn mukaan 75 % taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on iältään yli 55-vuotiaita. Kaksi kolmesta hallituksen jäsenestä on miehiä, yksi nainen. Koulutustasoltaan 47 % hallituksen jäsenistä on suorittanut korkeakoulututkinnon, 32 % opistoasteen tutkinnon.
Taloyhtiön hallituksessa oli pääsääntöisesti 3 tai 5 jäsentä. Kyselyn mukaan uusien jäsenten saamisen helppous vaihtelee suuresti. Kuitenkin hallituksen valinta yhtiökokouksessa sujuu hyvin sopuisasti: 93 % hallituksista oli valittu yksimielisellä päätöksellä.

Palkkiota hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vain puolessa taloyhtiöistä.

"Tämä on yllättävän alhainen luku. Taloyhtiön hallitus vastaa isosta asunto-omaisuudesta, ja tästä kaikkien osakkaiden omaisuuden hyväksi tehtävästä työstä kannattaa maksaa asiallinen korvaus hallitukselle, etenkin jos taloyhtiössä on osakkaita selvästi enemmän kuin hallituksessa jäseniä. Maksuttomat saunavuorot tai autopaikat eivät ole osakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta reiluja, vaan selkeä rahallinen palkkio on laillisin ja rehellisin vaihtoehto", kommentoi Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Tietoa palkkiosuosituksista saa esimerkiksi Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksesta, jonka Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto laativat vuonna 2016 yhdessä Oikeusministeriön kanssa.

Uusille jäsenille apua tarjolla

Kyselyn perusteella hallitustyöskentelyn työläydestä ei kannata huolta kantaa, vaan uudet jäsenet voivat tulla mukaan taloyhtiön hallituksen luottavaisin mielin. Lähes puolessa yhtiöistä hallitus kokousti keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja 95% kokouksista kesti enintään kaksi tuntia. 60% käyttää kokousten ulkopuolella enintään neljä tuntia kuukaudessa asiaan.

Hallitustyöskentelyssä ammattilaisapua ei suuremmin käytetä: hallitusammattilaisia oli vain 2 % hallituksista. Hallituksen apuna arjessa on kuitenkin yleensä ammattimainen isännöitsijä: 86 % asunto-osakeyhtiöistä oli ulkopuolinen ammatti-isännöitsijä.

Uusien jäsenten houkuttelua taloyhtiön hallitukseen voi myös helpottaa tieto taloyhtiön hallituksille tarjolla olevista koulutuksista ja palveluista. Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -verkkokurssikokonaisuus antaa eväät hallitustyöskentelyyn. Kurssi on maksuton Kiinteistöliiton jäsenille, joilla on tukenaan myös kattavat maksuttomat neuvontapalvelut.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/55061.aspx)

Talipalloja, auringonkukansiemeniä, kauralyhteitä – pikkulintujen ruokinta pihoilla talvisin on suosittua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiöllä voi olla omat ohjeet lintujen syöttämisestä. Joitakin naapureita linnut ylipäätään vain ärsyttävät ja liian lähelle seinää sijoitetut ruokintapaikat voivat sotkea ympäristöä.

Pikkulintujen talviruokinta on BirdLife Suomen mukaan hyvä aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Hyvä merkki on talitiaisen, sinitiaisen tai mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin. Silloin luonnossa alkaa olla ravinto vähissä.

Talviruokinnan vuoksi kaikki muuttolinnut eivät lähde matkalleen vaan jäävät uhmaamaan pakkasia. Ne muistavat ruokintapaikat.

Taloyhtiö voi kieltää ruokinnan

Taloyhtiöissä voi joskus syntyä kiistaa ruokinnasta. Lintujen ystävän kannattaa muistaa, että taloyhtiöllä on oikeus halutessaan kieltää lintujen ruokinta järjestyssäännöissä.

Tilanne on voinut myös muuttua viime vuodesta: ensin taloyhtiö on voinut sallia ruokkimisen, mutta kieltää sen myöhemmin naapureiden valitusten vuoksi.

Varmuuden vuoksi on hyvä kysyä lupa ruokintaan taloyhtiön hallitukselta ainakin kerrostaloissa. Hallituksella on paras käsitys taloyhtiön asukkaiden mielipiteistä.

Ripusta ruoka ilmaan, mahdollisimman kauas seinästä

Lintujen ruokintapaikan sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota. Paikalla on merkitystä paitsi naapurustolle myös linnuille. Hiljaiselle paikalle uskaltautuvat myös aremmat lintulajit.

Hyvä perusohje ruokinnan aloittamiseen on se, että ruokaa ei saa heittää suoraan maahan, vaan sen on hyvä roikkua ilmassa oksalla tai lintulaudalla.

Siemenet tai rasva maassa voivat houkutella paikalle rottia.

Vinkkejä lintujen ruokintaan:

– Valitse ruokintapaikaksi suojainen ja riittävän korkealla oleva paikka, johon kissat tai rotat eivät pääse.

– Oravien pääsyä lintujen ruokintapaikalle voi olla vaikea estää, mutta sitä voi yrittää sijoittamalla lintulaudan, lyhteen tai talipallon liukkaan metalli- tai muovitangon päähän, jonka yläosaan viritetään muovinen ”kaulus”.

– Ruokintaa ei pitäisi lopettaa kesken talven, koska linnut tottuvat syömään tietyllä paikalla. Talipallolla vierailevat talitiaiset ovat usein samoja ruokapaikalleen uskollisia lintuja, eivätkä ne välttämättä osaa yhtäkkiä etsiä ruokaa muualta.

– Kaupasta löytyy vaikka mitä lintujen ruokaa, mutta ruuaksi käyvät hyvin esimerkiksi pihapiiristä kuivatut pihlajanmarjat tai ruusunmarjatkin. Siemenet, pähkinät ja rasvat käyvät hyvin. 

– Virallista suositusajankohtaa lintujen talviruokinnan aloittamiseksi ei ole. BirdLifen ohjeen mukaan ruokinta aloitetaan silloin, kun ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu eli maa alkaa jäätyä tai sataa lunta. Ruokinnan voi hyvin aloittaa jo ennen sitä.

– Lintujen houkuttelu pihapiiriin voi arveluttaa hygieniasyistä, mutta tartuntatautien riski on hyvin pieni Suomen luonnonlinnuissa. Esimerkiksi salmonellan vaaraa ei juuri ole.

– Muista tärkein: Jos talviruokinnan aloittaa, sitä ei pitäisi lopettaa ennen kuin maa on keväällä sula ja linnut löytävät taas ruokaa luonnosta.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2015/01/ruoki-lintuja-talvella-ja-muista-myos-naapurit/)

Ohjeistus tupakoinnin kieltämiseksi taloyhtiössä on tarkentunut, ohessa ohjeistusta tästä:

http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2017-01-13T18-35-2534828.pdf

(Isännöintiliitto/ Kiinteistöliitto: tupakointikieltoa koskeva ohje taloyhtiöille (osa A))

Löytyykö yrityksellesi jatkajaa lähipiiristä, kannattaisiko yritys myydä ulkopuoliselle vai pitäisikö liiketoiminta lopettaa?

Yrityslakimies Visa Koskiahteen mukaan yrittäjällä on eläköityessään kolme vaihtoehto; yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos, yritys myydään ulkopuoliselle tai yritystoiminta lopetetaan. Näitä vaihtoehtoja kannattaa puntaroida hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. On tärkeää tehdä selkeä suunnitelma siitä, millä stepeillä edetään. Samalla on hyvä tarkastella myös oman eläketurvan riittävyyttä.

– Jos yrittäjä ei ole aiemmin hankkinut itselleen vapaaehtoista eläkevakuutusta, sen ottamista viimeisiksi työvuosiksi kannattaa harkita. Monella yrittäjällä YEL-työtulo on alimitoitettu ja siksi eläketurva jää pieneksi. Vapaaehtoisella eläkevakuutuksella eläkettä voi vielä kasvattaa. Eläkevakuutus, kuten myös ryhmäeläkevakuutus, voidaan tiettyyn summaan saakka vähentää yrityksen verotuksessa, Koskiahde muistuttaa.

Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset

Yrittäjän on hyvä keskustella sukupolvenvaihdoksesta mahdollisten jatkajien kanssa vuosia ennen eläkepäivien alkamista. Yrittäjällä ja hänen kaavailemillaan jatkajilla voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset toiminnan tulevaisuudesta. Kun asioista puhutaan ajoissa, väärinkäsityksillä vältytään parhaiten.

Koskiahteen mukaan sukupolvenvaihdosta tehtäessä tulee huomioida myös jatkajalle tulevat veroseuraamukset.

– Yritystoiminnan jatkaja joutuu maksamaan lahjaveroa, jos hän saa yrityksen itselleen käypää hintaa alemmalla hinnalla tai lahjoituksena. Verohallinto myöntää veroille 10 vuotta korotonta maksuaikaa. Kun jatkaja on yrittäjän sisarus, oma lapsi tai puolison lapsi, lahjaveron määrästä voi saada 60–70 prosentin huojennuksen. Sen saaminen kuitenkin edellyttää, että jatkaja pitää yrityksen omistuksessaan vähintään viiden vuoden ajan.

Verosuunnittelun mahdollisuudet

Maksettavaksi tulevien verojen laskentatapaan ja määrään vaikuttavat keskeisesti yrityksen yhtiömuoto ja omaisuus. Verosuunnitteluun kannattaakin käyttää aikaa, jotta löydetään järkevimmät ja kustannustehokkaimmat tavat siirtää yritys jatkajille.

Veroseuraamuksia voidaan hallita siirtämällä yhtiö jatkajalle vaiheittain. Toinen ratkaisu on jakaa yritys kahdeksi tai useammaksi erilliseksi yhtiöksi, esimerkiksi kiinteistö- ja liiketoimintayhtiöksi. Kiinteistöyhtiö voi jäädä vanhan yrittäjän omistukseen ja liiketoimintayhtiö siirtyy jatkajalle.

– Verohallinnolta voidaan pyytää ennakkoratkaisua sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista. Ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa kuuden kuukauden ajan, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan suunnitelman mukaisesti, Koskiahde kertoo.

Yritystoiminnan myynti vai lopettaminen

Jos jatkajaa ei löydy yrittäjän lähipiiristä, voidaan yritys myydä ulkopuoliselle. Ennen myyntiin ryhtymistä yrityksen toiminta ja tase kannattaa laittaa kuntoon, jotta yrityksestä voidaan saada mahdollisimman hyvä hinta. Pelkästään talouden kuntoon saattamiseen on hyvä varata vähintään yksi tilikausi. Ennen myyntiä yrityksen arvo tulee määritellä realistisesti ja määrittää myyntiehdot seikkaperäisesti.

