Ajankohtaista

 

Jätteiden lajittelu taloyhtiöissä – muovista mahdollisuuksia!

Iisalmessa ja Kiuruvedellä on viimein päästy mukaan taloyhtiöiden osalta muovijätteen erilliskeräykseen, ja tätä myötä näiden jätteiden tehokkaaseen kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää tarpeetonta ympäristökuormaa muovin osalta (ympäristön roskaaminen, muovijätteiden turha hävittäminen esim. polttamalla, sekä toimiva käyttö uusissa tuotteissa ja kohteissa). Tällä lisäyksellä taloyhtiöiden kierrätysmahdollisuudet ovat erittäin hyvällä mallilla olemassa jo ennestään olleiden keräysmahdollisuuksien kanssa (paperi-, seka-, bio-, pahvi-, metalli- ja lasijäte). Erityisen tärkeää on aina tutustua eri jätelaatujen lajitteluohjeisiin, jotka neuvovat mitä jätettä voi laittaa tiettyyn jäteastiaan.

Taloyhtiöiden asukkaiden olisi hyvä huomioida se, että jätteet laitetaan oikeisiin jäteastioihin myös oikealla tavalla. Oikea tapa tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että jätteet ovat puhtaita, kuivia ja tyhjiä. Edellä mainitut vaatimukset ovat olemassa siksi, että näin turvataan jätteenkäsittelyyn osallistuvien henkilöiden terveellinen ja turvallinen työskentely-ympäristö sekä se, ettei jäte-erät pilaannu esimerkiksi mikrobien tai muun kasvuston vuoksi ennen kuin näitä jätteitä voidaan käyttää hyödyksi. Lisäksi jäteastioissa olevat ruoantähteet ja vastaavat voivat houkutella tuhoeläimiä, sekä aiheuttaa myös tarpeetonta likaantumista ja hajuhaittaa jätekatokseen tai -aitaukseen.

Tehokas lajittelu kannattaa aina. Suorin ja suurin hyöty siitä on taloyhtiön asukkaille ja osakkaille vähentyvät jätehuoltokulut, jotka osaltaan vaikuttavat osakkailta kerättäviin hoitovastikkeisiin, ja vuokralaisilta perittävään vuokraan. Lajittelu edistää eri materiaalien uusiokäyttöä, joten näin tietyllä tapaa ”pelastamme” yhteistä maapalloamme. Muovijätteen keräysasiaa voit viedä omassa taloyhtiössä eteenpäin isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen kautta. Toimi siis oikein, ja hoida lajittelu oikein!

Niko Kämäräinen isännöitsijä, AIT

(Iisalmen Sanomat 8.10.2019)

 

garbage 2729608 1920

 

Kirjanpitoasiakkaamme: huomioithan, että Verohallinnon OmaVero on poissa käytöstä 1.−8.11. Hoidathan veroasiasi kuntoon ja kuitit kirjanpitäjälle hyvissä ajoin ennen katkosta! Palvelukatko johtuu Verohallinnon tietojärjestelmäpäivityksestä.

Lisätietoja: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/verotuksen_muutoksia/palvelukatko-1.-8.11.2019/

 

Syksyinen tervehdys Kiinteistötilin toimistoilta!

 

Olemme koonneet alle muutaman ajankohtaisen asian taloyhtiöidemme asiakkaille:

 

Miksi isännöitsijää ei tavoita!?

Syksy tuo mukanaan isännöintipuolella syyskokoukset, joten pyydämme huomioimaan tämän asioidessanne toimistoillamme: koska isännöitsijät ovat liikkuvaa sorttia (työpäivän aikana on mm. kokouksia ja asiakaskäyntejä) toivomme, että sovitte tapaamisista etukäteen. Kiireettömissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse. Asukas- ja maksumuutosasioissa asianne käsittely nopeutuu, kun otatte yhteyttä suoraan maksujenvalvontaan (Iisalmessa p. 0400 406 182 ja Kiuruvedellä p. 0400 406 185).

Olemme tavoitettavissa puhelimitse toimiston aukioloaikoina, eli arkisin klo 9-16. Mikäli emme voi heti vastata, malta hetki: soitamme kyllä saman työpäivän aikana takaisin! Pyydämme huomioimaan, etteivät isännöitsijät voi vastata puheluihin kokousten/asiakastapaamisten aikana. Kiinteistötilin väen tavoitat soittamalla tai sähköpostilla: emme vastaa teksti- tai Whatsapp-viesteihin.

 

Taloyhtiölle tehdyt hankinnat

Mikäli olet tehnyt sovittuja hankintoja taloyhtiölle (talkootarjottavat, syysistutukset...), toimita alkuperäinen kuitti saajatietoineen toimistollemme. Kuitin voi myös skannata sähköpostin liitteeksi (ei tekstiviestillä!!!).

Muistathan ilmoittaa myös tilinumeron ja taloyhtiön nimen! Sovithan hankinnoista taloyhtiönne isännöitsijän tai hallituksen kanssa etukäteen.

 

Miksi lämmöt eivät ole päällä!?

Näin sään viiletessä saamme päivittäin yhteydenottoja huoneiston lämpötilasta: yleensä "lämmöt ovat päällä" kiinteistössä läpi vuoden, niitä ei katkaista kesäksi. Lämmitysautomatiikka huolehtii, että huoneistojen lämpötilat pysyvät suositellussa 21 asteessa läpi vuoden (pl. helteet, koska harvoissa taloissa on viilennystä). Lue lisää lämmitysasioista Kiinteistötilin Asukasinfosta http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/huonelampotila

 

Syksyn yhtiökokoukset alkavat olla käsillä.

Osakkeenomistaja: pidäthän yhteystietosi ajantasalla, jotta kirje tavoittaa sinut ajoissa! Osoitteenmuutoksen voit tehdä näppärästi esim. http://www.kiinteistotili.fi/yhteys

 

Keiden täytyy ja ketkä saavat osallistua yhtiökokoukseen?

Isännöitsijän, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten on erittäin suositeltavaa olla läsnä yhtiökokouksessa.

Paikalla on lisäksi oltava kaikkien niiden, jotka ovat ehdolla hallituksen jäseniksi, jollei poissaololle ole erityisen painavaa syytä. Hallituksen jäseniksi voidaan valita myös muita kuin yhtiön osakkaita. Jos ehdokkaana on ulkopuolinen henkilö, hänen läsnäolonsa kokouksessa on erityisen tarpeellista. Tilintarkastajan läsnäolon tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaiseksi.

Osakkailla on oikeus mutta ei velvollisuutta osallistua yhtiökokoukseen. Jos osakas osallistuu itse, hän saa halutessaan ottaa mukaansa avustajan.

Osakas voi myös valtuuttaa toisen henkilön kokoukseen puolestaan. Valtuutetulla täytyy olla valtakirjalomake. Lomake toimitetaan yhtiökokouskutsun mukana. (Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/)

 

Aurinkoista syksyä vesisateesta huolimatta  :)

PS. Seuraathan meitä Facebookissa?

www.facebook.com/Kiinteistotili

 

IMG 0222


Kiinteistötilin toimistot ovat suljetut juhannusaattona pe 21.6.2019.

Kiireellisissä taloyhtiön huoltoasioissa auttaa kiinteistönhuollon päivystys.

Palvelemme jälleen normaalisti maanantaina 24.6. kello 9.00.

Mukavaa ja lämmintä juhannusta

 

kuva21

 
Aurinkoista kesäkuuta! 
Lomakausi on nyt meilläkin käsillä!
Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistoillamme.
Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä
sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen.
Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä
lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät.
 
Kiireellisissä taloyhtiöiden huoltoasioissa auttaa kiinteistönhuollon päivystys.
Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman
kirjanpitäjänne/isännöitsijänne poissa ollessa!
Rentouttavaa kesää!

☀️☀️☀️
ps. seuraathan meitä Facebookissa?
 www.facebook.com/Kiinteistotili

 

KIINTEISTÖTILIN ASIAKASKIRJE KEVÄT/KESÄ 2019

 

Aurinkoinen tervehdys Kiinteistötilin toimistolta!

 

Asiointi toimistollamme

Koska isännöitsijän työpäivään kuuluu kaikenlaista kokouksista asiakaskäynteihin, suosittelemme, että asioitte toimistollamme ajanvarauksella. Näin voimme palvella teitä paremmin!

Isännöitsijään ja kirjanpitäjiin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Meidät tavoittaa toimiston aukioloaikoina arkisin Iisalmessa klo 9-16 ja Kiuruvedellä klo 9-15. Pyydämme huomioimaan, ettemme vastaa teksti- tai Whatsapp-viesteihin.

Saatamme päivän mittaan olla kokouksissa tai asiakaspalvelutilanteissa, jolloin puhelimeen ei voi heti vastata. Malta silloin hetki: soitamme aina mahdollisimman pian takaisin! Mikäli asiasi on kiireetön, voi isännöitsijää nakata sähköpostilla.

 

Asukasmuutokset ja maksuasiat

Asukasmuutoksen voi tehdä näppärästi nettisivuillamme osoitteessa www.kiinteistotili.fi tai sähköpostilla suoraan maksujenvalvontaan (Iisalmessa piia.sidoroff@kiinteistotili.fi ja Kiuruvedellä merja.kamarainen@kiinteistotili.fi). 

Myös maksuasiat hoituvat nopeimmin maksujenvalvonnan kautta. E-lasku on kätevä tapa maksaa vastike; sen voi ottaa käyttöön omassa verkkopankissa. Ilmoitathan maksumuutoksista aina etukäteen!

 

Vikailmoitukset

Vuotaako hana? Onko patteri kylmä? Vikailmoituksen voi tehdä suoraan talohuollolle, ja voitte sopia talohuollon kanssa mahdollisesta huoneistossa käynnistä. Talohuollon yhteystiedot löytyvät yleensä taloyhtiön ilmoitustaululta.

 

Sähköinen osakerekisteri

Suurin mullistus sitten turvapainettujen asunto-osakekirjojen on täällä – sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Järjestelmän ideana on saattaa asteittain asunto-osakeyhtiöt paperittomaan ja edullisempaan toimintamalliin, etenkin yhtiöiden tulevaisuutta ajatellen.

Tiedot omistuksesta luodaan Maanmittauslaitoksen vastuulla olevaan rekisteriin, johon oman panoksensa antavat myös Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Väestörekisterikeskus toimittaen tarpeellisia alkutietoja. Näin ollen jatkossa asunto-osakeyhtiöt eivät enää vastaa osakeluettelon ylläpidosta, eivätkä esimerkiksi valvo millään tapaa varainsiirtoveron maksua.

Osakeluettelon tarjoaa jatkossa huoneistotietojärjestelmä, ja varainsiirtoveron maksun valvontakin siirtyy Maanmittauslaitokselle. Nämä osaltaan vähentävät asunto-osakeyhtiöiden toimintarasitteita. Jatkossa myös panttaustiedot löytyvät järjestelmästä. Jo olemassa oleville yhtiöille siirtymisaika järjestelmään on verrattain pitkä, alkaen 1.5.2019 kestäen aina vuoden 2022 loppuun asti.

 

Asukasinfo

Osoitteesta www.kiinteistotili.fi/asukasinfo löytyy hyödyllistä tietoa asumiseen liittyen.

 

Huoneistoremontit

Osakkaan on ilmoitettava huoneistoon kohdistuvista remonteista taloyhtiölle etukäteen kirjallisesti (muutostyöhakemus). Yhtiölle tulee antaa kohtuullinen aika käsitellä hakemus. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan maalaus- ja tapetointityöt, joilla ei ole vaikutusta ääni- tai lämpöeristyksiin. Lomakkeita ja tarkempia ohjeita saatavana isännöitsijältä. Voit myös täyttää lomakkeen nettisivullamme Ilmoitukset -> Muutostyöhakemus.

 

Tietosuoja-asiat

Taloyhtiön tietosuojaseloste kertoo, miten taloyhtiössä käsitellään henkilötietoja ja miten tietoturvasta on huolehdittu. Voit tutustua tietosuojaselosteeseen Kiinteistötilin toimistolla tai osoitteessa www.kiinteistotili.fi. Kunnioitamme asiakkaidemme yksityisyyttä, emmekä luovuta henkilötietoja ulkopuolisille tahoille.

 

Kun kesä koittaa…

…grillaaminen kuuluu kesään!

Muista noudattaa taloyhtiön järjestyssääntöjä sekä hyviä käytöstapoja grillatessasi huoneistosi parvekkeella tai terassilla. Avotulen tekeminen on kielletty rakennusten lähellä. Helpoin ja toimivin keino onkin käyttää sähkögrilliä. Varmistathan kuitenkin grillaamista koskevan ohjeistuksen isännöitsijältäsi, ennen kuin suuntaat grilliostoksille!

…matkailu avartaa

Mikäs sen mukavampaa kesällä, kuin matkailu! Muista kuitenkin jättää asunto aina asutun näköiseksi. Pyydä tuttua hakemaan postit laatikosta tai luukusta, ja kerro heille myös lomasuunnitelmistasi. Reissuja ei kannata hirveästi hehkuttaa sosiaalisessa mediassa, ikinä ei tiedä kuka nämä päivitykset näkee.

…isännöitsijäkin lomailee

Kiinteistötilissä järjestetään aina toimiva tuuraus isännöitsijänne poissa ollessa. Voitte soittaa isännöitsijänne numeroon ja puhelu siirtyy tuuraajalle. Sähköposteihin vastailemme lomien jälkeen.

 

Isännöitsijä auttaa mielellään, mikäli Teillä on taloyhtiötänne koskevia kysymyksiä!

Terveisin

KIINTEISTÖTILIN TIIMI  :)

 

Logo

 

 

 

 

Talosiluetti

 

Toimistomme ovat suljetut helatorstain jälkeisenä perjantaina 31.5.2019. 

Kiireellisissä taloyhtiön huoltoa koskevissa asioissa auttaa huollon päivystäjä.

Nähdään taas maanantaina 3.6.2019  :)

 

Toimistomme ovat tänään tiistaina 30.4. avoinna klo 9-13. Vapun aikaan kiireellisissä taloyhtiön huoltoasioissa auttaa huollon päivystäjä. Nähdään taas torstaina!