Jossain tapauksissa yrityksen liiketoimintaa ei haluta tai ei ole mahdollista siirtää uudelle yrittäjälle. Tällöin yrityksen toiminta pitää lopettaa hallitusti. Tämä onnistuu myös kesken tilikauden, kunhan toiminnan päättyessä tehdään tilinpäätös ja annetaan sen pohjalta veroilmoitus.

Toiminimiyrityksen voi päättää tekemällä lopettamisilmoituksen patentti- ja rekisterihallitukseen. Henkilöyhtiöissä edellytetään, että yrittäjät tekevät yhdessä kirjallisen lopettamispäätöksen sekä yhtiön varojenjakokirjan. Työläintä yritystoiminnan lopettaminen on kuitenkin osakeyhtiössä.

–Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja jättää asiasta ilmoituksen kaupparekisteriin. Yhtiökokous valitsee selvitysmiehen purkamisprosessin vastuuhenkilöksi. Tämän jälkeen kaupparekisteri tekee yhtiön purkamispäätöksestä julkisen kuulutuksen. Yhtiön mahdollisilla velkojilla on kolme kuukautta aikaa ilmoittaa veloista patentti- ja rekisterihallitukselle. Jos ilmoituksia ei tule, velat raukeavat ja yritystoiminta on mahdollista lopettaa, Koskiahde sanoo.

(Lähde: accountor.fi)

Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille ja -pihoille sekä jopa huoneistojen sisätiloihin 1.1.2017 alkaen. Ennen tupakointikieltojen hakemista taloyhtiön täytyy kuulla niiden tilojen haltijoita, joita haettava kielto koskee.

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto ja Helsingin kaupunki ovat yhdessä Valviran kanssa laatimassa asunto-osakeyhtiöille ohjetta tupakointikiellon hakemisesta. Ohje on tarkoitettu niin taloyhtiöille kuin kuntien tupakkalakia valvoville viranomaisille. Ohjeessa avataan tupakointikieltojen hakemiseen liittyvät toimet taloyhtiössä ja kuvataan kunnan viranomaiskäsittely. Ohjeeseen liitetään mallit huoneiston haltijan kuulemisesta sekä tupakointikiellon hakemisesta. Mallit sujuvoittavat hakemuksen viranomaiskäsittelyä ja vähentävät taloyhtiölle käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

Taloyhtiöissä kannattaa malttaa odottaa, että tupakointisääntely ja ohjeet tarkentuvat. Tavoitteena on julkistaa tarkemmat ohjeet ja mallit taloyhtiöille 16.1.2017.

Taloyhtiöissä on syytä keskustella myös muista keinoista tupakoinnin haittojen poistamiseksi. Viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/54529.aspx)

Isännöintiyrityksillä on erilaisia veloitus- ja asiakkuusmalleja, mutta suurin osa sopimuksista perustuu kiinteään kuukausihintaan, joka sisältää isännöinnin ennalta tiedettävät perustyöt.

Korjaushankkeet eivät toistu vuosittain samankaltaisina. Jokainen saneeraus on isännöinnin kannalta erilainen ja sisältää vaihtelevan määrän työtä. Siksi niitä ei voi sisällyttää kiinteään kuukausihintaan. Isännöinnillä voi olla isossa korjaushankkeessa jopa kuusikymmentä erilaista tehtävää, joten ei ole ihme, jos siitä syntyy veloitettavaa.

Isossa roolissa ovat esimerkiksi kilpailutukset ja selvitykset, joita isännöinti tekee, sekä tietysti kokoukset valmisteluineen ja jälkitöineen. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kokouksia on lukuisia aina suunnitteluvaiheesta valmiin remontin vastaanottoon.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/12/isannointi-veloittaa-korjaushankkeen-hoidosta/)

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT 2017 2016
17—67-vuotias työntekijä ja 18—67-vuotias yrittäjä    
 

TyEL-maksu  

(v. 2017 käytetään vuoden 2015 palkkasummaa)

% palkoista % palkoista
  • alle 2 044 500

  • 2 044 500 €–32 712 000 €

    • Tilapäinen alennus vuonna 2016
  • yli 32 712 000 €
    • Tilapäinen alennus vuonna 2016
  • Keskimääräinen työeläkemaksu on 24,4 %.

25,1%

25,1%

-

25,1%

-

24,6%

25,1%

-0,5% — -0,25%

25,1%

-0,25%

 
Työntekijän osuus
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun.
  • työntekijän osuus, 17-52-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat

  • työntekijän osuus, 53—62-vuotiaat

6,15%
7,65%
5,7% (18-52 v)
7,2% (yli 53 v)
Kun palkkasumma vuonna 2015 on yli 2 044 500 €, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.
 
Tilapäinen työnantaja
Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle 8 334 €/6 kk. 25,1% 25,1
     
TYEL-ansion alaraja 58,19 €/kk 57,51 €/kk
     
 YEL-maksu
  • 18—52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat

  • 53—62 vuotiaat *

24,1%

25,6%

23,60% (18-52 v)

25,10% (yli 53 v)

Aloittava yrittäjä
  • 18—52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat

  • 53—62 vuotiaat*

18,798%

19,968%

18,408% (18-52 v)

19,578% (yli 53 v) 

* Yli 53-vuotiaan yrittäjän maksuprosentti tulee voimaan 53-vuotispäivää seuraavan vuoden alusta ja jatkuu sen kalenterivuoden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta.
     
YEL-työtulon alaraja 7 645,25 €/v 7 557,19 €/v
     
YEL-työtulon yläraja  173 625,00 171 625,00 €/v
Työttömyysturva: oikeus Kelan peruspäivärahaan  12 564,00 12 420,00 €/v
Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi  12 564,00 12 420,00 €/v
     
MYEL-maksu

Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 783,03 €/v.

  • alle 53-vuotias

  • 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta

  

13,0140%

13,8240%

12,744%

13,554%

Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä 26 783,03–42 087,69€
42 087,69 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on

Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 281,69 €/v.

  • alle 53-vuotias

  • 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta

  

24,10%
25,60%

23,6%

25,1%

*Korotetun maksun piirissä olivat vuoteen 2016 asti 53 vuotta täyttäneet. Vuodesta 2017 lähtien korotetun maksun piirissä ovat 53-62-vuotiaat.
Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu 2017 2016
Sotu-maksu (=työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. 1,08% 2,12%
     
PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU
     
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu 2017 2016
palkansaajat % palkasta 1,58%* 2,12%
yrittäjät % työtulosta 1,64%* 2,25%
etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,45% 1,47%
Jos palkka- tai työtulon yhteismääärä vähintään 14.000 euroa.    
   
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 17–64-vuotiaasta 1,60% 1,15%
     
 
Yhteensä
 
Yhteensä
 
työn-antajan
osuus

työn-

tekijän
osuus

   2017 2016 2017 2016 2017 2016
2 059 500 euron palkkasummaan asti 2,4% 2,15% 0,80% 1,00% 1,60% 1,15%
2 059 500 euroa ylittävältä osalta 4,9% 5,05% 3,30% 3,90% 1,60% 1,15%
             
TyEL-vakuuten osaomistajan palkkasummasta
YEL-vakuuttamisvelvollisilta ei peritä
1,5% 1,46% 0,80% 1,00% 0,70% 0,46%
TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU 2017 2016
Pakollinen kun kalenterivuoden aikana työntekijöillä maksettujen palkkoja yhteissumma on 1.200 euroa. 0,80% 0,90%
RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU 2017 2016
Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin (keskimäärin). 0,07% 0,07%

 

(Lähde: www.yrittajat.fi)

Vuonna 2017 tulee voimaan useita työlainsäädännön muutoksia. Lainsäädäntömuutokset perustuvat hallitusohjelman toteuttamiseen ja osin myös kilpailukykysopimukseen. Suurin osa muutoksista tuli voimaan 1.1.2017. Näitä muutoksia ovat:

  • koeajan pidentyminen
  • takaisinottovelvoitteen keston lyhentyminen
  • määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa
  • työnantajan sivukulut
  • muutosturvan ja työterveyshuollon laajentuminen

Perhevapaakustannuksien korvausta koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.4.2017.

Hallitusohjelmaan perustuvat työsopimuslain muutokset

Koeaika pitenee

Koeaikaa pidennetään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvat poissaolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huomioida.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

Uutta koeaikaa sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin. Koeajasta on aina erikseen sovittava. 

Muutoksella ei ole vaikutusta työehtosopimuksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoihin. Toisin sanoen, jos työehtosopimuksessa on sovittu lyhyemmästä koeajasta, sitä on noudatettava.

Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä työsuhteen päätyttyä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuutensa siten, että hän tiedustelee työ- ja elinkeinotoimistolta, onko aiemmin irtisanottu työntekijä työnhakijana. Jos on, työtä on ensisijaisesti tarjottava hänelle.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottua työntekijää kohtaa lyhenee neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottovelvollisuuden pituus on kuitenkin kuusi kuukautta.

Uusi lyhyempi takaisinottovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka päättyvät 1.1.2017 tai sen jälkeen.Toisin sanoen, jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolella, takaisinottovelvollisuus on lyhyempi.

Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa

Pitkäaikaistyöttömän voi vuoden alusta lukien palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Työnantaja pyytää TE-toimistolta tiedot työhön sopivista pitkäaikaistyöttömistä. Saatuaan tiedot työnantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Jos pitkäaikaistyötön hakee töitä suoraan työnantajalta, voidaan määräaikainen työsopimus työnantajan aloitteesta tehdä ilman perustellun syyn vaatimusta, jos henkilö osoittaa TE-toimistolta saamallaan todistuksella olevansa pitkäaikaistyötön.

Työnantaja voi luottaa todistukseen, jos TE-toimisto on antanut sen "lyhyen ajan sisällä" ennen työsopimuksen tekemistä. Epäselvässä tilanteessa työnantajan kannattaa itse varmistaa TE-toimistolta, että palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto voi olla enintään yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Toisin sanoen vuoden aikana voidaan solmia enintään kolme työsopimusta, joiden kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

Muutos koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviä työsopimuksia.

Kilpailukykysopimukseen perustuvat lainsäädäntömuutokset

Työnantajan sivukulut

Kilpailukykysopimuksen perusteella työantajan sivukuluja alennetaan vuonna 2017. Muutoksia sovelletaan vuodelta 2017 maksettaviin palkkoihin. Muutokset koskevat seuraavia sivukuluja

  • Työnantajan työeläkemaksu
  • Työttömyysvakuutusmaksu
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Muutosturva laajenee

Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajalle säädettiin uusia velvollisuuksia tilanteissa, joissa työnantaja irtisanoo työntekijöitä tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. Muutokset koskevat työsopimuslakia, yhteistoimintalakia ja työterveyshuoltolakia. Muutoksia sovelletaan vain niihin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteelta edellytetään vähintään 5 vuoden yhdenjaksoista kestoa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Työnantajalla on edellä mainittujen edellytysten täyttyessä velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Yhteistoimintalain muutoksen mukaan periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja järjestää työntekijöille työsopimuslain mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, on sisällytettävä yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan uusia vaatimuksia vuoden 2017 aikana. 