 

kuva24

 

Lepäilemme pääsiäisen pyhät ja palvelemme jälleen tiistaina 23.4.

Kiireellisissä taloyhtiötänne koskevissa huoltoasioissa auttaa talohuollon päivystys.


 

pääsiäinen

 

Kevään yhtiökokoukset alkavat olla käsillä, ja kutsuja aletaan postittaa ihan urakalla :)  

Osakkeenomistaja: pidäthän yhteystietosi ajantasalla, jotta kirje tavoittaa sinut ajoissa! Osoitteenmuutoksen voit tehdä näppärästi esim. http://www.kiinteistotili.fi/yhteys

 

Keiden täytyy ja ketkä saavat osallistua yhtiökokoukseen?

Isännöitsijän, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten on erittäin suositeltavaa olla läsnä yhtiökokouksessa.

Paikalla on lisäksi oltava kaikkien niiden, jotka ovat ehdolla hallituksen jäseniksi, jollei poissaololle ole erityisen painavaa syytä. Hallituksen jäseniksi voidaan valita myös muita kuin yhtiön osakkaita. Jos ehdokkaana on ulkopuolinen henkilö, hänen läsnäolonsa kokouksessa on erityisen tarpeellista. Tilintarkastajan läsnäolon tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaiseksi.

Osakkailla on oikeus mutta ei velvollisuutta osallistua yhtiökokoukseen. Jos osakas osallistuu itse, hän saa halutessaan ottaa mukaansa avustajan. Osakas voi myös valtuuttaa toisen henkilön kokoukseen puolestaan. Valtuutetulla täytyy olla valtakirjalomake. Lomake toimitetaan yhtiökokouskutsun mukana.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/)

 

 

Muistuttelemme vielä näin kevään kynnyksellä, kun sekä isännöinti- sekä tilitoimistopuolella alkaa vuoden kiireisin aika: Työpäivän aikana on usein asiakaskäyntejä ja kokouksia. Tästä syystä toivomme, että sovit tapaamisesta isännöitsijän tai kirjanpitäjän kanssa etukäteen.

Olemme tavoitettavissa puhelimitse toimiston aukioloaikoina. Mikäli emme voi heti vastata, malta hetki: soitamme kyllä saman työpäivän aikana takaisin!

Huoneistotietojärjestelmä tulee – asunto-osakeyhtiö, oletko valmis?

Suurin mullistus sitten turvapainettujen asunto-osakekirjojen on täällä – sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Järjestelmän ideana on saattaa asteittain asunto-osakeyhtiöt paperittomaan ja edullisempaan toimintamalliin, etenkin yhtiöiden tulevaisuutta ajatellen. Paperittomuus itsessään tulee siitä, ettei 1.1.2019 jälkeen perustettujen asunto-osakeyhtiöiden osakekirjoja enää paineta, vaan ne muodostetaan sähköisesti. Tiedot omistuksesta luodaan Maanmittauslaitoksen vastuulla olevaan rekisteriin, johon oman panoksensa antavat myös Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Väestörekisterikeskus toimittaen tarpeellisia alkutietoja. Näin ollen jatkossa asunto-osakeyhtiöt eivät enää vastaa osakeluettelon ylläpidosta, eivätkä esimerkiksi valvo millään tapaa varainsiirtoveron maksua. Osakeluettelon tarjoaa jatkossa huoneistotietojärjestelmä, ja varainsiirtoveron maksun valvontakin siirtyy Maanmittauslaitokselle. Nämä osaltaan vähentävät asunto-osakeyhtiöiden toimintarasitteita. Jatkossa myös panttaustiedot löytyvät järjestelmästä.

Jo olemassa oleville yhtiöille siirtymisaika järjestelmään on verrattain pitkä, alkaen 1.5.2019 kestäen aina vuoden 2022 loppuun asti. Kiire ei siis vielä ole, mutta asioita on hyvä alkaa hahmotella oman ammatti-isännöitsijänne kanssa.

 Niko Kämäräinen, isännöitsijä AIT

 (Iisalmen Sanomat 6.3.2019)

Isännöitsijän kumppanuusverkostot helpottavat hallituksen työtä, kun hyväksi havaitut tekijät ovat tiedossa eikä pyörää tarvitse keksiä joka kerta uudelleen. Piilokorruptiota tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta arvelee, että isännöintialan verkostot ovat valtaosaltaan terveitä.

Hyvässä isännöintiyrityksessä verkostoja tarkastellaan ja kilpailutetaan aika ajoin, sillä joskus korruptoituminen voi tapahtua lähes huomaamatta. Korruptoituneen tai epäeettisen verkoston tunnusmerkki on, että tiettyä toimijaa suositaan jatkuvasti ilman läpinäkyviä perusteita.

Ulkopuoliset saattavat ihmetellä, miksi palvelun tarjoajaksi löytyy aina vain yksi ja sama taho. Joskus herättäjinä toimivat saman palvelun muut tuottajat, jotka kokevat tilanteen epäreiluksi, kun heitä ei koskaan valita vaikka he ovat täysin kilpailukykyisiä. Vaikka nurinaa kuuluisi, on silti täysin mahdollista, että on toimittu reilusti. Näin on silloin, jos palvelun tuottaja on perustellusti todettu hyväksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi.

Kilpailu pitää hinnat aisoissa

Terveen verkoston tunnistaa avoimuudesta. Mitä isommasta hankkeesta on kyse, sitä suuremmalla syyllä kannattaa pyytää avoimesti ja reilusti tarjouksia.

– Jos aina tilataan yhdeltä samalta tuottajalta, se voi rajoittaa kilpailua ja nostaa hintoja. Kilpailu on rakennettu hintojen pitämiseksi kurissa, Salminen sanoo.

Voi olla, että tarjouskilpailun jälkeenkin päädytään samaan tuttuun tuottajaan. Avoimuutta voi lisätä kertomalla, miksi näin tehtiin. Tarjouskilpailuun osallistuvat toimijat ansaitsevat tiedon. Välinpitämättömyys heitä kohtaan aiheuttaa epäilyksiä.

Maine on kaikille osapuolille tärkeä asia. Ari Salmisen mielestä tarjouspyyntöjen kohdalla pitää säilyttää suhteellisuudentaju. Ei ole järkeä pyytää tarjouksia kaikilta mahdollisilta alan toimijoilta. Kannattaa hyödyntää isännöintiyrityksen verkostoja ja pyytää tarjouksia sellaisilta toimijoilta, jotka pystyvät hoitamaan työn kohtuullisessa ajassa kohtuulliseen hintaan. Hallitus lopulta päättää, millaisin kriteerein tarjouksen voittaja valitaan.

Esteellisyys kannattaa miettiä tarkkaan

Etenkin pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa monien eri verkostojen kautta. Joskus verkostoihin liittyy epäterveitä piirteitä, kuten nepotismia eli sukulaisten suosimista. Sen voi väistää jääväämällä itsensä päätöksenteon kaikista vaiheista. Tällöin serkunkin firma voi osallistua tarjouskilpailuun.

– Esteellisyyksissä kannattaa olla tarkka ja pysäyttää tilanne heti, jos hälytyskellot soivat, jottei jouduta lain rikkomuksiin, Salminen neuvoo.

Turmeltunut hyvä veli -verkosto pyrkii salaamaan toimintaansa. Tällainen verkosto on suunniteltu pienen ryhmän yksityiseksi hyväksi, ei yhteiseksi. Hyvä esimerkiksi tästä on hintakartelli.

– Sopimuksia leipoessaan sekä tuottajat että tilaajat korruptoituvat. Syntyy sellaista riippuvuutta, kiitollisuudenvelkaa ja vastavuoroisuutta, jota ei voi pitää terveenä.

Eettiset ohjeet verkostoitumisen tukena

Hyvässä isännöintitavassa korostuvat avoimuus, asiakkaan edusta huolehtiminen, rehellinen kilpailu ja harmaan talouden torjunta sekä velvollisuuksien ja vastuiden hoitaminen.

Terveellä verkostoitumisella on hyviä vaikutuksia. Tietotaito ja kustannustietoisuus lisääntyvät. Neuvottelujen käyminen on sujuvaa ja nopeaa. Hyvän hallintotavan periaatteet toteutuvat. Luottamus rakentuu ajan myötä ja kantaa pitkälle. Nopeaa reagointia vaativissa vesivahingoissa isännöinnin verkostosta on iso apu.

Info: Hyvän verkoston tunnusmerkit

  • Isännöinnin ydintehtäviin kuuluu rakentaa toimiva verkosto taloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankintaan ja ylläpitoon.
  • Yhteistyöverkostossa on useita saman alan toimijoita, joita voi kilpailuttaa tilanteen mukaan keskenään.
  • Verkoston rakentamisessa toimitaan rehellisesti.
  • Asiat näyttävät eettisiltä myös ulospäin: toiminta on läpinäkyvää ja kestää ulkopuolelta tulevaa kritiikkiä.
  • Hallitus ja isännöinti ovat sopineet keskenään kilpailutusten periaatteet ja sen, milloin hankintapäätökset tekee isännöitsijä, milloin hallitus ja milloin yhtiökokous.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/eettisesti-rakennettu-verkosto-on-isannoinnin-vahvuu)

Jos taloyhtiön pihaa on hoidettu puutteellisesti ja joku liukastuu siellä, itsensä satuttanut voi esittää korvausvaateen taloyhtiölle. Puutteellista hoitoa on esimerkiksi se, että pihaa ei ole hiekoitettu.

Yhtiö voi välttää korvausvastuun tällaisessa tapauksessa vain, jos se pystyy osoittamaan, että hiekoittaminen on hoidettu vahingon sattuessa asianmukaisesti tai olosuhteet ovat olleet sellaiset, että kunnossapito on ollut mahdotonta. Tämän osoittaminen on käytännössä vaikeaa, ja 90 prosenttia tapauksista katsotaan olevan taloyhtiön vastuulla.

Käytännössä nämä kaikki korvataan taloyhtiön vastuuvakuutuksista. Siksi on tärkeää, että taloyhtiöllä on kiinteistövakuutus, johon kuuluu liukastumisvahingot kattava vastuuvakuutus.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/saannon-mukaan/kuka-korvaa-jos-joku-satuttaa-itsensa-jaisella-pihalla/?fbclid=IwAR3RfmY2ILwmyVMaoYikS5t6lSz438kBRez0HXkzJq8YLAWcfI9WsR8i5PE)

Häiritsevä elämä kerrostalossa

Taloyhtiöiden järjestysmääräykset tai järjestyssäännöt ovat pääkohdiltaan samankaltaiset kaikissa taloyhtiöissä, koska niitä tehdessä on usein käytetty valmista mallia. Määräyksiä on jälkeenpäin saatettu täydentää, mikäli asunto-osakeyhtiössä on sellaiseen ollut tarvetta.

Lähes kaikkien taloyhtiöiden järjestysmääräyksissä lukee, että huoneistoissa ei saa viettää häiritsevää elämää ja melua pitää välttää yörauhan aikaan eli kello 22–7 välisenä aikana. Mutta voiko taloyhtiö järjestyssäännöillään kieltää suihkussa käynnin, WC:n vetämisen, pianonsoiton tai grillaamisen parvekkeella?

Kiinteistöliitto on suomalaisten kiinteistönomistajien etujärjestö, jonka jäseninä on muun muassa yli 28 000 asunto-osakeyhtiötä. Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoo, että järjestysmääräysten tarkoitus on oikeastaan yksinkertainen: niillä taataan kaikille talossa asuville ja eläville hyvä ja turvallinen asumisrauha.

Yksi eniten ongelmia aiheuttavista säännöistä onkin kuitenkin juuri häiritsevä elämä.

Päälakimies Jenni Huplin mukaan häiritsevän elämän määrittely ei ole aivan yksiselitteistä, koska kaikki tapaukset ovat erilaisia.

– Ensinnäkin pitää ottaa huomioon, että jokaisella on oikeus viettää tavanomaista elämää ja elää tavanomaisesti. Järjestysmääräyksissä oleva aikaraja on ikään kuin herrasmiessopimus, joka kannustaa huomioimaan muitakin asukkaita omassa toiminnassaan. Eihän se tietenkään tarkoita, että asunnossa täytyy olla täyshiljaisuudessa, kertoo Hupli.

Suihku, WC ja juhlat

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplin mukaan taloyhtiöiden asukkailla tuntuu olevan monenlaisia käsityksiä erityisesti WC:ssä tai suihkussa käymisestä yöaikaan.

– WC:ssä tai suihkussa voi käydä ihan huoletta mihin vuorokauden aikana tahansa. Se on tavanomaista elämää.

Myös pesukonetta saa Huplin mukaan käyttää lähtökohtaisesti yölläkin. Sekin on tavanomaista elämää. Lisäksi nykyaikaiset pesukoneet ovat varsin hiljaisia, eikä niistä pitäisi suurta ääntä lähteä.

Koska häiritsevä elämä on kielletty yörauhan aikana, niin saako siitä huolimatta joskus järjestää juhlan, jossa kuuluu tavallista äänekkäämpää puhetta ja musiikkia soitetaan kenties vähän normaalia kovemmalla?

– Tietysti voi. Mutta jos juhlimisesta tulee säännöllistä, ja niitä on vielä pääsääntöisesti yöaikaan, niin silloin se muuttuu tietyllä tavalla paheksuttavaksi. Asiaan voidaan tällöin puuttua, kertoo Hupli.

Järjestyssäännöt edes 2000-luvulle

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoo, että useiden taloyhtiöiden järjestyssäännöt ovat varsin vanhakantaisia ja pohjautuvat enemminkin aikaan, jolloin ihmiset kävivät töissä kello 8–16. Osa järjestyssäänöistä on jopa yli 50 vuoden ikäisiä.

Nykyään elämisen rytmi on kovin erilaista kuin vuosikymmeniä sitten.