Velvollisuus tarjota valmennusta tai koulutusta ei koske työnantajaa, joka on antanut yhteistoimintalain 45 §:n mukaisen neuvotteluesityksen ennen lain voimaantuloa.

Valmennukseen tai koulutukseen ei siten ole oikeutta sellaisilla työntekijöillä, joiden työsuhteet irtisanotaan 1.1.2017 tai sen jälkeen, jos irtisanomista edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu ennen vuoden vaihdetta.  

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus laajenee

Työterveyshuoltolain muutoksen mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Myös tämä velvollisuus kohdistuu vain niihin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteelta edellytetään vähintään 5 vuoden yhdenjaksoista kestoa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Velvollisuus koskee 1.1.2017 ja sen jälkeen irtisanottuja työsuhteita. Jos työsuhde on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta irtisanomisaika päättyy vasta 1.1.2017 jälkeen, ei työnantajan tarvitse tarjota työterveyspalveluja edellä mainitulla tavalla. 

Muutosturvaa ja työterveyshuollon järjestämistä koskevasta erilaisesta voimaantulosäännöksestä voi seurata, että työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto työsuhteen päättymisen jälkeen, vaikka työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Myöhemmin voimaan tulevia muutoksia

2500 euron kertakorvaus perhevapaakustannuksista

Sairausvakuutuslaki muuttuu 1.4.2017 siten, että työnantajalla on oikeus 2500 euron kertakorvaukseen perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Kertakorvaus maksetaan äitiysvapaalle jäävän työntekijän työnantajalle, jos työsopimus tehty vähintään vuodeksi, työsuhde kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaalle jäämistä ja työntekijän työajan on sovittu olevan vähintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla on työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella vähintään kuukauden pituinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta. 

Työnantajalla on oikeus saada kertakorvaus, jos työntekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on 1.4.2017 tai sen jälkeen. Korvausta voidaan hakea, kun äitiysrahakauden ajalta on maksettu palkkaa. Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työntekijän vanhempainrahakauden päättymisestä.

 

(Lähde: www.yrittajat.fi)

Voimme iloisina ja ylpeinä kertoa, että olemme vuoden sisällä rekrytoineet kolme työntekijää. Niina Kämäräistä sijaistava Piia Sidoroff otti vastaan vakinaisen paikan Iisalmen toimistolla ja Jussi Ryhänen aloitti isännöitsijänä Kiuruvedellä tammikuussa. Uusin lisäys porukkaamme on Iisalmen toimistolle palkattu isännöitsijä Pekka Pesola (AIT). Pekalla on kokemusta alalta 12 vuoden ajalta. Hän on toiminut aiemmin Realialla Oulussa. Tavoitat hänet numerosta 050 3297 937. Toivotamme Pekan tervetulleeksi :)

Asiakaspikkujouluissa oli jälleen lämmin tunnelma ja tupa täynnä väkeä :)   Kiitos kaikille kävijöille!

Iisalmen pikkujouluissa kinkun voittivat Aino Lappalainen, Jan Kauhanen, Pentti Laakkonen, Helmi Huttunen ja Elsa Niskanen sekä Kiuruvedellä Iitu Airaksinen, Veikko Puustinen, Esko Multamaa, Kimmo Kärkkäinen ja Martti Multala. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Kuvia tapahtumasta voit katsoa Kiinteistötilin Facebook-sivulta osoitteesta http://www.facebook.com/kiinteistotili

 

Toimistomme ovat avoinna perjantaina 23.12. normaalisti (Iisalmessa klo 9-16 ja Kiuruvedellä 9-15). Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, ettei isännöitsijä päivystä joulunpyhinä. Mikäli taloyhtiössäsi esim. ilmenee häiriöntuottoa, tee ilmoitus suoraan poliisille. Ovien aukaisuissa ym. teknisissä asioissa auttaa talohuolto. Yhteystiedot löytyvät alaovelta tai ilmoitustaululta.

 

Koska joulun aikaan poltetaan paljon kynttilöitä, muista tarkastaa palovaroittimen toiminta! Huoneiston haltija eli asukas on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Vuokra-asunnoissa hankintavelvoite on asunnon vuokralaisella, ei asunnon omistajalla 

 

Jätteiden lajittelu joulun aikaan. Näitä helppoja ohjeita noudattamalla tonttukin osaa lajitella jouluna syntyvät jätteet oikein!

Biojäte

  • kinkunrasva jähmettyneenä (ei missään tapauksessa viemäriin!)

  • joulukukat, kranssit ja luonnonmateriaaleista tehdyt joulukoristeet (poista ensin muoviset ja metalliset koristeet)

Energiajäte

  • lahjapaperit ja pakettinauhat

  • pakkausmuovit, paketeissa pehmusteena olevat styroxit ja vaahtomuovit

  • kynttilänpätkät, lyhty- ja öljykynttilöiden sekä hautakynttilöiden muovikuoret

Kartonki

  • suklaarasiat ja joulukalenterit (muoviosat energiajätteisiin)

  • maito-, mehu- ja glögitölkit (myös ne sisukseltaan hopeanväriset, alumiinilla vuoratut, muoviset korkit voi jättää kiinni purkkiin)

  • hanallisten mehu- ja viinipakkausten pahviset kuoret (erottele sisäosat sekajätteeseen)

Paperi

  • kukkapaketeissa pakkaseristeenä käytetyt sanomalehdet

  • postimyyntikuvastot ja esitteet

  • joulukortit ja -kuoret

Sekajäte

  • kiiltävät lahjapaperit (sisältävät alumiinia)

  • foliomaiset kääreet, sellofaani ja kinkun paistopussit

  • pakkaa kinkunrasva esim. tyhjään maitotölkkiin ja sulje tölkki teipillä (ei viemäriin!)

Sähkölaite

  • sähkö- tai paristokäyttöiset valosarja ja kyntteliköt, (myös led-valot)

  • lelut, joissa on paristo tai akku sisällä tai sähköjohto

Joulukuusi

 

 

Iloista joulua sekä kiitos vuodesta 2016!

*<:)

 

 

 

 

Lämpimästi tervetuloa

Iisalmen toimistolle torstaina 15.12. klo 10-15

&

Kiuruveden toimistolle perjantaina 16.12. klo 10-15 

*< :)

 

 

Pikkujoulumainos 2016 IisalmiPikkujoulumainos 2016 Kiuruvesi

Taloyhtiöillekin on tarjolla jo monia digitaalisia kanavia, joiden kautta viestiä talon asioista hallitukselle ja asukkaille. Se, minkä kanavan valitset viestintään, riippuu taloyhtiön tarpeista. Monelle riittävät postiluukusta jaettavat tiedotteet, toiset keskustelevat aktiivisesti Facebookissa.

Taloyhtiösivut sopivat viralliseen viestintään

  • Joillakin taloyhtiöillä on jo oma isännöintiyrityksen tuottama taloyhtiösivu. Sen kautta on esimerkiksi helppo tarkistaa kokouspöytäkirjat.
  • Isännöitsijä laittaa pöytäkirjat ja dokumentit taloyhtiösivulle. Parhaimmillaan järjestelmä lähettää automaattisesti ilmoituksen uudesta dokumentista.
  • Sähköpostiviestissä on taloyhtiösivulle linkki, josta sivu aukeaa tunnuksilla. Taloyhtiösivut ovat tietoturvan kannalta turvallinen palvelu. Isännöitsijä näkee lokitiedoista, ovatko kaikki lukeneet pöytäkirjan.
  • Taloyhtiösivu on erityisen hyvä paikka erilaisten dokumenttien, kuten yhtiöjärjestyksen, järjestyssääntöjen ja pöytäkirjojen, tallentamiseen ja arkistointiin.
  • Etuna on, että kaikki vanhat ja uudet asiakirjat löytyvät samasta paikasta.
  • Taloyhtiösivu on maksullinen palvelu, josta pitää neuvotella isännöinnin kanssa erikseen.

Facebook.com – virtuaalinen hiekkalaatikko

  • Kaikkien taloyhtiön asukkaiden yhteisessä Facebook-ryhmässä pulistaan ja vaihdetaan kuulumisia. Taloyhtiön hallitus voi perustaa myös oman suljetun ryhmän, johon voidaan kutsua tarvittaessa isännöitsijä. Muista kuitenkin sopia asiasta ensin isännöitsijäsi kanssa!
  • Facebookin kautta ei saa välittää eteenpäin mitään tärkeitä asiakirjoja. Edes suljettu ryhmä ei ole turvallinen. Kokouksissa saatetaan käsitellä arkaluonteisia asioita, esimerkiksi yksittäisen asukkaan maksukyvyttömyyttä, häätöä tai varoitusta. Yksityisyyden suoja pitää ymmärtää.
  • Aina viattomilta vaikuttavien asioidenkaan kertominen taloyhtiön Facebook-sivulla ei ole viisasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rakennukseen liittyvät kuntoarviot ja muut tutkimukset.
  • Varovaisuus sosiaalisessa mediassa on valttia myös asunnon myynnin näkökulmasta. Kiinnostunut ostaja tai uusi asukas saattaa löytää Facebook-viestit googlaamalla vielä vuosien päästä. Niistä soitellaan sitten isännöitsijälle tai puheenjohtajalle, vaikka mahdollinen vika on korjattu aikaa sitten.

Twitter.com – tuoreimmat uutiset ja ilmiöt, keskustelu päättäjien kanssa

  • Twitterissä asiantuntijat käyvät keskustelua kiinteistöalan asioista. Sieltä löytyy myös vinkkejä kiinteistöasioiden hoitoon. Esimerkiksi tunnisteilla #taloyhtiö tai #asuminen voi seurata alan tuoreimpia uutisia ja keskustelua niistä.
  • Jos haluaa herätellä julkista keskustelua taloyhtiöasioista, Twitter on siihen hyvä kanava. Myös yhteiskunnan päättäjille voi esittää verkkoyhteisössä suoria kysymyksiä, ja vain harvoin he jättävät vastaamatta asiallisiin viesteihin.
  • Twitter on tueksi ennen kaikkea taloyhtiön hallitukselle. Sieltä voi etsiä esimerkiksi vertaisvinkkejä ja muiden taloyhtiöiden käytäntöjä.
  • Twitterin käyttämiseen tarvitset vain verkkoyhteyden. Kuten muunkin sosiaalisen median käytön, sen oppii kokeilemalla.