– Elämä painottuu monessa perheessä ja kotitaloudessa yöaikaan, kun on monenlaista työn tekemisen rytmiä. Tavanomaista elämää on oikeus viettää myös yöaikaan. Siksi suihkussa saa käydä ja WC:n saa vetää, vaikka ne nimenomaan olisivat järjestysmääräyksissä kielletty.

Hupli toivookin, että taloyhtiöt päivittäisivät järjestysmääräyksiään vastaamaan nykyaikaa ja ottaisivat huomioon, mitä järjestysmääräyksillä voi kieltää ja mitä ei.

– Ei kannata kieltää sellaista, mihin ei voi puuttua. Muuten me olemme kieltojen yhteiskunnassa, ja mitä enemmän on turhia kieltoja, sitä vähemmän on löytää motivaatiota noudattaa niitä.

Hupli kertoo, että esimerkiksi on joissakin taloyhtiöissä saatettu kieltää lasten leikkiminen piha-alueella. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi puuttua siihen, jos lapsi leikkii vahinkoa tai vaaraa aiheuttamatta piha-alueella.

– Kieltäminen on mahdollista, mutta puuttua siihen ei voi.

Päälakimies Jenni Hupli kertoo, että ihmiselle on laissa turvattu tietyt asumiseen ja elämiseen liittyvät perusoikeudet. Ihmisellä on oikeus omassa kodissaan toimia ja elää tavanomaisesti ja miten haluaa, kunhan ei aiheuta siitä muille kohtuutonta haittaa. Siksi järjestyssääntöihin ei kannata lisätä esimerkiksi sitä, että pyykinpesu olisi yöllä kielletty.

Jos taloyhtiö on saanut kunnan viranomaiselta luvan kieltää parveketupakointi tai yhtiön yhtiöjärjestyksen on otettu tupakointikielto, kannattaa siitä Huplin mielestä laittaa tieto myös taloyhtiön järjestysmääräyksiin. Silloin asia on myös uusien asukkaiden tiedossa.

Juhlat ja flyygeli

Kun juhliminen huoneistossa alkaa olla toistuvaa ja varsinkin jos se tapahtuu yöaikaan, alkaa muillakin talon asukkailla olla pinna kireällä ja kärsivällisyys loppua.

– Voi olla juhlimista, kovaäänistä riitelyä, koirien ulvonta toistuvasti yöaikaan, luettelee vastaan tulleista tapauksia kiinteistöliiton päälakimies.

Eikä metelöinnin tai häiritsevän elämän tarvitse tapahtua pelkästään yöaikaan. Jos jokin äänekäs tai häiritsevä toiminta muuttuu liian pitkäkestoiseksi, se antaa taloyhtiölle mahdollisuuden puuttua asiaan.

– Eräässä tapauksessa ihminen soitti kuutena päivänä viikossa joka päivä 7–8 tuntia flyygeliä. Tämä oli liikaa, ja siihen taloyhtiö pystyi puuttumaan.

Päälakimies Jenni Hupli kertoo, että pianon tai flyygelin soitto on täysin sallittua, mutta silloin kun siitä tulee pitkäkestoista, päivittäistä ja säännöllistä ja vielä tiedetään sen häiritsevän muita, niin sillä on rajansa.

Puuttumiskynnys ylittyy

Jenni Hupli muistuttaa, että normaalista elämästä tuleviin ääniin on vaikea ja oikeastaan mahdotonta taloyhtiön puuttua. Käytännössä taloyhtiö voi puuttua asumishäiriöihin vain ottamalla asunnon haltuunsa, mutta laissa haltuunottokriteerit ovat todella tiukat.

– Käytännössä jos me puhumme satunnaisesta suihkussa käymisestä, WC:n vetämisestä tai pesukoneen käyttämisestä, niin asunto-osakeyhtiölaki ei tarjoa oikeussuojakeinoa, jolla taloyhtiö voi puuttua sellaisiin ääniin.

Huoneiston haltuunotto on rankka toimenpide, eikä sitä kevyin perustein voi tehdä. Jos tilanne on kärjistynyt, eikä sopuun osakkeenomistajan kanssa päästä, antaa taloyhtiön hallitus osakkaalle kirjallisen varoituksen. Jotta varoitus kannattaa antaa, tulee taloyhtiöllä tulee olla esimerkiksi häiritsevästä elämästä selkeät todisteet

Jos sekään ei auta, voi yhtiökokous ottaa huoneiston haltuunsa enintään kolmen vuoden määräajaksi. Osakkeenomistajalla on mahdollisuus riitauttaa asia, jolloin lopullisen päätöksen haltuunotosta tekee käräjäoikeus.

Ihmiset erilaisia

Taloyhtiössä asukkaat kokevat melun tai häiritsevän elämän hyvin eri tavalla. Joku kestää kaikenlaiset äänet, mutta toiselle hissin kolahdus, lasten äänet tai jopa käytävävalon napsahduskin on jo liikaa. Yksi asukas saattaa alkaa terrorisoida valittamisellaan koko taloyhtiötä.

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplille tällaisetkin erityisherkistyneet ihmiset ovat tuttuja tapauksia.

– Silloin taloyhtiön hallituksen on tunnistettava, millaisesta tapauksesta on kyse.

Huplin mukaan tällaisen henkilön kanssa kannattaa keskustella ja henkilölle kannattaa selventää, mitkä ovat normaaleja elämisen ääniä. Joskus kiista pienistä äänistä on enemminkin riitaa sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät tule toimeen keskenään.

– Jos se kiista henkilöityy joidenkin yksittäisten ihmisten välille, pitäisi heidät saada pöydän ympärille keskustelemaan, mikä siinä oikeasti hiertää. Sitä kautta voi löytyä ratkaisu, että ihmiset pystyvät kohtuudella elämään haluamallaan tavalla taloyhtiössä.

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli toivoo, että ihmiset selvittelisivät erimielisyytensä rehdisti keskustelemalla keskenään.

– Jokainen meistä on vastuussa omalta osaltaan asumisviihtyvyydestä ja siihen pitäisi kuulua tietty suoraselkäisyys ja rehtiys. Valitettavan usein tuntuu, että on helpompaa laittaa nimetön viesti, vaatia toimia yhtiön johdolta tai jopa kutsua poliisi paikalle.

 

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10595183

 

Lista vapaista asunnoista sekä hakemus löytyy osoitteesta

 

http://www.kiinteistotili.fi/vuokrattavat-asunnot

 

Osaan asuntoja ei vaadita vuokravakuutta! Lemmikit tapauskohtaisesti

.ng");">🐱

 

Näin kirjoitti OPKK:n Roope Puurunen pohtiessaan välittäjän valitsemisesta asuntoa myytäessä (https://www.facebook.com/roopeop/)

Aika lailla sama juttu pätee isännöintialaan: isännöintipalvelua hankittaessa hälytyskellojen pitäisi soida, jos toimistolla ei ole tarjota muuta, kuin maahan poljettu hinta. Kun hinta on halpa, joudutaan haalimaan asiakkaita laadun kärsiessä. Asiakkuuksia on liikaa, eikä yksittäisen taloyhtiön asioihin ehditä paneutua. 

Osake taloyhtiössä on keskivertosuomalaisen suurin omaisuus *, joten onko hinta oikea kriteeri isännöintiä valitessa?

Hoitaako sinun taloyhtiötäsi koulutettu ammattilainen?

Meillä Kiinteistötilissä työntekijät ovat alalle koulutettuja & omaavat pitkän kokemuksen: toimistoistamme löydät mm. AIT- ja ITS- ja IAT-koulutetut isännöitsijät. Hinnoittelumme on selkeä, reilu ja läpinäkyvä: laskutamme sovitun kuukausihinnan lisäksi vain toimistokulut. Ei lisä- tai piilokuluja, joten asiakkanamme tiedät, mitä maksat.

Kiinteistötilissä isännöinti on palvelu, ei henkilö :)   Taloyhtiönne asioita hoitaa koulutettu tiimi sekä laaja verkosto ammattitaitoisia yhteistyökumppaneitamme.

Lue täältä, miksi teidänkin taloyhtiönne kannattaa olla Kiinteistötili asiakas: www.kiinteistotili.fi/yritys

Seuraa meitä Facebookissa :) www.facebook.com/Kiinteistotili

 

*) Lähde:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2013, 2. Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.1.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_2015-04-01_kat_002_fi.html

 

Toimistomme suljetaan maanantaina 31.12.2018 poikkeuksellisesti jo klo 13.

Palvelemme normaalisti jälleen keskiviikkona 2.1.2019.

 

Iloista Uutta Vuotta!   :)

Mukava puheensorina täytti tilan, kun vietimme perinteisiä asiakaspikkujouluja keskiviikkona 12.12. Iisalmessa ja torstaina 13.12. Kiuruvedellä.

Kiuruveden kinkkuarvonnassa voiton nappasivat Veikko Lappalainen, Sinikka Auvinen sekä Kyösti Knuutinen. Iisalmessa onni suosi Terttu Kainulaista, Jarmo Mäkäräistä sekä Raimo Lappalaista.

Voittajiin on otettu yhteyttä. Onnea!

Toimistomme ovat avoinna perjantaina 21.12. normaalisti (Iisalmessa klo 9-16 ja Kiuruvedellä 9-15). Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että myös isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus viettävät joulunpyhiä. Palvelemme jälleen torstaina 27.12. klo 9.00.

Mikäli taloyhtiössäsi esim. ilmenee räikeää häiriöntuottoa, tee ilmoitus suoraan poliisille. Ovien aukaisuissa ym. teknisissä asioissa auttaa talohuollon päivystys. Yhteystiedot löytyvät alaovelta tai ilmoitustaululta.

Koska joulun aikaan poltetaan paljon kynttilöitä, muista tarkastaa palovaroittimen toiminta! Huoneiston haltija eli asukas on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Vuokra-asunnoissa hankintavelvoite on asunnon vuokralaisella, ei asunnon omistajalla.

Kaikilla joulunvietto ei kuulu perinteisiin, ja on myös niitä, joille joulunpyhät ovat päiviä muiden joukossa. Monelle joulu on kuitenkin tärkeä juhlapyhä, joten remonttihommat ja mattojen tamppaus pitäisi jättää toiseen ajankohtaan.

Jätteiden lajittelu joulun aikaan.

Näitä helppoja ohjeita noudattamalla tonttukin osaa lajitella jouluna syntyvät jätteet oikein!

Biojäte

  • kinkunrasva jähmettyneenä (ei missään tapauksessa viemäriin!)
  • joulukukat, kranssit ja luonnonmateriaaleista tehdyt joulukoristeet (poista ensin muoviset ja metalliset koristeet)

Energiajäte

  • lahjapaperit ja pakettinauhat
  • pakkausmuovit, paketeissa pehmusteena olevat styroxit ja vaahtomuovit
  • kynttilänpätkät, lyhty- ja öljykynttilöiden sekä hautakynttilöiden muovikuoret

Kartonki

  • suklaarasiat ja joulukalenterit (muoviosat energiajätteisiin)
  • maito-, mehu- ja glögitölkit (myös ne sisukseltaan hopeanväriset, alumiinilla vuoratut, muoviset korkit voi jättää kiinni purkkiin)
  • hanallisten mehu- ja viinipakkausten pahviset kuoret (erottele sisäosat sekajätteeseen)

Paperi

  • kukkapaketeissa pakkaseristeenä käytetyt sanomalehdet
  • postimyyntikuvastot ja esitteet
  • joulukortit ja -kuoret

Sekajäte

  • kiiltävät lahjapaperit (sisältävät alumiinia)
  • foliomaiset kääreet, sellofaani ja kinkun paistopussit
  • pakkaa kinkunrasva esim. tyhjään maitotölkkiin ja sulje tölkki teipillä (ei viemäriin!)

Sähkölaite

  • sähkö- tai paristokäyttöiset valosarja ja kyntteliköt, (myös led-valot)
  • lelut, joissa on paristo tai akku sisällä tai sähköjohto

Joulukuusi

  • viedään kokonaisena, koristeistaan riisuttuna jätekatoksen viereen noutoa odottamaan
  • viedään jäteasemalle maksuttomana risujätteenä

(lähde: http://www.phj.fi/asukkaat/usein-kysytyt-kysymykset/374-joulun-jatteet) 

ILOISTA JOULUA SEKÄ KIITOS TÄSTÄ VUODESTA!

*<:)

 

 

 

Pikkujoulumainos 2018 Iisalmi JPEG         Pikkujoulumainos 2018 Kiuruvesi JPEG

 

Rauhoitumme itsenäisyyspäivän viettoon ja toimistomme ovat suljetut torstaina 6.12.

Perjantaina 7.12. huilimme ja pidämme ylityövapaita, joten toimistomme ovat avoinna seuraavan kerran maanantaina 10.12. klo 9.00.

Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että isännöitsijät ja kirjanpitäjät ovat tavoitettavissa ainoastaan toimiston aukioloaikoina. Iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä kiireellisissä taloyhtiötä koskevissa teknisissä asioissa tulee ottaa yhteyttä taloyhtiönne kiinteistönhuoltoon

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

kuva20

 

 

 

Facebook-arvonnassa onni suosi Outi Moilasta sekä Timo Hytöstä. Voittajiin on oltu yhteydessä Facebookin puolella :)

 

 

 

 

Suomessa on noin 280 000 yksityistä vuokranantajaa, joista valtaosalla vuokrattavia asuntoja on yksi. Asuntosijoittamisen suosion lisääntyessä entistä useampi vuokranantaja on kiinnostunut kehittämään taitojaan parantaakseen sijoituksensa kannattavuutta tai ainakin pyrkiäkseen välttymään kannattavuutta heikentäviltä ongelmilta.

 

Harrastelijamainen toiminta

“Osta ja pidä” -asuntosijoittaminen on yksinkertaista mutta vaikeaa. Siihen liittyy sekä sijoittamisen että vuokraustoiminnan harjoittamisen elementit. Jos ei ole valmis hieman opiskelemaan molempia osa-alueita, suosittelen muita sijoitus- ja harrastusmuotoja. Tämä pohdiskelu kannattaa käydä erityisesti silloin, kun lapsi muuttaa pois hänelle opiskeluajaksi ostetusta asunnosta tai harkitsee oman ensiasunnon jättämistä sijoitusasunnoksi, kun muuttaa isompaan kotiin.