Instagram.com – viihdettä ja lisä viestintään

  • Taloyhtiölle Instagram on ennen kaikkea viihdettä, ja kanavaa voi käyttää vaikkapa taloyhtiön maineenrakennukseen. Kyseessä on mobiilisovellus, jonka käyttämiseen tarvitset älypuhelimen.
  • Instagramissa jaetaan kuvia, joiden yhteydessä on pieniä tekstejä. Kuvia voi myös käsitellä: sovelluksesta löytyy suodattimia, joiden avulla kuvista saa haluamansa näköisiä.
  • Asuntokaupassa Instagramia voi hyödyntää etenkin nuorten asunnonostajien houkuttelemiseen.
  • Sosiaalista mediaa paljon käyttävässä taloyhtiössä voidaan luoda vaikkapa talkoille oma tunniste (esim. #TaloyhtiönTalkoot) Instagramiin, ja asukkaat löytävät toistensa kuvat aihetunnisteen avulla.

Ilmoitustaulu – lappuja heille, jotka eivät käytä verkkoa

  • Digiajasta huolimatta on tärkeää muistaa, että kaikki asukkaat eivät käytä ollenkaan sähköisiä viestimiä, eivät edes sähköpostia. Alakerran ilmoitustaulu, lappu postiluukusta tai hissin ovessa ovat edelleen välttämättömiä keinoja tavoittaa asukkaita.
  • Voisiko hallitus tehdä osakkaille kyselyn, jossa he kertovat, missä muodossa haluavat tietoa?

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2015/12/keskusteluun-on-monta-kanavaa/)

Aloittavan yrittäjän muistilistaan on koottu asiat, jotka yrittäjän tulee ottaa huomioon yritystä perustaessaan.

 

Liikeidea

- mitä myyn

- miten myyn

- kenelle myyn

 

Osaaminen

- ammattitaito

- työkokemus

- yrittäjäkoulutus

 

Kannattavuus

- kate

- kiinteät kulut

- muuttuvat kulut

- oma ansio

 

Yritysmuodot

- yksityinen elinkeinonharjoittaja: 1 hlö, henkilökohtainen vastuu

- avoin yhtiö: vähintään 2 vastuunalaista yhtiömiestä, yhteinen vastuu

- kommandiittiyhtiö: vähintään 1 vastuunalainen yhtiömies ja 1 äänetön yhtiömies

- osakeyhtiö: vähintään 1 osakas, vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan, lisäksi hallitusvastuu ja mahdollinen takausvastuu, osakepääoma min. 2500 €

- osuuskunta: 1 hlö

 

Viranomaisluvat

- ilmoitusvelvollisuus

- luvanvaraisuus

 

Rahoitus

- investoinnit/käyttöpääoma

- Finnvera/pankki/muu

- julkinen rahoitus

 

Markkinointi

- kysyntä

- kilpailu

- hintataso

- mainonta

 

Vakuutukset

- yrittäjän eläkevakuutus (YEL): sosiaaliturvan perusta, selvitä oma YEL-velvollisuus

- tapaturmavakuutusvastuu-/oikeusturvavakuutukset

- omaisuusvakuutukset

- muut vakuutukset

 

Työttömyysturva

- palkansaajan työttömyyskassasta yrittäjäkassaan 3 kk:n sisällä

- SYT-kassa/AYT-kassa

- Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ), www.tyj.fi

 

Verotus

- arvonlisäveron alaraja 10000 €

- verotili

- ennakkoverot

- käynti veroneuvojalla

 

Starttiraha

- sivutoimisessa yrittäjyydessä ei mahdollista

- verovelkatodistus

- hakemus

- liiketoimintasuunnitelma

- käynti starttirahaneuvojalla

- lainalupaus

 

Rekisteröinti

- älä rekisteröi yritystä ennen starttirahahakemuksen jättämistä

- osakeyhtiön osakepääoma talletettava ennen rekisteröimistä

- katso ohjeet Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta (prh.fi)

 

Kirjanpito

- yhdenkertainen kirjanpito

- kahdenkertainen kirjanpito

- ellet itse ole kirjanpidon ammattilainen, osta palvelu esimerkiksi tilitoimistolta

 

Rahaliikenne

- tilinavaus

- maksupääte

- laskupohjat

 

Toimitilat

- vuokra vai omistus

- sijainti on mietittävä tarkkaan

- soveltuvuus/tilaan liittyvät mahdoliset viranomaistarkastukset

 

Henkilöstö

- henkilöstön rekrytointi (TE-toimistot auttavat)

- velvoitteet (työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaki jne.)

- kustannus yritykselle (palkka + sivukulut)

- tutki palkkatukimahdollisuudet työ- ja elinkeinotoimistolta

 

Sopimukset

- vuokra (laki liikehuoneiston vuokrasta), tavarantoimittajat, tukku, työntekijät, leasing ym.

- kiinnitä huomiota siihen, mihin olet sitoutumassa

- laadi sopimukset kirjallisesti, käytä asiantuntijoita tarvittaessa

 

Liity elinkeinojärjestöihin (ei pakollista)

- yrittäjäjärjestöt

- toimialaliitot

- kauppakamarit

 

(Lähde: https://yrityssuomi.fi/aloittavan-yrittajan-muistilista)

Olemme tottuneet kuumiin koteihin, mutta liikalämmitys syö paljon energiaa.

1970-luvulla Iso-Britanniassa kotien sisäilman lämpötila oli talvikuukausina keskimäärin kaksitoista astetta. Vuoteen 2010 mennessä se oli noussut kahdeksaantoista asteeseen.

Kun meidän kotiemme keskilämpötilaa tutkittiin kerrostaloasunnoissa vuosina 2009–2015, saatiin huomattavasti korkeampia lukemia. Kahden kuukauden pituisesta seuranta-ajasta neljäkymmentä prosenttia oli yli 23 asteen, seitsemäntoista prosenttia yli 24 asteen ja vain kuusi prosenttia alle 21 asteen. Alhaisin mitattu lämpötila oli yhdeksäntoista astetta.

Ei ihme, että meitä palelee Iso-Britannian taloissa. Etenkin vanhoissa asuinrakennuksissa osasyynä kylmyyteen ovat toki kehnot tiivisteet ja yksinkertaiset ikkunat, mutta suurin syypää on omien sisätilojemme kuumuus.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaan kahdeksantoista astetta on terveyden kannalta tyydyttävä ja yli kaksikymmentäyksi astetta jo liian lämmin. Vähemmälle totuttelu olisi siis jo terveyden kannalta suotavaa.

Lämmityksen hillintä vähentää myös kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta.

Lisäksi nyrkkisäännön mukaan yksi aste huonelämpötilassa säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa. Jotta kodin lämpötilan laskeminen ei ole turhan karu kokemus, kannattaa edetä hitaasti. Ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen viikossa.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/10/yksi-aste-viikossa/)

Tiesithän, että välitämme myös vuokra-asuntoja.

Esimerkiksi Iisalmessa osoitteessa Paloisvuorentie 22 on vapaana hyväkuntoisia

2h+kk      2h+k      

joihin ei vaadita vuokravakuutta!

Katso ajantasainen lista vapaista vuokra-asunnoista:

http://www.kiinteistotili.fi/vuokrattavat-asunnot

Kiinteistötili on nyt myös sosiaalisessa mediassa! Käy tykkäämässä sivustamme osoitteessa

www.facebook.com/kiinteistotili 

Sivuilla julkaistaan mm. uutisia tilitoimisto- ja kiinteistöalalta, kuvia sekä tuoreimpia kuulumisia.

Sivuja voi katsella myös ilman liittymistä Facebookiin.

Katutasossa liiketila (ent. Kellopuoti). Kulmahuoneisto 100 m², jossa paljon näyteikkunatilaa 850,00 €/kk + alv.

Lisätietoja arkisin klo 9-15: isännöitsijä Jussi Ryhänen, p. 050 3044 054 tai jussi.ryhanen@kiinteistotili.fi

 

Ihmisen kannattaa ylläpitää terveyttään, jotta välttyy sairauksilta. Sama pätee taloihin. Niilläkin on ikäkaudelleen tyypilliset vaivansa. Isännöinti tuntee nämä, ja huolehtii, että talo ikääntyy arvokkaasti.

Jos asuinrakennus osaisi puhua, se taatusti kertoisi aina välillä, että nyt kolottaa. Tarvittaessa se varaisi itselleen lääkäriajan.

Isännöitsijätoimisto Jarmo Rantamäki Oy:ssä taloyhtiöitä hoidetaan kuin potilaita, kysyen ja kuunnellen.

– Taloa pitää lähteä tarkastelemaan kuin lääkäri potilasta. Kysyä, mitä sille kuuluu ja miettiä, mikä mikä talolle ja sen osakkaille olisi parasta, toimitusjohtaja Jarmo Rantamäki kuvailee.

Remonttien ennakointi edustaa tätä ajattelua ja on yksi taloyhtiöiden päättäjien tärkeimmistä tehtävistä. Jo asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain yhtiökokouksessa kirjallisen kunnossapitotarveselvityksen. Sen pohjalta osakkaat keskustelevat seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista.

Perusteellisemman kuntoarvion voi teetättää hyvin huolletussa yhtiössä viiden vuoden välein. Kuntoarvion pohjalta hallitus saa asiantuntijan tekemän ehdotuksen kunnossapitosuunnitelmasta, jonka yhtiökokous hyväksyy. Isännöitsijä hoitaa, että päätetyt kunnossapitotyöt toteutuvat.

Ennakointi säästää rahaa

Mikään kiinteistö ei kestä käyttöä ikuisesti, vaan sitä on peruskorjattava säännöllisesti. Talon eri osilla, kuten putkilla, julkisivuilla ja ikkunoilla, on oma elinkaarensa. Esimerkiksi putket tulevat elinkaarensa päähän 40–60 vuoden iässä.

Jos taloyhtiössä tulee vanhojen putkien takia vesivuotovahinko, peruskorjausta on viivytelty liian pitkään. Tällainen ennakoinnin puute käy osakkaille kalliiksi, sillä vikojen aiheuttamista vahingoista tulee usein suuremmat kustannukset kuin ajoissa tehdyistä remonteista.

– Jos esimerkiksi lämmönsiirrin hajoaa, voi mennä kauankin ennen kuin saadaan suunnittelija käyttöön. Tällöin myös hinta voi olla kovempi. Mutta kun tiedetään, että lämmönsiirtimen käyttöikä on 20–25 vuotta, voidaan korjaushanke valmistella ja suunnitella valmiiksi, kertoo Kuopion Talokeskuksen vastaava isännöitsijä Jari Bolodin.