Vuokranantajana joutuu kuulemaan tarinoita siitä, kuinka elämä on kolhinut ja asunto olisi pakko saada heti tai että rahat eivät riitä vuokranmaksuun. On inhimillistä hyväksyä vuokranmaksun satunnainen viivästyminen muutamalla päivällä. Muutaman kuukauden maksamattomien vuokrien jälkeen on harrastelijamaista toimintaa uskoa, että vuokralainen tulee maksamaan tulevat ja nämä maksamattomat vuokrat seuraavien kuukausien aikana. Vuokranantajana toimimiseen liittyy tilanteita, joissa pitää sanoa ei ja tehdä ikäviä päätöksiä. Jos ei tähän pysty tai siitä aiheutuu unettomuutta, kannattaa harkita uudestaan vuokranantajana toimimista.

Suomessa on hyvä sosiaaliturva ja Kela maksaa asumistukea sitä tarvitseville. Mikäli tuntuu siltä, että vuokralainen todella tarvitsee apua, hänet voi ohjata sosiaalitoimistoon. Mikäli haluaa auttaa ihmisiä ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä, se onnistuu paljon paremmin, kun ei sekoita sitä vuokraustoimintaan.

Valtaosa vuokralaisista on ihan tavallisia ihmisiä ja hyviä vuokralaisia mutta on olemassa pieni joukko “ammattimaisia huijareita”, joiden paras kohderyhmä on harrastelijavuokranantajat. Nämä huijarit tuntevat lain pykälät ja käräjäoikeuden häätö- ja ulosottoprosessit ja hyödyntävät niitä surutta asuen harrastelijan asunnossa kuukausia ilmaiseksi. Kun asunnon haltuunotto vihdoin onnistuu, löytyy sieltä usein lisämahdollisuus harrastustoimintaan eli remontointia vaativa asunto.

 

Asunnon vuokraus ystävälle tai sukulaiselle

Jos ystävä tai sukulainen kysyy, voisitko vuokrata asuntosi hänelle, kielteisen vastauksen antaminen ei ole helppoa. Kiusallisen hetken riski kannattaa kuitenkin ottaa, koska sillä voi monissa tapauksissa pelastaa ystävyys- tai sukulaissuhteen. Ongelmatilanteita syntyy, kun

  • vuokranantajana haluat, että vuokralainen maksaa vuokran ennen mitään muita laskuja kun taas sukulainen ajattelee, että sukulaisena ymmärrät hyvin, että hänen täytyy maksaa kaikki muut laskut ensin
  • juhliminen ystävien kanssa aamutuimaan on voinut olla hauskaa mutta hauskuus katoaa, kun juhlia pidetään omistamassasi asunnossa
  • ystävääsi tai teitä molempia voi alkaa kalvamaan ajatus, että teet voittoa hänen kustannuksellaan varsinkin, kun on aika korottaa vuokraa
  • vuokraat asunnon halvalla ja muistat sen joka kuukausi, kun alle markkinahinnan oleva vuokra tulee tilillesi (ja ehkä jätit vuokrankorotuspykälän pois sopimuksesta tai et tehnyt sopimusta ollenkaan)
  • jos asiat menevät oikein huonosti, on parempi olla tukemassa ystävää häädön hetkellä kuin häätämässä entistä ystävää

Sama ohje koskee myös ystävystymistä vuokralaisen kanssa. Vuokralaista saa ja tulee kunnioittaa mutta ystävyyssuhteet kannattaa pitää erillään vuokraustoiminnasta.

 

Vuokralaisvalintaan liittyvien toimenpiteiden laiminlyöminen

Vuokranantajan kannalta 2 tärkeintä selvitettävää vuokralaisen ominaisuutta on kyky maksaa vuokra sovitusti ja halu pitää asunnosta hyvää huolta. Yksikään asunnosta kiinnostunut ei kerro asuntoa hakiessaan, ettei tule vuokria maksamaan ja asunto vaatii remontin, kun hänestä lopulta eroon pääsee.

Vuokranmaksukykyä selvitetään kysymällä vuokralaiskandidaatin työtilanteesta ja kuukausituloista tai eläkkeestä. Ennen sopimuksen allekirjoitusta on tarkastettava vuokralaisen luottotiedot sekä pyydettävä palkka-, eläke- tai opiskelupaikkatodistus. Asumistukea saavan vuokralaisen kanssa kannattaa sopia järjestelystä, jossa Kela maksaa tuen suoraan vuokranantajan tilille. Jos vuokralainen ei tähän suostu ja on varmaa, ettei se johdu omasta huonosta vuokranantajan maineesta, on se huono merkki.

Jotkut vuokranantajat noudattavat 0-toleranssia maksuhäiriöiden osalta. Maksuhäiriöitä omaavasta henkilöstä voi joissain tapauksissa saada kuitenkin hyvän ja pitkäaikaisen vuokralaisen, koska asunnon saanti on heille vaikeaa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa tehdä perusteellisempi kartoitus maksuhäiriöiden syistä ja luonteesta sekä selvittää esim. takaajan tai sosiaalitoimiston kanssa lisävakuuden mahdollisuutta. Ulosottorekisteristä saa tiedot viimeisen kahden vuoden ulosotoista ja häädöistä.

Vuokralaiselta kannattaa pyytää aikaisempien vuokranantajien yhteystiedot suosituksia varten ja sitten myös hyödyntää ne yhteystiedot. Mikäli vuokralainen on haluton näitä tietoja luovuttamaan, voi se olla huono merkki ellei taustalla ole huono vuokranantaja.

Lähes jokainen kokenut asuntosijoittaja on kanssani samaa mieltä siitä, että asunto kannattaa mieluummin pitää tyhjänä hyvän vuokralaisen löytymiseen asti kuin vuokrata se huonolle vuokralaiselle.

 

Vuokralaisen mukana asuntoon muuttavien henkilöiden tai eläinten unohtaminen

Mikäli vuokralaisen mukana muuttaa esim. tyttö- tai poikaystävä, kannattaa myös näiden tiedot selvittää, jos vuokrasopimusta ei tehdä molempien nimiin. Myös taloyhtiö vaatii esim. vesimaksun jokaiselta asunnossa asuvalta henkilöltä.

Kieltämällä lemmikit kokonaan pienentää riskiä asunnon vaurioitumisesta. Toisaalta sallimalla lemmikit laajentaa potentiaalisten vuokralaisten määrää. Keskitie löytyy sopimalla lemmikistä tapauskohtaisesti ja rajaamalla niiden määrän. Tällöin voi karsia pois huoneiston kulumisen kannalta riskiryhmään kuuluvia lemmikkejä tai estää sen, että asunnossa asuu viisi kissaa. Lemmikkien osalta voi sopia ylimääräisestä vakuudesta, jonka voi myös kohtuuden nimissä palauttaa, kun on tarkastanut asunnon esim. puolen vuoden kuluttua, jolloin jo näkee, aiheuttaako lemmikki vaurioita.

 

Liian yksinkertaisen tai suullisen vuokrasopimuksen tekeminen tai lain “omiin käsiin ottaminen”

Sopimuksen laatiminen on prosessi ennen vuokrasuhteen aloittamista, jossa käydään molempia osapuolia koskevat pelisäännöt läpi. Vuokranantajan kannattaa pyrkiä varmistamaan, että vuokralainen ne myös ymmärtää, koska kokemukseni mukaan näin ei välttämättä tapahdu.

Mikäli sopimuksessa ei ole erikseen määritelty, mm. seuraavat asiat saattavat yllättää kokemattoman vuokranantajan:

  • lemmikit ja niistä johtuva pintojen normaalia suurempi kuluminen ovat sallittuja eivätkä oikeuta vakuuden pidättämiseen, mikäli lemmikeistä ei ole sopimuksessa tarkemmin sovittu
  • tupakointi ja siitä aiheutuva pinttynyt haju ovat sallittuja
  • poismuutettaessa asunnon saa pitää 2 arkipäivää sopimuksen päättymispäivän jälkeen ellei siitä ole muuta erikseen sovittu
  • vuokralainen ei ole ottanut kotivakuutusta tai se on turvaltaan vuokranantajan kannalta liian suppea
  • vuokran korottaminen ei onnistu yksipuolisesti vuokranantajan niin halutessa

Asunnon vuokraamista säätelee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Tyypillisiä virheitä on jättää siihen tutustuminen kokonaan väliin, jolloin voi myös helposti kuvitella, että lakia voi muuttaa vuokrasopimukseen kirjatuilla ehdoilla. Jokaisen vuokranantajan tulisi tutustua ja ymmärtää, mitä lakiin on kirjattu ainakin seuraavien asioiden osalta:

  • vakuus
  • vuokranantajan pääsy huoneistoon
  • vuokrasopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
  • vuokrasopimuksen purkaminen

Joskus asiat saattavat mennä huonoimman mukaan, jolloin ainoana jäljelläolevana toimenpiteenä on häätö ja ulosotto, joista on säädetty Ulosottokaaressa. Säädökset ovat yksiselitteiset ja niitä kannattaa noudattaa, vaikka kuinka tuntuisi epäoikeudenmukaiselta.

 

Avainten luovuttaminen ennen vakuuden tallettamista ja kotivakuutustodistuksen toimittamista

Vaikka vuokralaisen kanssa allekirjoitettu vuokrasopimus olisi täydellinen, asunnon avaimia ei kannata luovuttaa ennen kuin vuokralainen on maksanut todistetusti vakuuden ja toimittanut todisteen myönnetystä kotivakuutuksesta. Myös 1. kuukauden vuokran maksamisesta ennen avainten luovuttamista on mahdollista sopia.

Vuokralaisen liika innokkuus vuokrata asunto välittömästi ja lupaus maksaa pyyntiä korkeampaa vuokraa heti ensi viikon alussa, tarkoittaa usein sitä, että vuokraa ei tulla maksamaan ollenkaan.

En ole yrityksistä huolimatta itse löytänyt vakuutusyhtiötä, joka tarjoaisi vakuutuksen kattamaan vuokra-asunnon omistajan kunnossapitovastuulle kuuluvat osat. Tällöin ainoaksi vakuutusturvaksi jää vuokralaisen ottama kotivakuutus vastuuvakuutusosineen. Todistus sen voimassaolosta kannattaa myös pyytää vuosittain.

 

Asunnon tarkastamisen laiminlyöminen

Kaupungistumisen myötä uusavuttomuus on lisääntynyt ja hyvästä tahdosta huolimatta vuokralainen voi tietämättään laiminlyödä vahinkoa aiheuttavien ja/tai kalliiksi tulevien vikojen ilmoittamisen vuokranantajalle tai isännöitsijälle. Tyypillisimpiä ovat vuotavien hanojen ja wc-istuinten tai tukkoisten viemärien “suvaitseminen” kuukaudesta toiseen. Energiasäästötietoisuuden lisääntyessä tukitaan raittiin ilman tuloaukot, jotka ovat sekä painovoimaisen että koneellisen ilmanvaihdon toiminnan kannalta oleellisia.

Huonoimmassa tapauksessa asuntoosi on muuttanut kissoja rakastava “hamsteri”, joka maksaa vuokransa moitteettomasti mutta ehtii tuhota asunnon täysin parin vuoden kuluessa.

Näitä ongelmatilanteita voi yrittää ennaltaehkäistä käymällä ne läpi vuokralaisen kanssa vuokrasuhteen alussa. Asunto kannattaa tarkastaa noin kuuden kuukauden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain, mikäli ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä kaikki oli kunnossa.

 

Vuokralaisen maksaman vakuuden pidättäminen asunnon kulumiseen vedoten

Valtaosa vuokranantajista pyrkii löytämään pitkäaikaisen vuokralaisen. Mitä kauemmin vuokrasuhde kestää sitä enemmän asunto myös kuluu ja ikääntyy. On normaalia, että asumisesta jää ajan kuluessa jälkiä ja vuokralainen ei ole niistä korvausvastuussa. Tällainen kuluminen ei oikeuta vakuuden pidättämiseen.

Laissa ei ole yksiselitteisesti määritelty kulumisen ja korvattavan vahingon eroja, jolloin osapuolten keskinäinen sopiminen on paras tapa toimia. Nykyisen sosiaalisen median aikana voit menettää vuokranantajana maineesi, jos pidätät vakuuden tai sen osan väärin perustein.

Ongelmatilanteiden välttämiseksi hyviä keinoja ovat:

  • alku- ja loppukatselmukset
  • alkukatselmuksessa havaittujen vaurioiden valokuvaaminen
  • erikoistilanteisiin kuten tupakointiin ja lemmikeihin liittyvien ehtojen kirjaaminen vuokrasopimukseen
  • asuinhuoneiston tavanomaiseen kulumiseen liittyvään ohjeeseen tutustuminen yhdessä vuokralaisen kanssa

(Lähde: https://www.kiinteistolehti.fi/blogi/vuokranantajan-tyypilliset-karikot-ja-miten-ne-valtetaan/)

Suomen Vuokranantajat ry:n Perintä- ja häätöoppaaseen voit tutustua Kiinteistötilin sivulla http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/vuokrasaatavat 

Hyvä vuokratapa 2018 https://vuokranantajat.fi/wp-content/uploads/2018/03/2018-Hyv%C3%A4-vuokratapa-2018.pdf

Laki asuinhuoneiston vuokraamisesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481

 

MIKÄ TEKEE HYVÄN ISÄNNÖINTI- TAI TILITOIMISTON?

Kerro Kiinteistötilin Facebook-sivulla

www.facebook.com/KIINTEISTOTILI

mikä sinulle on tärkein kriteeri isännöinti- tai tilitoimiston valinnassa.

Arvomme 29.11. vastaajien kesken S- ja K-Ryhmien lahjakortit (arvo 50 €/kpl).

Arvontaan osallistut tykkäämällä Kiinteistötilin Facebook-sivusta sekä kommentoimalla julkaisuun.