– Suunnitelmat eivät mene vanhaksi, joten ne voidaan teettää etukäteen odottamaan oikeaa hetkeä.

Kymmenen vuoden sisällä lukuisat 1970- ja 80-lukujen asuinrakennukset tulevat korjausikään. Näiden osuus kaikista asuinrakennuksista on peräti neljäkymmentä prosenttia. Jos näissä kohteissa ei ole vielä aloitettu ennakointia, se pitää aloittaa nyt.

Turvaksi ylimääräinen vastike

Isännöinin kokemus ja asiantuntemus auttavat osakkaita ja hallitusta päätöksentekovaiheessa. Isännöinnin ja hallitustyön läpinäkyvyys sekä asukkaiden kesken käytävä avoin keskustelu ehkäisevät mahdollista remonttipaniikkia

– Hallitusten jäsenten tulisi selvittää, mitä muut osakkaat taloyhtiöltään haluavat, jotta asiat eivät jäisi pihaparlamentteihin, sanoo REIM Imatran isännöitsijä Anu Raikaslehto.

Peruskorjaaminen on kooltaan ja kustannuksiltaan yleensä suuri hanke, ja pahimmillaan osa osakkaista haluaa luopua välttämättömästäkin remontista suuren hintalapun takia. Ennakoinnilla tätäkin voidaan ehkäistä.

Remonttia varten voidaan kerätä rahaa korotetulla vastikkeella. Taloyhtiö voi jemmata rahaa esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi käyttämällä minimissään 3 500 euron asuintalovarausta ilman, että taloyhtiölle tulee veroseuraamuksia.

Bolodinin mukaan osakkaat suhtautuvat ylimääräisen vastikkeeseen pääsääntöisesti hyvin, kun sen perustelee kunnolla.

– Asia pitää kertoa ja perustella selkokielellä niin, että osakkaat ymmärtävät asian.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/11/talo-vaatii-ennakoivaa-hoivaa-huolenpitoa/)


Asiakasmäärän kasvaessa haemme vakituiseen työsuhteeseen ISÄNNÖITSIJÄÄ.

Tehtäviisi kuuluu: Työskentelet omien asiakastaloyhtiöidesi vastuullisena isännöitsijänä. 

Odotamme sinulta: Kaupallista tai teknistä tutkintoa, motivaatiota & innokasta otetta työhön. Olet joustava ja avoin. Kykenet sekä toimimaan itsenäisenä asiantuntijana ja osana tiimiä. Isännöitsijätutkinto ei ole välttämätön, mutta suotavaa. Huumorintajun luemme eduksi, sillä töissäkin voi olla kivaa  :)

Tarjoamme sinulle: Vakituisen työsuhteen hyvämaineisessa ja vakavaraisessa yrityksessä loistavassa seurassa. Hyvä ilmapiiri, työssä viihtyminen sekä henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ovat meille itsestäänselvyyksiä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus + CV palkkatoiveineen osoitteeseen niko.kamarainen@kiinteistotili.fi. Toimithan nopeasti, sillä paikka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Valittavalle henkilölle teemme turvallisuusselvityksen. Lisätietoja antaa tj Niko Kämäräinen 0400 424 893.

 

 

 

Monessa taloyhtiössä pähkäillään siirtymistä paperista ja ilmoitustaulusta sähköiseen maailmaan. Helsinkiläisessä As Oy Säästövanhassa uudet sähköiset eteisnäytöt ovat olleet käytössä reilun vuoden. Kokemukset ovat olleet positiivisia.

As Oy Säästövanhaan kuuluu viisi korkeaa kerrostaloa ja 240 asuntoa. Aiemmin huoltomies kulki ovelta ovelle pudottelemassa lappuja ja sommittelemassa irtokirjaimista nimiä tauluun.

– Se alkoi tuntua absurdilta, hallituksen puheenjohtaja Lea Alasilta-Hagman kertoo. Päätös infotauluista syntyi yhtiön suurten remonttien loppusuoralla. Käytännöllisyyden lisäksi osakkaille oli tärkeää, että ratkaisu loi kuvaa nykyaikaisesta ja kehittyvästä taloyhtiöstä.

Kosketusnäytöltä ja nettiliittymästä asukas näkee ajankohtaiset asiat ja voi varata kerhotilan ja pesutuvan, ja saunan vaikka vasta jumppaan lähtiessään. Säätiedot ja lähipysäkkien liikenneaikataulut näkyvät myös, mikä helpottaa arkea. Tietoa tarvitseva löytää näytöltä myös yhtiön säännöt ja ohjeet sekä asukaspalstan. Perinteiset asukaslistatkin ovat näkyvillä. Kaikki toimii niin kosketusnäytön kuin vaikkapa älykännykän kautta.

Kokemukset järjestelmästä ovat olleet erittäin hyviä. Monet iäkkäätkin asukkaat hyödyntävät sitä mielellään. Näyttö on nopea silmäillä. Negatiivisia kommentteja on tullut yhdeltä ihmiseltä, kiitosta sitäkin enemmän.

– Vieraat ovat kommentoineet, että voi miten hienot ilmoitustaulut. Taloudellisesti tämä ei kuluta eikä tuota lappujen tekoon ja jakoon verrattuna, mutta tehostaa paljon. Hallitus, isännöitsijä ja huolto voivat tiedottaa helposti. Ja imagovoittoa syntyy runsaasti. Tämä vaikuttaa myös siihen, paljonko asunnosta maksetaan, Alasilta-Hagman kertoo.

Näppärä ja helppokäyttöinen

Järjestelmä on tilattu viideksi vuodeksi, ja siitä maksetaan kuukausittain. Taloissa asuvien arki pyörii infojärjestelmän kautta, ja perinteisemmät nettisivut on puolestaan suunnattu potentiaalisille asukkaille.

Puheenjohtajan mukaan järjestelmä on osoittautunut näppäräksi ja helppokäyttöiseksi. Hän pitää myös erittäin hyvänä asiana sitä, että muualla asuvat osakkaat näkevät, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Asuntosijoittajallekin tämä on etu.

Osakkailta on tullut vain vähän muutostoiveita, ja järjestelmäntoimittaja on reagoinut niihin joustavasti. Puheenjohtaja pohtii, että kiireellinen tiedote voisi näkyä vielä selkeämmin. Ja asukaspalsta nukkuu yhä ruususen unta.

Työläs alku, helppo arki

Kiinteistöassistentti Sonja Tuiskunen Talohallinta Oy:stä käynnisti kyseisen talon infojärjestelmää. Hänen mukaansa työläintä oli tunnusten lähettäminen ison yhtiön lukuisille asujille ja osakkaille. Käytössä järjestelmä on ollut nopea ja helppo.

– Kokemukset ovat olleet voittopuolisesti hyviä. Putkiremontin jälkeen talossa oli lämmitysongelmia, ja kun pystyimme tiedottamaan välittömästi, se vähensi puheluita selvästi, Tuiskunen mainitsee.

Huomioi nämä

- Taloyhtiö tarvitsee käytävänäyttöä varten vandaalisuojatun näytön, sähköt ja nettiyhteyden.
- Sähköinen ilmoitustaulu voi toimia tavallisena näyttönä tai kosketusnäyttönä.
- Tietoja voi päivittää mistä vain etäliittymän avulla, ja muun muassa julkaisuaika voidaan ajastaa.
- Päivitysvastuista kannattaa keskustella isännöitsijän kanssa hyvissä ajoin ennen näytön hankintaa.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/09/diginaytolla-imagovoittoa/)

Tilitoimiston vaihtamista pidetään usein hankalana puuhana. Todellisuudessa se käy yhtä näppärästi kuin siirtyminen pankista tai vakuutusyhtiöstä toiseen.

Ajoittain eteen tulee tilanteita, jolloin on syytä vaihtaa tilitoimistoa. Yleinen näkemys tilitoimiston vaihtamisesta on turhan pessimistinen. Uusi tilitoimisto voi hoitaa kaikki vaihtoon liittyvät toimenpiteet, kunhan sillä on tarvittavat valtakirjat käytössään. Toimintatapa on samankaltainen kuin vaikkapa vakuutusyhtiötä tai pankkia vaihdettaessa.

Monesti tilitoimiston kanssa on tehty yhteistyötä pitkään. Asiakkaasta tuntuukin hankalalta katkaista yhteistyösuhde tuttuun kirjanpitäjään. Tällaisessa tilanteessa on helpotus, että tilitoimistot sopivat keskenään siirtymiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Tilitoimistoa voi vaihtaa myös kesken tilikauden. Siirtyminen toisen toimiston asiakkaaksi on kuitenkin helpompaa, jos keskeneräiset ja epäselvät asiat on hoidettu kuntoon vanhan tilitoimiston kanssa. Avoimet asiat voi toki jättää myös uuden tilitoimiston hoidettaviksi, mutta tällöin asiakkaan tulee muistaa avata tilanne tarkasti tilitoimistolle. Näin varmistetaan, että yrityksen taloushallinnon seurattavuus pysyy katkeamattomana.

Tilitoimiston vaihtumisesta tulee muistaa viestiä myös yrityksen sisällä, jotta asia ei tule henkilöstölle yllätyksenä. Monia työntekijöitä voi kummastuttaa ja harmittaakin, jos palkkakuitin ulkonäkö muuttuu odottamatta tai ei tiedä keneen pitäisi olla yhteydessä palkkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

(Lähde: http://www.accountor.fi/uutiset/2016/tilitoimisto-vaihtuu)

Jos jätehuoneesta löytyy toistuvasti sinne kuulumatonta roinaa, maksajaksi joutuu yleensä taloyhtiö, koska roskaajaa ei saada kiinni.

Ikävä yllätys taloyhtiön roskiksilla: astioiden viereen on hylätty rikkinäinen patja ja mikroaaltouuni.

– On valitettavan yleistä, että ihmiset kuvittelevat, että huonekaluja ja sähkö- ja elektroniikkaromua voisi jättää jätekatokseen. Tyypillisesti näitä tapahtuu muuttojen yhteydessä, ympäristöpalveluiden johtava asiantuntija Hanna Huttunen Lassila & Tikanojalta sanoo.

Isoja esineitä, kuten huonekaluja, ei saa viedä jätekatokseen.

– Jäteastioiden ulkopuolelle maahan ei saa jättää mitään. Jos näin tekee, siitä peritään yleensä lisämaksu.

Entäpä jos jätehuoneesta löytyy kourallinen paristoja?

– Kunnan jätehuoltomääräyksissä kerrotaan, mitä jätteitä minkäkin kokoisessa taloyhtiössä tulee lajitella. Mitä isompi taloyhtiö, sitä enemmän jätejakeita.

Kaikkea ei kuitenkaan voi lajitella taloyhtiön jäteastioihin. Esimerkiksi vaaralliset jätteet, kuten juuri paristot, energiansäästölamput ja maalit, täytyy itse toimittaa vaarallisen jätteen vastaanottoon.

Tilanne voi kohentua aktiivisella tiedottamisella sekä lajitteluohjeiden jakamisella. Roskahuoneen lukitus estää taloyhtiön ulkopuolisia kärräämästä jätteitään toisten riesaksi. Taloyhtiön hallitus voi myös tilata esimerkiksi kerran vuodessa pihalle jätelavan, johon asukkaat saavat jättää suurikokoisia esineitä.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/10/harmia-jatehuoneessa/)

Niko Kämäräinen (isännöitsijä, AIT) on nimitetty Ylä-Savon Kiinteistötili Ky:n toimitusjohtajaksi 10.11.2016 alkaen.

 

Nimityksen myötä haluamme tarjota entistä paikallisempaa ja laadukkaampaa palvelua asiakkaillemme. 

Tärkein teema työnteossamme on aina ollut, ja tuleekin aina olemaan asiakkaille tuotettu laadukas isännöintipalvelu.

 

Yhteistyöterveisin,

Niko Kämäräinen

Toimitusjohtaja

Kiinteistötilille on myönnetty pohjoismaisen luottoluokittajan Bisnode Oy:n korkeimman kategorian AAA-luottoluokitus. 

Bisnode on alkuperäisen AAA-yritysreittauksen kehittäjä. Tämä täysin automaattinen luottoluokitusjärjestelmä lanseerattiin Suomessa vuonna 1993. Bisnode on määritellyt lähes jokaisen normaalia liiketoimintaa harjoittavan ja aktiivisen yrityksen luottokelpoisuusluokan eli Ratingin. Rating on automaattinen ja jatkuvapäivitteinen luottoluokitusjärjestelmä. Keräämällä ja analysoimalla järjestelmällisesti toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota se arvioi yrityksen luottokelpoisuutta sekä kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä velvotteista. Koska Rating-luokitusta päivitetään automaattisesti, se on ajantasaisempi kuin mikään muu luottokelpoisuusluokitus. Koneellisesti tuotettuna se on aina objektiivinen ja helpottaa eri yritysten keskinäistä vertailua.
 

 

Isännöitsijä Niko Kämäräinen on Johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon päätösjuhlassa Helsingissä 6.-7.10.2016.

Tänä aikana häntä tuuraa vastaava isännöitsijä Harri Eskelinen, AIT. Puhelut kääntyvät soitettaessa Nikon numeroon automaattisesti Harrille.

Vaikka vielä nautimme syyskesän lämmöstä, on lämmityskausi alkamassa. Nyt on oikea aika varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii asianmukaisesti. Jos järjestelmä tarvitsee huoltoa, sen ehtii vielä hoitaa ilman katkoksia lämmityksessä.

Lämmitysjärjestelmästä kannattaa tarkistuttaa

  • Säätöautomatiikan toiminta

Automatiikka huolehtii siitä, että verkostoon lähtevän veden lämpötila on oikea suhteessa sen hetkiseen ulkolämpötilaan. Järjestelmässä on useita elektronisia osia, joiden vanheneminen on normaalia. Myös lämpötilatasot ja aikaohjelmien tarkoituksenmukaisuus kannattaa arvioida ja tarvittaessa muuttaa niitä.

  • Pumpun toiminta

Lämmitysverkostossa vettä kierrättävä pumppu on yleensä pysähdyksissä kesän ajan. Tänä aikana pumpun pesään saattaa laskeutua epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat häiriöitä pumpun toiminnassa. Rikkoontuva pumppu pysäyttää lämmitysjärjestelmän toiminnan kokonaan.

  • Termostaattiset patteriventtiilit

Niiden termostaattiosan tarkoitus on sulkea lämmitysveden virtaus patterissa, jos huoneeseen tulee runsaasti lämpöenergiaa ihmisistä tai sähkölaitteista. Termostaatin tulee olla ehjä ja oikein paikalleen kiinnitetty. Myös venttiilin karan liikkuminen kannattaa tarkistaa.

  • Järjestelmän perussäätö

Lämmitysjärjestelmän pitäisi oikein toimiakseen olla perussäädetty eli tasapainotettu. Tämä tarkoittaa sitä, että verkoston eri osiin virtaa juuri oikea määrä kuumaa vettä. Jos verkosto ei ole tasapainossa, osa rakennuksesta jää talvella liian kylmäksi, vaikka samaan aikaan toinen osa rakennuksesta on liian lämmin.

Toimiva lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan haluttuna ulkolämpötilan vaihteluista huolimatta: se lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää lämmityskustannukset hallinnassa. Sopiva huonelämpötila on 20 – 22 astetta. Huonelämpötilan nousu yhdellä asteella lisää lämmityskuluja jopa 5 prosenttia.

Lämmitysjärjestelmä kannattaa tarkistuttaa oman paikkakunnan LVI-liikkeen ammattilaisella. Varsinkin kerros- ja rivitaloissa perussäätötyöt ja säätölaitteiden viritykset kuuluvat ammattilaisille: ole siis yhteydessä huoltoyhtiöösi.

 

(Lähde: http://www.kiinteistolehti.fi/2016/09/05/aika-tarkistuttaa-lammitysjarjestelma)

 

 

Kun asunto-osakeyhtiö tekee hankinnan, suuren asunnon omistaja maksaa yleensä enemmän kuin pienen. Kustannukset jakautuvat yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla: vastike suhteutetaan asuntojen pinta-alaan tai osakkeiden määrään. Onko reilua, että ison asunnon omistaja maksaa aina enemmän?

Jos taloyhtiön pihalle rakennetaan leikkiteline, onko oikein, että myös lapsettomat osakkaat maksavat siitä?

Onko esimerkiksi oikein, että autottoman elämäntavan valinnut osakas joutuu maksamaan taloyhtiön parkkipaikkojen kunnostuksesta?

Yhtiövastikkeilla katetaan hallinnosta, peruskorjauksista ja kunnossapidosta sekä isännöinnistä koituvat kustannukset lain mukaan. Rakennusten ja omaisuuden ylläpito on kaikkien osakkaiden yhteisellä vastuulla.

Yhteisen vastuuperiaatteen noudattaminen hankaloituu, jos ihmiset ajattelevat asioita oman edun kautta.

Sama hankinta, eri hinta eri osakkaille

Yhtiövastikeperusteista on vaikea poiketa. Kun taloyhtiön kaikkiin asuntoihin vaihdetaan esimerkiksi keittiön hanat, kolmion omistaja joutuu maksamaan samasta hanasta enemmän kuin yksiön omistaja.

Jos osakkaat haluavat muuttaa kustannusten jakoa niin, että kaikki maksaisivat saman verran, tarvitaan yhtiökokouksen kahden kolmasosan enemmistön päätös.

Hyödyt ja kustannukset pitää laskea

Yksikköperusteisesta kustannusten jakamisesta voidaan poiketa yhtiökokouksen määräenemmistön päätöksellä.

Yhtiöjärjestyksen mukaisista vastikeperusteista voidaan poiketa vain, jos uudistuksella tai korjauksella saatava hyöty ja kustannus ovat kaikille samat.

Vesihanan, lukkojen, asuntojen ulko-ovien ja postiluukkujen uusimisen voidaan yleensä selvästi todeta hyödyttävän kaikkia osakkaita yhtä paljon. Nämä ovatkin yleisimmät hankinnat, joihin taloyhtiöt ovat soveltaneet yksikköperusteista tapaa jakaa kustannuksia.

Koska isojen asuntojen osakkaiden maksurasite on suuri, on usein juuri heidän etunsa, että kustannuksia tasataan. Useimmiten pienten asuntojen osakkaat vastustavat tätä, koska maksujen tasaaminen kasvattaisi heidän maksutaakkaansa.

Yhtiö-käsite on monelle vieras

Hyvin usein on taloyhtiön yhteishengestä eli henkilökemioista kiinni, kuinka paljon naapuria halutaan tulla vastaan kustannusasioissa. Jotkut ovat valmiita maksamaan enemmän vesihanastaan, jotta kaikilla olisi oikeutetusti sama maksu – vaikka mikään pakko ei olisi.

Yksi ongelma voi olla, että käsite ”yhtiö” on monelle osakkaalle vieras. Kaikki eivät hahmota, että yhtiö on yhtä kuin osakkaat: kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.

Osakkaat, jotka eivät käy yhtiökokouksissa, kokevat usein taloyhtiön päätösten tulevan ylhäältä saneltuina. Osakkaiden olisikin hyvä käydä kokouksissa, jotta yhteisen omaisuuden hoito helpottuisi.

 

(Lähde:https://www.kotitalolehti.fi/2016/02/onko-reilua-etta-taloyhtion-osakkaat-maksavat-hankinnoista-eri-hinnan)

Isännöitsijä Niko Kämäräinen Iisalmen toimistolta on suorittanut hyvin arvosanoin Johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon (AIT). Koulutuksessa saatujen tietojen ja kokemusten avulla pystymme tarjoamaan entistä ammattimaisempaa ja laadukasta palvelua asiakkaillemme. 

Tupakointi ja sen rajoittaminen herättävät keskustelua taloyhtiöissä. Yhtäältä on kyse jokaisen oikeudesta savuttomaan asumiseen ja elämään. Toisaalta asia nähdään henkilökohtaiseen vapauteen ja yksityiselämän suojaan liittyvänä asiana, jonka rajoittaminen koetaan perusoikeuteen puuttumisena. Tupakointi sinänsä on sallittua toimintaa, joskin 15.8.2016 voimaantulleen tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön lopettaminen vuoteen 2030 mennessä. 

Tupakoinnin rajoittamisen mahdollisuuksia voidaan arvioida vuokralainsäädännön, asunto-osakeyhtiölain, tupakkalain ja terveydensuojelulain perusteella.

Tarkempaa tietoa mm. tupakkalaista, tupakointikiellon hakemisesta huoneistoparvekkeella ja -pihalle, sekä yleistä lainsäädäntöä asiasta löydät tästä linkistä:

http://www.taloyhtio.net/attachements/2016-08-15T08-48-1613206.pdf

 

(Lähde: http://www.taloyhtio.net/ajassa/tupakkalaki)

Huoneistoja sekä huoneistoparvekkeita ja -pihoja koskevat uudet tupakointikieltosäännökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavat, että vaikka uusi tupakkalaki on askel kohti selvempiä pelisääntöjä, vanhojakaan konsteja ei kannata unohtaa. Taloyhtiöissä odotetaan vielä tarkempia määräyksiä tupakointikiellon hakemisesta.