 

  Asiakastyytyväisyys on meille ensiarvoisen tärkeää, joten arvostamme palautettasi: Voit lähettää palautetta myös nettisivujemme kautta www.kiinteistotili.fi/yhteys  

 

Voittajiin otamme yhteyttä henkilökohtaisesti, julkaisemme nimet myös FB-sivullamme. Facebook ei ole mukana arvonnassa. Lahjakortteja ei vaihdeta rahaksi. Palkinto tulee noutaa Kiuruveden tai Iisalmen toimistoltamme.

 

 

20181025 202206


 

 

Verokortissa on nyt vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille

- Verokortissa ei enää ole palkkakauden tulorajoja vaan pelkästään yksi tuloraja koko vuodelle.

- Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan.

 

Sama verokortti käy kaikille palkkatuloille 

- Kaikki työnantajasi käyttävät samaa verokortille laskettua veroprosenttia.

- Sivutuloille tai eri työnantajille ei enää lasketa eri veroprosenttia.

 

Verokortin kopio riittää

Verokorttia ei tarvitse enää toimittaa alkuperäisenä, vaan kopio riittää.

- Toimita verokortti työnantajalle, ellei työnantaja ole saanut veroprosenttiasi sähköisesti Verohallinnolta.

- Verokortin päätösosa jää sinulle.

 

On entistä tärkeämpää seurata tuloja vuoden aikana

 - Seuraa palkkojen kertymistä vuoden aikana erityisesti silloin, jos sinulla on useita työnantajia.

- Jos tuloraja näyttää ylittyvän tai vähennyksesi muuttuvat, tilaa muutosverokortti OmaVerossa tai puhelimitse.

- Jos sinulla on useita työnantajia, toimita muutosverokortti kaikille työnantajillesi.

 

Voit tilata uuden verokortin OmaVerossa

OmaVero-palvelu on osoitteessa vero.fi/omavero (palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla)

 

(Lähde & lue lisää: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/verotuksen_muutoksia/verokortti/)

 

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen viikolla 41, jolloin Motiva kampanjoi järkevän energiankäytön puolesta. Tänä vuonna kampanja on kohdistettu erityisesti taloyhtiöiden omistajille ja asukkaille.

 

5 FIKSUA VINKKIA JOKA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN

 

SÄÄSTÄ HELPOSTI SUIHKUSSA

2 minuuttia = 24 litraa vettä = 0,2 €

10 minuuttia = 120 litraa = 1,0 €

Lämpimän käyttöveden osuus on 40 % kulutuksesta – ja se maksaa.

 

ÄLÄ RUOKI SÄHKÖSYÖPPÖÄ

Hanki kotiin vain energiapihejä ja tarpeellisia sähkölaitteita. Sulje laitteet, kun et käytä niitä. Huolletut, puhtaat kodinkoneet toimivat oikein, tehokkaasti ja turvallisesti. Sähköpihi säästää sammuttelemalla 5 %.

 

TARKISTA LÄMPÖTILA MITTARISTA, ÄLÄ PATTERISTA

Lämmityspatterin ei tarvitse hohkaa koko ajan kuumana, edes talvella. Tarkkaile huonelämpömittarista, että oleskelutilojen lämpötila pysyy noin 22 °C:ssa. Älä tuuleta harakoille, vaan säädä patterin termostaattia.

1 ° lämpötilassa = 5 % laskussa

 

TUNTUUKO TUNKKAISELTA?

Taloyhtiö vastaa ilmanvaihdon perussäädöstä ja energiatehokkaasta toiminnasta. Asukkaana sinä huolehdit venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta, ellei taloyhtiössä ole toisin sovittu.

 

KURKISTA PÖNTTÖÖN

Yksi jatkuvasti vuotava wc-istuin lorottaa 260 kuutiota puhdasta vettä hukkaan. Se voi kasvattaa asunnon vesi- ja jätevesilaskua jopa tonnilla.

 

(Lähde & lue lisää: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiansaastoviikko)

 Iisalmen ja Kiuruveden toimistojen kirjanpitäjämme ovat koulutuksessa torstaina 4.10. klo 12.30-16.00. Kiuruveden toimistomme suljetaan tästä johtuen poikkeuksellisesti jo klo 12.30. 

+ Olemme paikallinen, ammattimainen, joustava ja vakaa v. 1992 perustettu yritys

# Työntekijämme ovat alalle koulutettuja & omaavat pitkän kokemuksen: toimistoistamme löydät mm. AIT- ja ITS-koulutetut isännöitsijät. Koska keskivertosuomalaisen suurin omaisuus on osake taloyhtiössä, kuuluu se mielestämme ammattilaisen hoidettavaksi

* Hinnoittelumme on selkeä, reilu ja läpinäkyvä: laskutamme sovitun kuukausihinnan lisäksi vain toimistokulut sekä kokouspalkkiot käytetyn ajan mukaan. Ei lisä- tai piilokuluja, joten asiakkaanamme tiedät, mitä maksat

Asiakastaloyhtiöillemme olemme neuvotelleet huomattavia alennuksia esim. sähköenergiasta. Asiakkaamme saavat käyttöönsä laajan yhteistyökumppaniverkostomme

§ Hoidamme asiakastalojemme hallintoa kokonaisuutena. Jokaisella taloyhtiöllä on oma isännöitsijä huolehtimassa arjen sujumisesta. Taloyhtiönne asiat hoidetaan myös isännöitsijänne poissa ollessa.

\ Asiamme osaamme todistetusti: olemme Tilaajavastuun "Luotettava kumppani" sekä Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Kiinteistötili kuuluu Dun & Bradstreetin alhaisimpaan riskiluokkaan, ja on siksi luotettava yhteistyökumppani. Kiuruveden Kiinteistötili Oy:lle myönnettiin Kiuruveden Yrittäjien "Vuoden yrittäjä" -palkinto 2017

 

Meidän asiakkaaksi siirtyminen on taloyhtiölle helppoa!

1. Täytä tarjouspyyntölomake tai soita/lähetä sähköpostia. Otamme yhteyttä 3 työpäivän sisällä.

(Iisalmessa Harri Eskelinen p. 0400 424 892 tai harri.eskelinen(a)kiinteistotili.fi / Kiuruvedellä Jussi Ryhänen p. 050 304 4054 tai jussi.ryhanen(a)kiinteistotili.fi).

2. Tapaamme mielellämme taloyhtiön hallituksen ja tutustumme taloyhtiöönne -> teemme tarjouksen, joka on selkeä ja helposti vertailtavissa nykyiseen palvelusopimukseenne

3. Hyväksy Kiinteistötilin tarjous! Irtisanomme vanhan palvelusopimuksenne ja huolehdimme siirron puolestanne.

20180919 093726

Syksyinen tervehdys Kiinteistötilin toimistoilta!

 

Kaikki kesälomat alkavat olla pidetyt ja on aika siirtyä arkeen :)  Tässä muutama ajankohtainen asia:

 

Miksi isännöitsijää ei tavoita!?

Syksy tuo mukanaan isännöintipuolella syyskokoukset, joten pyydämme huomioimaan tämän asioidessanne toimistoillamme: koska isännöitsijät ovat liikkuvaa sorttia (työpäivän aikana on mm. kokouksia ja asiakaskäyntejä) toivomme, että sovitte tapaamisista etukäteen. Kiireettömissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse.

Olemme tavoitettavissa puhelimitse toimiston aukioloaikoina, eli arkisin klo 9-16. Mikäli emme voi heti vastata, malta hetki: soitamme kyllä saman työpäivän aikana takaisin! Pyydämme huomioimaan, etteivät isännöitsijät voi vastata puheluihin kokousten/asiakastapaamisten aikana.

Kiinteistötilin väen tavoitat soittamalla tai sähköpostilla: emme vastaa teksti- tai Whatsapp-viesteihin.

 

Taloyhtiölle tehdyt hankinnat

Mikäli olet tehnyt sovittuja hankintoja taloyhtiölle (talkootarjottavat, syysistutukset...), toimita alkuperäinen kuitti saajatietoineen toimistollemme. Kuitin voi myös skannata sähköpostin liitteeksi (ei tekstiviestillä!!!)

Muistathan ilmoittaa myös tilinumeron ja taloyhtiön nimen! Sovithan hankinnoista taloyhtiönne isännöitsijän kanssa etukäteen.

 

Miksi lämmöt eivät ole päällä!?

Näin sään viiletessä saamme päivittäin yhteydenottoja huoneiston lämpötilasta: yleensä "lämmöt ovat päällä" kiinteistössä läpi vuoden, niitä ei katkaista kesäksi. Lämmitysautomatiikka huolehtii, että huoneistojen lämpötilat pysyvät suositellussa 21 asteessa läpi vuoden (pl. helteet, koska harvoissa taloissa on viilennystä). Lue lisää lämmitysasioista Kiinteistötilin Asukasinfosta http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/huonelampotila

 

Aurinkoista syksyä  :)

 

PS. Seuraathan meitä Facebookissa?

www.facebook.com/Kiinteistotili

 

Kuva 100 muok 2

 

 

Useimmat hallitukset antavat isännöinnille hyvän arvosanan. Mistä tyytyväisyys syntyy? Missä olisi parantamisen varaa?

Päivälehtien yleisönosastoilla isännöintiä parjataan, mutta totuus on numeroiden valossa toinen: 65 prosenttia asunto-osakeyhtiöiden osakkaista ja asukkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä taloyhtiönsä isännöintiin. Tyytymättömiä on 7 prosenttia.

Hallituksista peräti 78 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä isännöintiin. Tyytymättömien osuus on tässäkin 7 prosenttia.

Luvut on poimittu syksyllä 2017 Isännöintiliiton Talokysely.fi-palvelusta, johon oli tuolloin vastannut 13 000 ihmistä.

Tulos on siis varsin luotettava. Kiinteistöliiton tutkimus kolmen vuoden takaa tukee näkemystä. Siinä kysyttiin kouluarvosanoja isännöinnistä. Hallitusten puheenjohtajat antoivat oman isännöitsijän toiminnalle kokonaisarvosanan 8+, hallitusjäsenet tasan 8 ja osakkaat 6,5.

Oman isännöitsijän toiminnassa eniten tyytyväisyyttä synnytti yhtiökokousten sujuva läpivienti.

Tärkeimpinä asioina isännöinnissä pidettiin isännöinnin ammattitaitoa ja asiantuntemusta.

 

Tätä vähintään kannattaa vaatia

Siis mitä on hyvä isännöinti? Yksiselitteistä, yleispätevää ja vain yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Sen sijaan hyviä vastauksia on useita.

Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee yleisellä tasolla, miten taloyhtiön hallintoa pitää hoitaa. ”Hyvänä isännöintinä” voi halutessaan siis pitää jo sitä, että isännöinti täyttää lain kirjaimen.

Tai jos taloyhtiön hallituksen mielestä riittää, että isännöinti hoitaa juoksevat asiat, tämä saattaa olla heille ”hyvää isännöintiä”. Tässä mallissa voi pahimmillaan käydä niin, että isot asiat jäävät hoitamatta, kiinteistön korjausvelkaa kasvaa, eikä pankki lopulta enää myönnä lainaa edes pakollisiin korjauksiin.

Isännöintiliiton tutkimusten perusteella ”hyvään isännöintiin” kuuluu, että isännöinti hoitaa sovitut asiat sovitussa aikataulussa ja sovitulla tavalla. Tutkimuksissa korostuvat myös isännöitsijän ja isännöintiyrityksen tiimin ammattitaito, asiantuntevuus ja luotettavuus.

Palveluhenkisyys ja aloitteellisuus ovat plussaa päälle. Mielenkiintoinen on havainto, että parhaiten asiakastyytyväisyysmittauksissa menestyvät isännöintiyritykset ovat hyviä tai erittäin hyviä viestinnässä.

Toisaalta voi ajatella, että kaikki edellä lueteltu on peruskauraa, jonka jokainen isännöintiyritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen ja jota jokaisen hallituksen tulee osata vaatia, ja että vasta tästä alkaa ”hyvä isännöinti”.

− Kaikessa palveluliiketoiminnassahan menestyy vain, jos tekee enemmän kuin minimin, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkoski pohtii.

 

Onko meidän tiimi onnistunut?

Hyvää isännöintiä – siis sitä parasta – olisi näin ollen isännöinti, joka edellisten määreiden lisäksi tähtää asiakkaan kiinteistöomaisuuden arvon säilyttämiseen ja nostamiseen. Harjunkosken mukaan tämä tarkoittaa, että isännöinti tuo suunnitelmallisuuden taloyhtiön johtamiseen.

Tämä on erityisen tärkeää, jos hallitukselta puuttuu näkemys. Johtamisesta tehdään yhdessä suunnitelmallista, kiinteistöomaisuuden ylläpidosta järjestelmällistä ja korjaustoiminnan tähtäin asetetaan vähintään kymmenen vuoden päähän, mieluusti pidemmällekin.

– Asunto-osakeyhtiölaki ei mainitse tästä mitään, mutta vain tällainen ”hyvä isännöinti” kehittää omaisuuden arvoa, Harjunkoski sanoo, ja lisää, että nimenomaan tällaisesta palvelusta pitäisi seurata tyytyväisiä asiakkaita.

Ovatko hallitukset siis olleet tyytyväisiä vääriin asioihin? Eivät, koska – kuten sanottu – ”hyvä isännöinti” tarkoittaa jokaiselle taloyhtiölle hieman eri asioita. Se, mistä isännöintisopimuksessa on sovittu, antaa raamit sille, mitä voi odottaa, sekä sille, mitä voi pitää omalle taloyhtiölle hyvänä isännöintinä.

Harjunkoski neuvookin hallituksia käymään taloyhtiön johtamisasioita läpi isännöinnin kanssa vaikkapa kerran vuodessa pidettävässä palautepalaverissa.

– Hallituksen tulisi joka vuosi kysyä itseltään, onko tämä tiimi onnistunut työskentelemään pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja strategisesti. Jos vastaus on kyllä, voi olla tyytyväinen isännöintiin.