Monessa taloyhtiössä odotetaan innolla, että uusi tupakkalaki tulee voimaan ja tupakan haju haihtuu kodeista lopullisesti. Vuoden vaihteesta lähtien taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille sekä huoneistoihin, jos savu voi kulkeutua toisen huoneiston ulko- tai sisätiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti.

Tupakoinnin kieltäminen huoneistoissa ja huoneistoparvekkeilla edellyttää tällä hetkellä yhtiöjärjestysmuutosta, jonka läpimeno vaatii osakkaiden yksimielisyyden. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus kieltää terveyshaittaa aiheuttava tupakointi. Kynnys tupakoinnin kieltämiseen on kummallakin tavalla ollut todella korkealla.

Uusi tupakointikieltomahdollisuus helpottaa tilannetta. Kiellon hakemiseen riittää ensi vuonna Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton mukaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös, eikä savun aiheuttamia terveyshaittoja tarvitse enää osoittaa.

Kannattaa muistaa, että tupakoinnin kieltäminen asunnoissa sisällä on vaikeampaa kuin parvekkeilla tai huoneistopihoilla. Kielto voidaan määrätä asuinhuoneistoon sisälle vain, jos savun kulkeutumista ei voida rakenteita korjaamalla kohtuudella ehkäistä. Lisäksi asukkaalle on varattava mahdollisuus omin toimenpitein ehkäistä savun kulkeutuminen.

Tarkat määräykset tulossa vielä asetuksessa

Uusien tupakointikieltojen hakemisesta saataneen vielä tarkempia määräyksiä tupakkalakia täydentävällä asetuksella. Tarkennusta tarvitaan, jotta päätökset syntyvät yhtiöissä jouhevasti ja vältetään tupakointikiellon hakemiseen liittyvät kiistat. Tarkat ohjeet tarvitaan esimerkiksi siitä, miten asukasta kuullaan ennen kiellon hakemista ja kuinka kuulemisesta raportoidaan kunnalle.

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavatkin, että häiritsevään tupakointiin puuttuminen kannattaa edelleen aloittaa vanhoin hyvin konstein.

Ensin naapurit keskustelevat keskenään. Jos sopuratkaisua ei löydy, taloyhtiön johto ohjeistaa tupakoitsijoita, miten nämä ottavat naapurit huomioon tupakoidessaan, ja hakee tarvittaessa tupakointikieltoa huoneistoon taikka huoneistopihalle ja -parvekkeelle kunnalta. Asunto-osakeyhtiöt voivat viimeisenä keinona puuttua häiriöön ottamalla huoneisto taloyhtiön hallintaan, jos hallintaanotolle asetetut tiukat edellytykset täyttyvät.

 

(lähde: Taloyhtiö.net, http://www.taloyhtio.net/53090.aspx)

Kesä tulee, lomat alkavat ja muutoinkin on rennompaa. Muistetaan kuitenkin seuraavat tärkeät asiat myös kesän aikana.

 

Grillaaminen

Muista noudattaa taloyhtiön järjestysmääräyksiä sekä hyviä käytöstapoja grillatessasi huoneistosi parvekkeella tai terassilla. Avotulen tekeminen on kielletty rakennusten lähellä. Helpoin ja toimivin tapa onkin käyttää sähkögrilliä.

 

Matkailu

Mikäs sen mukavampaa kesällä, kuin matkailu! Muista kuitenkin jättää asunto aina asutun näköiseksi. Pyydä tuttujasi hakemaan postit laatikosta tai luukusta, ja kerro heille myös lomasuunnitelmistasi. Älä hehkuta kauheasti sosiaalisessa mediassa matkojasi, ikinä ei tiedä kuka nämä päivitykset näkee

 

Isännöitsijöiden lomat

Taloyhtiönne vastaava isännöitsijä on kesän aikana lomilla, mutta tämä ei vaikuta taloyhtiönne asioiden hoitoon millään tavalla. Kiinteistötilissä järjestetään aina toimiva tuuraus, joten voitte aivan normaaliin tapaan olla puhelimitse yhteydessä isännöitsijänne numeroon. Sähköposteja luetaan lomilla harvemmin, joten parasta on soittaa aina.

 

Mukavaa, ja ennen kaikkea rentoa kesän aikaa!

 

Parvekkeella saa lain mukaan asua samalla tavalla kuin kodin muissakin tiloissa. Siellä saa sisustaa ja kasvattaa perunoita. Mutta saako parvekkeen maalata?

Parvekkeesta on tullut tärkeä oleskelutila. Lisähuone, johon halutaan panostaa. Sisustussuunnittelija Siru Fischer Boheme Interiorista kertoo, että tuoli, pöytä ja kukkalaatikko eivät enää riitä parvekkeen sisustukseksi. Sinne halutaan divaanisohva, yrttejä ja perunoita ämpäriin kasvamaan.

– Parvekkeesta halutaan tehdä kesähuone. Vaikka koti olisi tyyliltään minimalistinen, parvekkeesta halutaan usein värikäs, Fischer sanoo.

Lattiasta kattoon

Kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Petteri Kuhanen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen ja Kanerva Oy:stä sanoo, että parveketta saa koristella vapaasti, kun ei riko taloyhtiön järjestysääntöjä, julkisivun yhteinäisyysvaatimuksia tai talon rakenteita.

– Parvekkeen kaiteenpuoleisen sisäseinän voi maalata vaikka neonvärillä, kunhan se ei näy ulospäin. Parvekkeen ikkunanpuoleista seinää puolestaan ei saa maalata ilman lupaa. Siitä on tehtävä etukäteen muutos työilmoitus.

Lattian voi sisustaa ritilöillä omin luvin. Jos suunnittelee lattian laatoitusta, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén neuvoo tekemään muutostyöilmoituksen ja kertomaan siinä tarkkaan, mitä laattoja aikoo käyttää ja miten työn tehdä. Tällöin hallitus ja isännöitsijä voivat varmistaa, kestääkö parvekkeen kantavuus.

Parveke asukkaan, julkisivu taloyhtiön

Parveke on asukkaan omaa hallinta-aluetta, julkisivu taloyhtiön. Vapaasti seiniä pitkin rönsyilevät monivuotiset kasvit voivat rapauttaa julkisivun rakennetta. Kukkaruukkuja valitessa nyrkkisääntönä voi pitää, että valitsee sellaisia, jotka jaksaa itse kantaa. Silloin ne on helppo siirtää talveksi varastoon eivätkä ne aiheuta painonsa vuoksi vaaraa kantaville rakenteille.

Kukkalaatikot on kiinnitettävä parvekkeen sisäpuolelle.

Suojaa ja lämpöä

Parvekkeelle saa tuoda aurinkovarjon. Sen sijaan seinään tai kattoon asennettava markiisi vaatii hallituksen luvan. Luvan saaminen riippuu siitä, miten se vaikuttaa talon julkisivuun. Hallitus pohtii myös sitä, kuinka moni muu asukas mahdollisesti haluaisi saman erikoisluvan.

Parvekkeella oleskeluaikaa voi pidentää pienillä valoilla ja lämpölampulla. Jaana Sallmén muistuttaa, että jos haluaa asentaa sähköt parvekkeelle, siitä on tehtävä muutostyöilmoitus.

Lasitus suojaa parveketta ja pidentää sen käyttöaikaa. Kanta lasitukseen vaihtelee yhtiöstä toiseen. Osa on päättänyt, että kaikkien osakkaiden parvekkeet lasitetaan ja kaikki osallistuvat kustannuksiin. Joissakin taloyhtiöissä osakkaat ovat lasittaneet parvekkeita hallituksen luvalla omalla kustannuksellaan. Jos taloyhtiö myöhemmin päättää lasittaa kaikki parvekkeet, sen jo tehneet saavat joissain tapauksissa hyvitystä. Jos uudet lasit ovat erilaiset kuin osakkaiden aiemmin hankkimat, osakkaiden on osallistuttava vanhojen lasien purkamiskustannuksiin.

Oikeudet ja vastuut

Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain mukaan parvekkeelle saa tehdä muutoksia, kun niistä ei ole haittaa eikä vahinkoa ja muutostyöilmoitus tehdään asianmukaisesti. Laki toi myös velvollisuuksia:

- Osakkaan on huolehdittava roskien, jään ja lumen poistamisesta parvekkeeltaan.

- Taloyhtiön vastuulla on pitää kunnossa taloyhtiön rakenteet, seinät, kaiteet, vesieristeet ja muut rakenteiksi katsottavat osat.

- Osakkaan on pidettävä kunnossa parvekkeensa sisäpinnat, kuten lattia ja etuseinän sisäpuoli.

 

(Lähde: http://www.kotitalolehti.fi/2016/06/parveke-olohuoneen-jatkeena/)

Hyvät perustelut, joukkovoima ja kirjalliset sopimukset kannattaa ottaa avuksi, kun hankala tyyppi mutkistaa taloyhtiön hallituksen työtä.

Taloyhtiön hallituksen työskentely takkuaa, syntyy toinen toistaan kummallisempia päätöksiä tai ei synny päätöksiä lainkaan. On mahdollista, että hallitustyöskentely on mennyt raiteiltaan, koska taloyhtiössä häärää niin kutsuttu hankala tyyppi.

Isäntä on aina oikeassa

Monen taloyhtiön ristinä on isäntä: Hän tietää aina paremmin, aikaa ei tarvitse tuhlata asiantuntemattomien ajatuksiin. Hän pyörittää yhtiötä miten mielii, muut osakkaat lannistuvat hiljaisiksi.

– Jos tällaiselle ihmiselle antaa vähänkin siimaa, se vain pahentaa tilannetta. Kun tyylistä on tullut elämäntapa ja saavutettu etu, tyyppiä ei pysäytetä, psykologi Vesa Nevalainen sanoo.

Sivistyneet ihmiset ovat isännän kanssa vaikeuksissa, koska he eivät osaa käyttäytyä niin huonosti kuin pysäyttäminen vaatii. Nevalainen suosittelee isännän taltuttamiseen joukkovoimaa. Toimii, kun moni nousee vastarintaan ja ilmoittaa, että homma loppuu nyt.

Kitupiikki jarruttaa

Kitupiikki on mukana hallituksessa, koska haluaa varmistaa, että rahaa ei käytetä mihinkään. Hän vastustaa korjaushankkeita ja vaatii hankintoihin halvempia vaihtoehtoja.

– Hän tekee mielestään vain hyvää, kun säästää muidenkin puolesta.

Hyvät ja huolelliset perustelut tepsivät usein kitupiikkiin.

– Se ei uppoa, kun selitetään, mitä iloa asiasta koituisi. Sen sijaan kannattaa käyttää hänen omia aseitaan: jos putkia ei laiteta kuntoon, sinulle tulee kymmenkertainen lasku muutaman vuoden päästä.