Maailman muuttuessa pitää niin ikään ymmärtää, ettei isännöitsijä enää pysty yksin olemaan perillä kaikista asioista. Juuri siksi isännöintiyrityksillä on omat tekniset asiantuntijansa, juristit ja talousasiantuntijat sekä lisäksi laaja verkosto ulkopuolisia ammattilaisia käytettävissään.

 

Tapaa ja tutustu ennen päätöstä

Entä mitä sanovat hallitusten puheenjohtajat? Mikä tekee isännöinnin asiakkaan tyytyväiseksi?

Helsinkiläinen Vesa Ristola vastaa, että isännöitsijän ammattitaito, erityisesti juridinen- ja talousosaaminen, hyvät suhdeverkostot teknisiin asiantuntijoihin ja ennen kaikkea se, että hän hoitaa taloa kuin omaansa.

Ristolan mielestä isännöinnin hintaa ei kannata tuijottaa eikä isännöintiä kilpailuttaa vain hinnan tai kilpailuttamisen vuoksi. Jos isännöitsijää kuitenkin vaihdetaan, uuteen ihmiseen kannattaa heti tutustua.

– Oma tapani on ollut, että pyydän hänet lounaalle. Juttelemme epävirallisesti ja tutustumme siinä.

Lahtelainen Pipsa Wirtanen sanoo kokevansa tärkeäksi, että hallituksen ja isännöitsijän välisen luottamuksen ohella kemiat kohtaavat.

Suoralta kädeltä ei kannata luottaa vaikkapa naapuritalon hallituksen sanaan, että joku tietty firma hoitaa asiat huonosti. Kysehän voi olla henkilökemioista – meidän taloyhtiömme kanssa hommat saattavat sujua mainiosti.

– Me pyysimme nykyistä isännöitsijäämme käymään talolla, kiersimme paikat, keskustelimme asioista. Saimme hänestä kuvan ihmisenä. Vasta sitten teimme päätöksen – ja saimmekin erinomaisen isännöitsijän.

 

Näitä asioita meidän yhtiössä arvostetaan

Jyväskyläläinen Susanna Lamminmäki korostaa puolestaan sitä, että isännöinti kohtelee kaikkia asukkaita ja osakkaita tasapuolisesti.

Niin ikään hänen mielestään on tärkeää, että isännöitsijä tuntee lait ja asetukset ja osaa selvittää hallitukselle ja asukkaille, mitä lakimuutokset merkitsevät juuri tässä taloyhtiössä.

Kolmanneksi Lamminmäki nostaa isännöitsijän aktiivisuuden: hän osallistuu kokouksiin ja hänellä on laaja yhteistyöverkosto – mutta samalla hän antaa hallituksen päättää, miltä firmoilta pyydetään tarjouksia ja tilataan urakoita.

– Me hoidamme suurimman osan asioista sähköpostilla, mutta pidämme silti hallituksen kokouksia noin joka toinen kuukausi, ja isännöitsijä on niissä aina mukana.

 

Uskalla kysyä ihan kaikkea

Oma tiedonhankinta, henkilökohtainen tutustuminen ja puskaradio ovat hyviä keinoja selvittää isännöintiyritysten osaamista.

Isännöitsijän osaamista voi koettaa arvioida koulutuksen mukaan, sanoo Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Isännöintiliiton Pekka Harjunkoski neuvoo hallituksia laatua haarukoidakseen kysymään ja taas kysymään. Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Miten isännöintiyritys seuraa asiakastyytyväisyyttään? Millaista asiantuntemusta
yrityksellä itsellään on? Millaisia asiantuntijaverkostoja se hyödyntää? Miten se on organisoinut työnsä? Miten yritys varmistaa työntekijöidensä osaamisen ja jaksamisen? Kuinka yrityksen tiimi palvelee juuri meidän taloyhtiötämme?

Isännöinnin osaamisen selvittämisen vaikeuden ohella on pulma, että isännöinnin tarjouspyynnön tekeminen on monelle hallitukselle vaikeaa. Mitä kaikkea hallituksen pitäisi taloyhtiöstä kertoa, mitä asioita kysyä isännöintiyritykseltä?

Hallitusten kannattaa laatua haarukoidakseen kysyä ja taas kysyä.

Timo Tossavainen osoittaa autokaupparinnastuksella, miten outo tilanne voi pahimmillaan olla:

– Laitan autoliikkeisiin sähköpostin, jossa kerron ikäni, perhesuhteeni, osoitteeni ja pyydän tarjousta. Kauppias joutuu arvaamaan, haluanko henkilöauton vai farkun, punaisen vai mustan, bensa-, diesel- vai sähkömoottorisen. Tällä tasolla ovat yhä monen taloyhtiön isännöinnin tarjouspyynnöt. Palvelun tuottajalle ei kerrota mitä taloyhtiö todella tarvitsee tai haluaa.

Vielä parempi on, jos ei tarvitse itse tietää tismalleen, mitä haluaa tai tarvitsee, vaan isännöintiyritys osaa tuoda oikeat vaihtoehdot tarjolle.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2018/08/valtaosa-tyytyvaisia-isannointin/)

 

Yrittäjän päivää vietetään vuosittain 5.9.

Yrittäjän omaa juhlapäivää on vietetty 1990-luvulta asti ja kalentereista se on löytynyt vuodesta 2010. Yrittäjän päivän juhlallisuuksia järjestetään ympäri maata. Pääjuhla vietetään tänään Helsingissä Bio Rexissä. Juhlan teemaksi on valikoitunut yrittäjän elämä ja tilaisuudessa valotetaan näkökulmia yrittäjän elämän inhimilliseen puoleen.

(https://www.yrittajat.fi/uutiset/594440-hyvaa-yrittajan-paivaa-nama-kahdeksan-yrittajaa-kertovat-uransa-koskettavimman-hetken)

 

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 283 563 yritystä. Pienten ja keskisuurten yritysten, eli alle 250 työntekijää työllistävien yritysten, osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia. Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia, ja ne työllistävät 24 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset ja mikroyritykset työllistävät yhteensä lähes puolet yksityisen sektorin työntekijöistä.

Lue lisää Suomen Yrittäjien julkaisusta "Yrittäjä - hyvä työnantaja": https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_yrittaja_hyva_tyonantaja_tiivistelma_2018.pdf

 

entrepreneurship

Isännöitsijät ovat liikkuvaa sorttia: työpäivän aikana on usein asiakaskäyntejä ja kokouksia. Tästä syystä toivomme, että sovit tapaamisesta isännöitsijän (tai kirjanpitäjän) kanssa etukäteen.
Mikäli et tavoita meitä välittömästi puhelimitse, malta hetki: soitamme kyllä saman työpäivän aikana takaisin!  :)

 

Ilmoitettuna aikana ovien täytyy tietenkin olla auki. Jos aukioloajat ovat lyhyemmät kuin normaali virka-aika, asiakkaat voivat usein varata palveluaikoja netistä tai puhelimitse. Sovitut tapaamiset helpottavat isännöintiyrityksen työtä: kun keskeytyksiä tulee vähemmän, voi keskittyä tehtäviin.

Myös yksityisyyden suoja on tärkeä, isännöintiyrityksessä käydään luottamuksellisia keskusteluja esimerkiksi kirjanpitäjän ja isännöitsijän välillä.

Monessa isännöintiyrityksessä asiakaspalvelu avaa oven summerin soittajalle, ottaa asiakkaan vastaan ja ohjaa tarvittaessa isännöitsijälle.

Yhä enemmän asioita hoidetaan sähköpostilla ja taloyhtiösivujen kautta, mutta henkilökohtaiselle palvelullekin on paikkansa. Isännöinnissä voi vierailla kymmeniä asiakkaita päivässä, joten seurusteluun isännöitsijöillä on nykyään harvemmin aikaa.

(Lähde: http://www.kotitalolehti.fi/2017/04/isannointitoimistoonkavella-sisaan-milloin-vain/)

 

Lähdemme juhannuksen viettoon torstaina, joten toimistomme ovat suljetut pe 22.6.

Palvelemme jälleen maanantaina 25.6. klo 9.00.

Iloista juhannusta :)

 

Kuva 716

 

 

 

 

 
 
 
Aurinkoista kesäkuuta! 
 
Lomakausi on nyt meilläkin käsillä!
Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistoillamme.
 
Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä
sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen.
 
Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä
lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät.
 
Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman
kirjanpitäjänne/isännöitsijänne poissa ollessa!
 
Rentouttavaa kesää!
 

☀️☀️☀️
 
ps. seuraathan meitä Facebookissa?
 www.facebook.com/Kiinteistotili
 
 

 

Kiuruveden Kiinteistötili Oy kuuluu korkeimpaan luottoluokkaan AAA.

Tähän saavutukseen yltää 2,6 % kaikistä suomalaisyrityksistä :)

 

AAA logo 2018 FI

 

(Seuraathan meitä jo Facebookissa? https://www.facebook.com/Kiinteistotili/)

Osakehuoneistorekisteri (ASREK) on uusi rakenteilla oleva rekisterijärjestelmä, jolla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät.

Rekisterin avulla asunto-osakkeiden omistuksen siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti. Lisäksi rekisteri tarjoaa asuntoihin ja yhtiöihin liittyvät monipuoliset tietopalvelut.

Luotettavia asuntojen omistajatietoja tarvitaan useissa yhteyksissä, sillä huomattavalla osalla kansalaisista on asunto-osakkeita ja asunto-omaisuuteen on sitoutunut merkittävä määrä varallisuutta. Osakehuoneistorekisteri helpottaa kymmenien tuhansien henkilöiden työtä niin isännöinnissä, kiinteistönvälityksessä, rahoituslaitoksissa kuin julkishallinnossakin.

Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Osakehuoneistorekisteriä tuottaa poikkihallinnollinen yhteistyöhanke ASREK ja siitä vastaa maa- ja metsätalousministeriö. ASREK-hankkeen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Maanmittauslaitos. Tämän hetken suunnitelmien mukaan osakehuoneistorekisterin ensimmäiset osat otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

(lähde ja lisätietoa: https://www.maanmittauslaitos.fi/hankkeet/asrek)
 
Kiinteistötilin tietosuojaperiaatteisiin sekä taloyhtiösi tietosuojaselosteeseen voit tutustua toimistoillamme tai nettisivullamme http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/kiinteistotilin-tietosuojaperiaatteet ja http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/henkilotietolaki

 

Väärinkäsitys 1: GDPR on isännöintiyrityksen keksimä turha palvelu, jota taloyhtiö ei tarvitse

Tietosuoja-asetus on yleinen henkilötietojen suojaa sääntelevä EU-määräys, joka koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on tarkentaa ja yhtenäistää käytäntöjä henkilötietojen käsittelyssä. Asetuksen asettamat velvoitteet koskevat myös taloyhtiöitä.

Tietosuoja-asetus, kuten lait yleensäkään, ei anna suoria vastauksia taloyhtiöasumisessa vastaan tuleviin moninaisiin tilanteisiin, joissa henkilötietoja käsitellään. Näissä tilanteissa hallitukset kääntyvät usein isännöinnin puoleen, jonka tehtävänä on tietää tai etsiä vastauksia näihin tulkintakysymyksiin.

 

Väärinkäsitys 2: Taloyhtiöissä ei ole valmistauduttu tietosuoja-asetukseen

Monet taloyhtiöiden hallitukset ovat heränneet asiaan viime tipassa. Isännöintialalla on kuitenkin valmistauduttu tietosuoja-aikaan jo usean kuukauden ajan. Isännöintiliiton tuoreen Yritysbarometrin mukaan toukokuun puolessa välissä jo yli 90 % isännöintityrityksistä oli laatinut tai laatimassa tietosuojaselosteet asiakastaloyhtiöiden henkilötietojen käsittelystä.

Väärinkäsitys 3: Taloyhtiöissä noudatetaan jo henkilötietolakia, joten GDPR ei tuo lisätöitä kenellekään

Uuden asetuksen myötä ns. näyttötaakka henkilötietojen oikeanlaisesta käsittelystä muuttuu nykyisestä: rekisteripitäjänä olevan taloyhtiön pitää pystyä osoittamaan, että se toimii asetuksen mukaisesti. Käytännössä osoitusvelvollisuus edellyttää henkilörekisterien ja käsittelyprosessien kirjaamista dokumentteihin. On kuvaavaa, että monien yritysmaailman rekisteripitäjien GDPR-työ on kestänyt helposti yli vuoden.

Asetuksen noudattamista aletaan todennäköisesti valvoa aiempaa tarkemmin, ja joka tapauksessa seuraukset ovat tuntuvat, jos taloyhtiö suhteutuu asiaan välinpitämättömästi. Taloyhtiön johdossa pitää siis tehdä entistä huolellisempaa tietosuojatyötä.

Käytännössä isännöinti huolehtii:

  • siitä, että osakkaat ja asukkaat tietävät, miten taloyhtiössä käsitellään henkilötietoja eli laatii tietosuojaselosteen ja huolehtii sen jakamisesta taloyhtiön viestintäkanavissa
  • osakkaiden ja asukkaiden oikeuksien, kuten omien henkilötietojen tarkastusoikeuden, toteuttamisesta
  • taloyhtiön ja sen henkilötietoja käsittelevien sopimuskumppaneiden, kuten huoltoyhtiön tai turvapalveluyrityksen, välisten sopimusten laittamisesta GDPR-kuntoon esimerkiksi laatimalla sopimusliite
  • osakkaiden ja asukkaiden henkilötietojen säilytysaikojen määrittämisestä ja tarpeettomien tietojen poistamisesta
  • siitä, että hallitus pysyy ajan tasalla, jos ja kun taloyhtiön toimintaan tai asetukseen tulee muutoksia

 

Väärinkäsitys 4: Taloyhtiön on pakko käyttää isännöinnin tarjoamaa GDPR-palvelua

Hallituksen vastuulla on huolehtia tietosuoja-asetuksen noudattamisesta taloyhtiössä. Taloyhtiön hallitus toimii rekisterinpitäjän edustajana eikä tätä vastuuta voi siirtää isännöinnille. Käytännön työtä hallituksen ei tarvitse tehdä itse, vaan sen voi siirtää isännöinnin tehtäväksi. Tähän työhön liittyviä vastuita ja velvoitteita ovat muun muassa dokumenttien laatiminen ja rekisteröityjen informointi.