Hyvä puoli on, että kitupiikin vaatimat perustelut auttavat muitakin käsittelemään asiaa huolellisesti. Sen jälkeen päätöksentekokin on helpompaa.

Manipulaattori käyttää ihmisiä

Manipulaattori pelaa valtapelejä. Hän manipuloi ja valehtelee, jotta saa mitä haluaa.

– Motiivina on usein voiman tunne. On koukuttavaa, kun saa ihmiset tekemään, mitä haluaa.

Manipulaattori edistää tänään yhtä, huomenna toista asiaa. Hän ei halua liata käsiään, vaan yrittää saada muut tekemään likaiset työt.

Ihmiset kiinnostavat häntä, mutta ei ihmisten auttaminen. Hän voi myös toimia kulisseissa. Ehkä hallituksesta alkaa tulvia outoja päätöksiä tai joku alkaa ladella mielipiteitä, jotka eivät kuulosta hänen omiltaan. Silloin voi miettiä, onko joku, joka ohjailee häntä. Manipulaattori ei halua paljastua. Hänen kontrollinsa saattaa hellittää, kun hän on saavuttanut suuren voiton. Jos hänet tunnistaa, puolet ongelmasta on jo selätetty.

Nevalainen neuvoo, että kirjalliset sopimukset voivat auttaa. Näin manipulaattori joutuu sitoutumaan asiaan. Vastaan vikurointi paljastaisi hänet.

 

(Lähde: http://www.kotitalolehti.fi/2016/06/hankala-tyyppi-asioihin/)

Asiansa osaava tilitoimisto on yritykselle kullanarvoinen kumppani. Siksi sopivan toimiston valintaan kannattaa käyttää tovi aikaa ja vaivaa. Kiinnitä valinnassa huomiota seuraaviin asioihin:

- Millaisia asiakkaita tilitoimistolla on? Tyytyväiset asiakkaat kertovat paljon tilitoimiston osaamisesta ja palveluista. Millaisia palveluita asiakasyrityksillä on käytössään ja kuinka tyytyväisiä he ovat tilitoimistoonsa? Onko tilitoimistolla osaamista juuri sinun yrityksesi toimialasta?

- Miten sitoutunutta henkilöstö on? Pitkäaikaiset työsuhteet ja henkilöstön vähäinen vaihtuvuus viestivät tilitoimiston osaamisesta, toimintaprosessien sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä. Kun tilitoimiston sisäiset asiat ovat kunnossa, saat asiakkaana parempaa palvelua.

- Kykeneekö tilitoimisto proaktiiviseen palveluun? Hyvä tilitoimisto ei ole pelkkä kirjaamo, joka hoitaa konemaisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon rutiinit. Hyvä tilitoimisto osaa analysoida yrityksesi taloudellista tilaa ja konsultoida esimerkiksi verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä voi tuoda yrityksellesi merkittävää taloudellista hyötyä.

- Miten tilitoimisto korjaa virheensä? Virheitä sattuu silloin tällöin parhaillekin tekijöille. Onkin oleellista huomioida, miten virheet korjataan. Tekeekö tilitoimisto tarvittavat toimenpiteet nopeasti ja suoraselkäisesti asiakasta arvostaen vai vetäytyykö se vastuusta?

- Millaisia työkaluja tilitoimisto käyttää? Taloushallinnon työkalut ovat kehittyneet viime vuosina suurin harppauksin. Yksi hyvän tilitoimiston tunnusmerkeistä on uusimpien työkalujen hyödyntäminen. Kun toimiston käytössä ovat nykyaikaiset taloushallinnon ohjelmistot, pystyt seuraamaan yrityksesi taloutta reaaliajassa. Myös taloushallintosi tietoturva on varmoissa käsissä.

- Onko varamiehitys kunnossa? Miten käy, jos yrityksesi palkka-asioita tai kirjanpitoa hoitava henkilö sairastuu tai jää lomalle? Jäävätkö yrityksesi asiat odottamaan asiantuntijan paluuta vai tuleeko niitä hoitamaan yrityksesi asiat tunteva varamies? Kun yrityksesi asiakkuutta hoitaa osaava tiimi, taloushallintosi toimivuus ei ole yhden kortin varassa.

 

(Lähde: http://www.accountor.fi/uutiset/2016/mista-tunnistat-hyvan-tilitoimiston)

Kesälomakausi alkaa pian ja on aika palauttaa mieleen siihen liittyviä palkanlaskennan asioita.

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Lomaraha on pääsääntöisesti 50 % vuosilomapalkasta ja se voidaan maksaa joko vuosilomapalkan yhteydessä tai erikseen sovittuna ajankohtana. Toiset työehtosopimukset määrittelevät yksiselitteisesti mahdollisen lomarahan maksamisajankohdan.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista tietyin edellytyksin. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi, vaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on sovittava työnantajan kanssa. Lisäksi on huomattava, että kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta edes sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaaksi.

Jos työnantaja ja työntekijä tekevät sopimuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, tulee ilmoitus vapaaksi vaihtamisesta toimittaa palkanlaskentaan mahdollisimman aikaisin. Palkanlaskijalla tulee olla tieto lomarahavapaista hyvissä ajoin ennen lomarahojen maksamista. Vapaaksi vaihtamisesta on hyvä sopia kirjallisesti, jossa työnantaja ja työntekijä samalla sopivat, milloin lomarahavapaat pidetään. Työehtosopimuksessa määritellään tarkemmin vapaaksi vaihtamisen säännöistä, yleinen käytäntö kuitenkin on, että 24 päivän kesälomasta lomarahojen vaihtaminen vapaaksi tarkoittaa 12 vapaapäivää. Vastaavasti 6 päivän talvilomasta lomarahojen vaihto vapaaksi tarkoittaa kolmea vapaapäivää.

Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu, että lomarahavapaan ajalta kertyy vuosilomaa normaalisti vuosilomalain mukaisesti. Lisätietoja lomarahoista ja vapaaksi vaihtamisesta saa omalta työnantajalta.

Vuosiloma ja sairastuminen

Jos työntekijä on sairas jo loman alkaessa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos sairaus alkaa vasta loman aikana, voi lomaan sisältyä omavastuu päiviä 1.4.2016 muutetun vuosilomalain mukaisesti. Päivitetyssä vuosilomalaissa omavastuupäivät muodostuvat porrastetusti lomakertymän mukaan, siten että 25 päivän kertymästä muodostuu yksi ja 30 päivän kertymästä 6 omavastuupäivää. Mikäli lomakertymä on alle 25 päivää, omavastuu päiviä ei ole.

Loman siirto

Työnantajan tulee antaa työntekijälle selkeät ohjeet siitä, miten loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan ja minkälainen selvitys niistä vaaditaan.

Työntekijän pitää pyytää loman siirtämistä, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä. Siirtopyyntö tulee tehdä viivytyksettä, koska työnantajalla tulee olla mahdollisuus osoittaa työntekijä toisen lääkärin tarkastettavaksi. Työnantajalla on oikeus saada työkyvyttömyydestä lääkärintodistus ja lääkärintodistus voidaan vaatia, vaikka yrityksen käytäntönä muutoin olisi, että lyhyistä poissaoloista ei vaadita todistusta. 1.4.2016 voimaan astunut vuosilomalaki tarkentaa lisäksi että oikeutta loman siirtämiseen ei ole, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella

Siirto-oikeus koskee vain vuosilomalakiin perustuvia vuosilomia. Lomarahan vaihtamisesta saatu vapaa sekä lakisääteisen loman ylittävät loman osuudet kuluvat sairastumisesta huolimatta. Palkkahallinnossa on tehtävä ero sen suhteen, onko henkilö vuosilomalla vai lomarahavapaalla. Sairauden päätyttyä loma jatkuu ja päättyy alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Työnantaja ja työntekijät voivat kuitenkin sopia, että lomaa jatketaan siirretyillä lomapäivillä.

 

(Lähde: http://www.accountor.fi/uutiset/2016/kesalomat-lahestyvat)

Kesäkuu on jo kohta puolessa ja lomakausi korkattu! Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistollamme. Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen. Ohessa Iisalmen toimistomme loma-ajat (lomat voivat vielä elää jonkin verran, Kiuruveden toimistolla lomia pidetään mahdollisuuksien mukaan):

Harri Eskelinen

27.6. - 2.7.2016

25.7. - 13.8.2016

 

Jarmo Riikonen

17.6. - 25.6.2016

4.7. - 16.7.2016

 

Niko Kämäräinen

18.7. - 23.7.2016

15.8. - 27.8.2016

 

Piia Sidoroff

11.7. - 30.7.2016

17.10. - 22.10.2016

 

Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät. Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman kirjanpitäjänne/ isännöitsijänne poissa ollessa. Vastuunalaisen isännöitsijänne/ kirjanpitäjänne numerosta on kääntö aina tuuraavalle henkilölle, joten voitte soittaa aina normaaliin tapaan ko. henkilön puhelimeen. Sähköposteja luetaan lomien aikaan harvakseltaan, joten suositeltavaa on aina soittaa puhelimella.

 

Rentoa kesää!  :)

Isännöitsijä Niko Kämäräinen Iisalmen toimistolta jatkaa johtavan ammatti-isännöitsijän opintojaan Helsingissä 8. - 9.6.2016. Tänä aikana hänen numerossaan on kääntö tuuraavalle isännöitsijälle, Harri Eskeliselle AIT.

Kiireellisissä asiossa voitte soittaa normaaliin tapaan Nikon numeroon (0400 424 893), mutta sähköpostia luetaan vasta seuraavan kerran perjantaina 10.6.2016.

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleet laki asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) ovat aiheuttaneet runsaasti asiakasaloitteisia yhteydenottoja eri työsuojelun vastuualueille

- Kysymykset ovat koskeneet pääosin uusitun lainsäädännön soveltamista, kertoo ylitarkastaja Anette Lehtonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työsuojeluhallinto on koonnut yhteydenottojen perusteella vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. - Löydät kysymykset ja vastaukset tyosuojelu.fi -verkkopalvelun asbestia käsittelevältä sivulta. Yhteydenottojen perusteella sivustoa täydennetään myöhemmin, ylitarkastaja Lehtonen sanoo.

Asbestista tyosuojelu.fi -verkkopalvelussa

Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset asbestipurkutyöstä

Lähde: Aluehallintovirasto

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Lisäksi vastuualueet antavat ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa terveestä ja turvallisesta työstä työsuojeluhallinnon uudistuneessa verkkopalvelussa www.tyosuojelu.fi.

 

(lähde:http://www.taloyhtio.net/asuminen/asuminentiedotteet/52789.aspx)