Jos hallitus ei ole tyytyväinen hankkimaansa isännöintiin, palveluista kannattaa neuvotella isännöintiyrityksen kanssa. Tarvittaessa voi pohtia, vastaako hankittu isännöintipalvelu taloyhtiön tarpeita.

 

Väärinkäsitys 5: Mitään tietoja ei saa jatkossa lähettää sähköpostilla

Kaikkien toimijoiden pitää arvioida henkilötietojen käsittelyyn sisältyvät riskit. Järjestelmien, kuten sähköpostin, kohdalla se tarkoittaa sitä, että valitaan sellainen tekninen palvelu, joka takaa riittävän tietoturvan.

Esimerkiksi isännöitsijäntodistus sisältää henkilötietoja, ja henkilötietoja lähetettäessä on aina oltava erittäin huolellinen. Isännöitsijäntodistuksen saa kuitenkin lähettää sähköpostilla, mikä on käytännössä nopein ja tilaajaystävällisin tapa toimittaa todistus.

 

(https://www.isannointiliitto.fi/ajankohtaista/5-vaarinkasitysta-tuoreesta-tietosuoja-asetuksesta-taloyhtioissa/)

Toimistomme ovat suljetut helatorstain jälkeisenä perjantaina 11.5.

Palvelemme normaalisti jälleen maanantaina klo 9.00.

Mukavaa viikonloppua!  :)

 

Isännöinti hoitaa taloyhtiön tietosuoja-asiat

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan 25.5.2018. Asetuksen tarkoituksena on tarkentaa ja yhtenäistää käytäntöjä henkilötietojen käsittelyssä. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että taloyhtiön tietosuojavastuu on hoidettu. Käytännössä isännöinti ylläpitää taloyhtiön henkilörekistereitä ja huolehtii tietosuoja-asetuksen tuomista velvoitteista. Taloyhtiön tietosuojaseloste kertoo, miten taloyhtiössä käsitellään henkilötietoja ja miten tietoturvasta on huolehdittu.

Voit tutustua taloyhtiön tietosuojaselosteeseen Kiinteistötilin toimistoilla tai http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/henkilotietolaki sekä

Kiinteistötilin Tietosuojaperiaatteisiin http://www.kiinteistotili.fi/asukasinfo/kiinteistotilin-tietosuojaperiaatteet

 

Kirjanpitoasiakkaamme: Tee nämä asiat 25.5.2018 mennessä

1. Varmista, että olet laatinut kirjallisen sopimuksen henkilötietojen käsittelyn ulkoistamisesta tai tietojen siirtämisestä, jos olet esimerkiksi ulkoistanut palkanlaskennan. Yleensä asiakasrekisterit eivät sisällä kovinkaan arkaluontoisia henkilötietoja, joten niiden suhteen ei kannata tehdä mitään ylimitoitettuja toimenpiteitä. Työntekijärekisterinne sen sijaan sisältää arkaluontoisia henkilötietoja. Palkanlaskennan tarpeisiin tarvitaan tietoa henkilön sairaspoissaoloista, ay-jäsenyyksistä, sekä toisinaan myös ulosotosta. Myös henkilötunnusta käytetään palkanlaskennassa säännönmukaisesti.

2. Jos luovutat tietoja, niin dokumentoi asia seuraavalla tavalla: ”Luovutetaan työntekijöiden tietoja XXXXX-yritykselle".

3. Kirjoita seloste, miten säilytät, poistat ja luovutat henkilötietoja. Tämän selosteen avulla voit tarvittaessa osoittaa toimineesi tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tärkeintä on, että teillä on selkeä toimintatapa, miten säilytätte meiltä vastaanottamanne henkilötietoja sisältävän aineiston. Aineisto tulee säilyttää paperilla lukkojen takana tai tiedostomuodossa sellaisissa hakemistoissa, jotka on rajattu käyttöoikeuksin vain henkilöille, jotka työssään tarvitsevat.

4. Arkistoi työntekijöiden lääkärintodistukset, ulosottodokumentaatio, ay-jäsenyystiedot ja muut vastaavat arkaluontoiset dokumentit omaan mappiinsa lukkojen taakse tai sähköisessä muodossa tietoturvalliseen hakemistoon, jonka käyttöoikeudet on rajattu.

5. Harkitse, voiko arkaluontoiset tiedot lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Hyvin monet sähköpostipalvelut käyttävät jo salattua yhteyttä ja tarvittaessa löytyy ilmaisia sovelluksia sähköpostin sisällön suojaamiseen. Tietosuojan suhteen ei kuitenkaan kannata koskaan tehdä kompromissejä. Suhtaudu siis tiedostojen lähettämiseen sähköpostitse aina varauksella.

6. Laadi ohjeet henkilötietojen käsittelyyn ja informoi henkilöstö. Arvioi käytännönläheisesti ja terveellä järjellä, mitkä asiat ovat oikeasti arkaluontoista.

7. Muista, että jos et ole sopinut kanssamme toisin, työntekijäsi eivät saa kysellä palkka-asioitaan suoraan meiltä. Tilitoimistolla ei yleensä ole mahdollisuutta tunnistaa kyselijää luotettavasti, ellei asiaa ole sovittu selkeästi. Työntekijöillänne on aina oikeus tarkastaa omat tietonsa ja korjauttaa virheet.

8. Laadi seloste käsittelytoimista ja laita se yleisesti saataville yrityksenne verkkosivuille sekä toimistolle. Selosteessa tulisi huomioida ainakin seuraavat asiat: a. Mihin tietoja käytetään b. Kuvaus rekisteröityjen ryhmistä (palkansaajat, yhteistyökumppanit, asiakkaat) c. Kuvaus henkilötietoryhmistä (yhteystiedot, palkkatiedot) d. Henkilötietojen vastaanottajien ryhmät, joille henkilötietoja luovutetaan (kirjanpitäjä, palkanlaskija) e. Rekisterinpitäjän ja mahdollisen yhteisrekisterin pitäjän, rekisterinpitäjän edustajan ja tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

9. Kuvaa, milloin poistat vanhentuneet tiedot, esim. ”entisten työntekijöiden tiedot arkistoidaan kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä”. Henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset henkilötiedot tulee poistaa tai korjata viipymättä.

10. Hävitä aineistot, kun ne eivät ole enää tarpeen. Palkanlaskennan aineistojen lakisääteinen säilytysaika on 6 tai 10 vuotta. Jos esimerkiksi lääkärintodistusten perusteella on haettu ja saatu Kela-korvauksia, ovat lääkärintodistukset tositteita, jotka tulee säilyttää 6 vuotta. Ne tulee hävittää säilytysvelvollisuuden umpeuduttua, koska säilytyksellä ei ole enää lakisääteistä tai muuta perustetta.

11. Varaudu tilanteeseen, jossa yrityksesi työntekijältä tullaan kysymään seuraava kysymys: ”miten teidän yrityksessänne käsitellään henkilötietoja?” Jokaisen henkilötietoja käsittelevän henkilön täytyy ymmärtää, miten henkilötietoja käsitellään ja minkälaisilla prosesseilla niitä hallinnoidaan. Toisaalta, jokaisen yrityksen edustajan on tärkeätä osalta ohjata kiperät kysymykset henkilötietoja käsitteleville henkilöille.

(Lähde: https://tilineloset.fi/blogi/mita-tilitoimiston-asiakasyrityksen-kannattaa-tehda-ennen-gdprn-tulo/)

Selkeää infoa tietosuoja-asetuksesta, sekä hyvät ohjeet löytyvät esim. Suomen Yrittäjien laatimasta maksuttomasta tietosuojaoppaasta (Yrittäjien jäsenille myös lomakemalleja):

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajat_tietosuojaopas_2018_130418.pdf

Lisätietoja tietosuoja-asioissa: Niina Kämäräinen, niina.kamarainen(a)kiinteistotili.fi

 

Toimistomme suljetaan kiirastorstaina poikkeuksellisesti jo klo 13.00.

Lepäilemme pääsiäisen ja palaamme töihin jälleen tiistaina 3.4. 

Rentouttavaa pääsiäistä!

Suomalaisyrityksistä vain pieni osa kuuluu Dun & Bradstreetin kansainvälisesti tunnettuun,
alhaisimpaan riskiluokkaan 1. Kiuruveden Kiinteistötili Oy ja Ylä-Savon Kiinteistötili Ky ovat kaksi niistä. D&B on vuodesta 1993 lähtien luokitellut ajantasaisesti suomalaisyritysten riskiluokituksen.

Riskiluokkia on neljä. Vaatimuksena alhaisimpaan riskiluokkaan pääsemiselle ovat mm. keskimääräistä paremmat talouden tunnusluvut, positiivinen tausta ja maksukäyttäytyminen. D&B:n kansainvälisesti tunnettu riskiluokitus toimii ovenavaajana yli 200 maassa.

Toukokuussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus tuo lähes jokaiselle yrittäjälle uusia velvoitteita. Suomen Yrittäjät on laatinut yrittäjille helppolukuisen tietosuojaoppaan ja toimintaohjeet.


Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. 25. toukokuuta 2018 alkaen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

– Uudistus voi tuntua erityisesti pienyrittäjästä vaikealta, minkä vuoksi Suomen Yrittäjän on laatinut helppolukuisen oppaan ja toimintaohjeet. Oppaan tarkoituksena on auttaa yrittäjää itseään selviytymään vaadituista toimenpiteistä. Lisäksi jäsentä tuetaan maksuttoman neuvontapalvelun kautta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Yrittäjäjärjestö palvelee jatkossa jäseniä myös laatimalla erilaisia malliasiakirjoja ja rekisteriselosteita, joita yrittäjä voi hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Yrittäjien lakineuvojat on koulutettu vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Yrityksissä täytyy olla seloste henkilötietojen käsittelytoimista

SY:n asiantuntija Petri Holopaisen mukaan EU:n tietosuojaperiaatteiden tietäminen on yrittäjille tärkeää.

– Eli lähtökohtaisesti yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu. Tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen. Lisäksi suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä; ne henkilöt, keiden tehtäviin kuuluu käsitellä tiettyä tietoa, tekevät näin, eivätkä muut henkilöt.

Tietosuoja-asetus velvoittaa muun muassa yrityksen tekemään selosteen henkilötietojen käsittelytoimista. Tätä tulee pitää yleisesti saatavilla esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai yrityksen toimipaikassa.

Asetus koskee toisaalta myös asiakaspalvelua, sillä asiakaspalveluun liittyy tietosuojanäkökulmia.

(Lähde & lue lisää: https://www.yrittajat.fi/uutiset/570955-kattava-tietosuojaopas-julki-tarkoituksena-auttaa-yrittajaa-selviytymaan-vaadituista)

Uutinen siitä, että uusi tietosuoja-asetus vaatisi rappukäytävien nimitaulujen poistamista, ei pidä paikkaansa.

Savon Sanomat kertoi torstaina, että Kiinteistöliiton mukaan EU:n tietosuoja-asetus voisi aiheuttaa sen, että nimitaulut joudutaan poistamaan taloyhtiöiden rappukäytävistä.

Tieto on virheellinen.

– Porraskäytävien nimitaulut eivät sellaisenaan muodosta henkilörekisteriä, vahvisti Markus Myhrberg asianajotoimisto Lexiasta.

Saman tiedon vahvistivat oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Talus ja tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Helsingin Sanomille.

– Juuri tällaisiin pieniin arjen kysymyksiin ollaan laatimassa tulkintoja Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhteistyönä.

 

Tietosuoja-asetus koskee myös taloyhtiöitä

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5. alkaen. Asetuksen asettamat velvoitteet koskevat myös taloyhtiöitä.

Taloyhtiönkin on jatkossa kerrottava läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi, miten henkilötietoja yhtiössä käsitellään.

 

Kiinteistötilissä hoidamme asiakastaloyhtöidemme tietosuoja-asetuksen vaatimat asiat hallituksen puolesta.

 

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2018/02/rappujen-nimitauluja-ei-tarvitse-poista)

 

TOIMITUSJOHTAJA

Niina Kämäräinen (tradenomi AMK) on nimitetty Ylä-Savon Kiinteistötili Ky:n toimitusjohtajaksi 1.2. alkaen. 

 

 

Tiesithän, että välitämme myös vuokra-asuntoja & -liiketiloja?

Listan vapaista tiloista ja hakemuksen löydät sivulta

 

http://www.kiinteistotili.fi/vuokrattavat-asunnot

 

 

 

... ja olethan jo tykännyt meistä Facebookissa?

http://www.facebook.com/Kiinteistotili

 

 

Veronmaksajien uusi verkkolaskuri Verotin kertoo, miten maksetut verot ohjautuvat eri julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Käy kokeilemassa!

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/verotin/

Alla oleva yritys aputoiminimineen kalastelee maksamaan palveluista, jotka eivät ole millään tavalla välttämättömiä. Yritykselle saa näkyvyyttä muullakin tapaa - ja edullisemmin! Tiedäthän, että puhelinnumeron ilmoittaminen Kaupparekisteriin ei ole välttämätöntä.

 

terrafinland

Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat sairausvakuutusmaksu, työeläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantaja perii työntekijän osuuden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (prosenttia palkasta)

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu

(aikaisemmin sosiaaliturvamaksu) vuonna 2018 maksetuista palkoista 0,86 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.

2. a) Työeläkevakuutusmaksu (TyEL)

Työnantajan maksuun vaikuttavat muun muassa tilapäiset maksun alennukset sekä asiakashyvitys. Työeläkemaksut koskevat 17–67-vuotiaita työntekijöitä.

Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,75 %.

2. b) Merimieseläkevakuutusmaksu (MEL)

• Työnantajan osuus 13,2 %

3. Tapaturmavakuutusmaksu

Pakollisen tapaturmavakuutuksen maksu vaihtelee toimiala- ja yrityskohtaisesti. Maksu määräytyy palkkojen ja työn tapaturmariskin mukaan.

4. Työttömyysvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä.

• 2 083 500 euron palkkasummaan asti 0,65 %
• palkkasummasta, joka ylittää 2 083 500 euroa 2,60 %
• osaomistajan maksu (palkkojen määrästä riippumatta) 0,65 %

5. Ryhmähenkivakuutusmaksu

Maksu vaihtelee yhtiöittäin.

Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut (prosenttia palkasta)

1. Työeläkevakuutusmaksu ja merimieseläkevakuutusmaksu

• työntekijän osuus, 17–52-vuotiaat 6,35 %
• työntekijän osuus, 53–62-vuotiaat 7,85 %
• työntekijän osuus 63–67-vuotiaat 6,35 %

2. Työttömyysvakuutusmaksu

• työntekijän osuus 1,90 %
• osaomistajan osuus 0,92 %

3. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Maksu sisältyy verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta.

• päivärahamaksu on 0,00 %, jos tulot ovat alle 14 020 euroa. Muuten maksu on 1,53 %.
• sairaanhoitomaksu on 0,00 % palkka ja työtuloista.

 

(Lähde: www.vero.fi)

Lumipyryn on luvattu jatkuvan suuressa osassa maata. Runsaan lumentulon jälkeen taloyhtiöiden kannattaa seurata pihamaan kuntoa, vaikka talvikunnossapito olisikin ulkoistettu huoltoyhtiölle. Runsas lumisade saattaa vaikuttaa huoltoyhtiön aikatauluihin, ja taloyhtiön kannattaa olla valmiina huolehtimaan turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä.

"Taloyhtiön oma valmius on tärkeä, koska huoltosopimuksesta huolimatta ensisijainen vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä", muistuttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Valmiudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että taloyhtiö merkitsee liukkaat tai muuten vaaralliset paikat vaikkapa puomeilla tai muunlaisilla varoitusmerkeillä, ellei pihaa pystytä juuri sillä hetkellä hoitamaan kuntoon.

Vaikka vastuu turvallisuudesta on ensisijaisesti taloyhtiöllä, kannattaa myös asukkaiden olla valppaina. Asukkaat voivat tarkkailla piha-alueen kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaranpaikoista hallituksen jäsenille, huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle välittömästi.

Huoltoyhtiö hoitaa asiakkaansa kiireellisyysjärjestyksessä

Lumipyryn jälkeen on hyvä huomioida, ettei huoltoyhtiö välttämättä saavu kiinteistölle niin pian kuin pihan kunnossapito edellyttäisi. Syynä viiveeseen on usein se, että huoltoyhtiön on hoidettava asiakaskohteet kiireellisyysjärjestyksessä. Jos asiakkaana on kerrostaloyhtiö, jossa katolta voi pudota lunta esimerkiksi vilkasliikenteiselle kadulle, huoltoyhtiön on hoidettava tilanne viipymättä kuntoon. Sen sijaan rivitaloyhtiö, jossa runsaskaan lumentulo ei aiheuta asukkaille tai ohikulkijoille samanlaista välitöntä vaaraa, voi joutua poikkeustilanteissa odottamaan vuoroaan.

"Huolellisuutta ja malttia vaaditaan lumipyryn aikana kaikilta", Pynnönen korostaa.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/58396.aspx)

Toimistomme suljetaan poikkeuksellisesti perjantaina 29.12.2017 jo klo 13!

Maanantaina 1.1.2018 toimistomme ovat suljettu.

Palvelemme normaalisti jälleen 2.1.2018 klo 9.

 

Iloista Uutta Vuotta 2018!

 

Toimistomme ovat suljetut keskiviikkona 6.12.2017.

Palvelemme normaalisti torstaina klo 9.00.

Toivotamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Hyvää Itsenäisyyspäivää & Isänmaamme 100-vuotisjuhlaa!

 

suomi100

 

Kurkkaa Tilastokeskuksen sivuilta, missä kaikessa Suomi on maailman huippua:

http://tilastokeskus.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/kiinteistotili

 

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro listasi tärkeimpiä tulevan vuoden veromuutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/566351-nain-verotuksesi-muuttuu-ensi-vuonna?utm_source=uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=sy_uutiskirje&utm_content=vko_47_2017)

"Kiuruveden Kiinteistötili Oy sai Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Palkinto on tunnustus pitkäjänteisestä ja
menestyksekkäästä työstä yrittäjänä. Palkinnon myöntää vuosittain Kiuruveden Yrittäjät ry."

Lue koko juttu Kiuruvesi-lehdestä osoitteesta: http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/908/

Alla tunnelmia Maakunnallisesta Yrittäjäjuhlasta, jota vietettiin 18.11. Sonkajärvellä :)

 

Vuoden Yrittäjä 160x150pix

 

Yrittäjäjuhla5

 

Yrittäjäjuhla2

 

Yrittäjäjuhla3

Yrittäjäjuhla1 Yrittäjäjuhlat 2 18.11.2017 m

Team Kiinteistötili Yrittäjäjuhlassa: Jussi Ryhänen, Niina Kämäräinen, Tarja Kämäräinen & Arto Kämäräinen

on koko Suomen vuosittainen teemaviikko, jonka tavoitteena on parantaa kaikkien paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja herättämällä yhteiskunnallista keskustelua paloturvallisuudesta. Tulipalot aiheuttavat vuosittain merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja, vaikka tulipalojen ennaltaehkäisy on helppoa.

Lue lisää: http://paloturvallisuusviikko.fi/

paloturvallisuus

Tänään vietetään Osta työtä Suomeen -päivää.

Ostamalla suomalaisia tuotteita luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä kuussa lisää suomalaisia tuotteita tai palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Se on paljon. Suomalaisen tuotteen ostaminen on tärkeää teemapäivänä ja kaikkina muinakin päivinä.

 

osta työtä suomeen

 

Suomen Yrittäjät on myöntänyt Kultaiset Yrittäjäristit Kiinteistötilin yrittäjille Arto ja Merja Kämäräiselle yli 25 vuoden työstä yrittäjänä. Onnittelut!

 

20171107 112857

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja väsymystä. Liiallinen lämmittäminen kasvattaa nopeasti myös kustannuksia, sillä lämmönkulutus lisääntyy viisi prosenttia jokaista ylimääräistä lämpöastetta kohden.

"Kustannussyistä liialliseen lämmittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämpöyhtiö perii talvella suurempaa energiamaksua kuin kesällä. Näitä paikkakuntia ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Vantaa, Lahti ja Kuopio sekä ensi vuoden alusta lähtien myös Espoo", kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Taloyhtiön kannattaa viestiä asukkaille lämmitykseen liittyvistä asioista ja kannustaa ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla.

Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille.

Kiinteistöliiton Petri Pylsy kehottaa taloyhtiöiden hallituksia seuraamaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.

"Hallituksen on myös syytä reagoida nopeasti, jos seurannassa ilmenee jotakin poikkeavaa", Pylsy muistuttaa.

 

Asukkaan omat lämmitysvinkit

- Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä.

- Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi.

- Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

- Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/58058.aspx)

Lisäkäsien palkkaaminen ei ole yksinkertaista, ja vaatii tarkkaa laskutoimitusta.

Laadukas tuote ja palvelu, fiksu hinnoittelu, tehokas tuotanto ja toimiva markkinointi johtavat hyvään tulokseen. Yritys jolla nämä ovat kunnossa, kolkuttelee menestyksen ovilla. Jossain vaiheessa voi jopa huomata että tilauksia ei voida ottaa enempää vastaan. "Ei-oon" myyminen ei kuitenkaan houkuta: mitä siis tehdä?

Työmäärän kasvaessa osa turvautuu esimerkiksi vuokratyöfirman, laskutuspalvelun tai oman toiminimen kautta työskenteleviin tilapäisapureihin. Yrittäjän kannalta tämä on helppo ratkaisu – lasku vain maksuun ja homma on hoidossa. Byrokratiaan tuhraantuva aika jää verrattain pieneksi. Kaikille toimialoille tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Joillain aloilla ja tiettyyn tehtäviin freelancereita tai vuokratyöntekijöitä ei vain ole tarjolla.

Jos lisäkäsien tarve kuitenkin on jatkuvaa ja liukuma- tai ylityötunnitkaan eivät auta, pohdittavaksi tulee lisävoiman rekrytointi. Suurimpia taloudellisia kysymyksiä lisätyövoiman palkkaamisessa ovat työntekijästä aiheutuvat todelliset kustannukset sekä palkkaamisen kannattavuus. Nämä koostuvat paitsi työntekijän suorista kuluista, myös rekrytointiprosessin muista vaikutuksista tuottavuuteen.

Jos uudelle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan esimerkiksi 2200 euron bruttopalkkaa kuukaudessa, tämän summan päälle tulevat vielä pakolliset työnantajamaksut eli:

- työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä

- tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu

Näiden lisäksi työnantaja maksaa vuosilomista ja arkivapaista johtuvat kulut.

Melko yleisesti käytetyn nyrkkisäännön mukaan työntekijän bruttopalkka tulisi kertoa minimissään 1,5:llä todellisten kustannusten selvittämiseksi. Tällöin esimerkiksi 2200 euron kuukausipalkkaa saavasta työntekijästä koituu työnantajalle 3300 euron menoerä kuukaudessa.

Työntekijästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat kuitenkin muun muassa toimialan, noudatettavan työehtosopimuksen sekä sairauspoissaolojen määrän mukaan. Käytännössä kerroin voi siis helposti olla suurempikin kuin 1,5. Budjetointia tehdessä yllätyksiin kannattaa varautua, eikä laskea kuluja yhtään alakanttiin.

Maksettavaa kertyy myös itse rekrytoinnista. Ilmoittelu, haastattelut ja perehdytys vievät jonkun työaikaa tai aiheuttavat kuluja, mikäli ne ulkoistetaan. Rekrytointiin on kuitenkin syytä investoida kunnolla, sillä kalleimmaksi tulee tuoreen työntekijän menettäminen jo koeajalla. Rekrytointiprosessi on myös osa yrityksen mainetyötä ja viestintää, joten se kannattaa hoitaa hyvin. Huonot kokemukset työnhaussa leviävät laajalle.

Paljonko uuden työntekijän pitäisi yritykselle tuottaa?

Työntekijän palkkaamista mietittäessä on olennaista tehdä realistiset laskelmat siitä, onko töitä tiedossa riittävästi ja kuinka paljon lisää tuottoa työntekijän pitäisi yritykselle tehdä.

Jos työntekijästä koituvat todelliset kustannukset ovat aiemmassa esimerkissä mainitut 3300 euroa kuukaudessa, vähintään tämän verran myyntikatetta (eli myyntivoittoa) hänen pitäisi yritykselle kerryttää, jotta palkka saataisiin maksettua ilman että yritykselle aiheutuu tappiota.

Kuinka paljon lisämyyntiä tämä sitten tarkoittaa kuukaudessa? Vastaus riippuu yrityksen myyntikateprosentista, joka voi vaihdella paljon toimialan mukaan.

Myyntikateprosentti kertoo, kuinka iso osa liikevaihdosta jää käytettäväksi muihin kuluihin, kun tuotteen hankkimisen tai valmistuksen muuttuvat kustannukset on ensin vähennetty.

Tuotteita myytäessä myyntikate on yleensä helppo laskea miinustamalla tuotteiden myyntihinnasta niiden sisäänostohinta. Palveluita myytäessä laskelmat eivät ole näin yksinkertaisia.

Kuvitellaan, että yrityksen myyntikate olisi esimerkiksi 60 %. Tällöin 3300 euron myyntikatteen saavuttaakseen liikevaihdon (eli myyntituottojen summan ilman arvonlisäveroa) tulisi olla 5500 euroa kuukaudessa. Kun tähän 5500 euroon vielä lisätään 24 prosentin arvonlisävero, tulokseksi saadaan 6820 euroa.

Myyntikatteen ollessa 60 % yrityksen tulisi siis tehdä 6820 euroa kuukausittaista lisämyyntiä, jotta uuden työntekijän 2200 euron bruttopalkka saataisiin kuitattua. Koska yrityksen tavoite on kuitenkin tehdä myös voittoa, summan tulisi olla vielä tätäkin suurempi.

Nämä luvut ovat vain esimerkkejä ja saattavat todellisuudessa vaihdella paljonkin yrityksen toimialan ja sitä kautta myyntikatteen mukaan. On myös tärkeää olla jatkuvasti ajan tasalla taseesta, sillä HR-kustannukset kuten ostolaskutkaan eivät voi odottaa vaikkapa vuoden päästä valmistuvan ison tilauksen loppulaskutusta.

Lisäksi ennen työsuhdetta ja sen alkutaipaleella yrittäjän aikaa – eli rahaa – kuluu rekrytointiin kuuluviin rutiineihin. Tällaisia rutiineja ovat muun muassa työntekijän vakuutusten ja työterveyshuollon järjestäminen, työsopimuksen tekeminen sekä työehtosopimukseen liittyvien pykälien selvittäminen. Nämä vievät yllättävän paljon yrittäjän omaa tuottavaa työaikaa. Tämän vuoksi voi olla järkevää pyrkiä rekrytoimaan kerralla useampi henkilö jos siihen on tarvetta, vaikka tehtävät eivät olisikaan samoja. Näin perehdytykset ja paperityöt voi hoitaa kerralla useamman osalta. Perehdytys vie myös aikaa ja kustannuksia voi kertyä työvaate-, työkalu- tai toimitilakuluista.

Kyse ei silti ole pelkästään rahasta. Etenkin vaativammassa asiantuntijatyössä uudet työntekijät eivät ole heti ensimmäisestä päivästään alkaen tuottavia. Heidän on ensin perehdyttävä tehtäviinsä, työkaluihin, järjestelmiin ja toimialaan, tutustuttava työyhteisöön, luotava verkostot ja opittava uudet käytännöt. Tähän kuluvaa aikaa on vaikea mitata, mutta keskimäärin uusi työntekijä on täysin tuottava vasta puolen vuoden tai joillain aloilla jopa vasta vuoden jälkeen.

Kannattavuuden lisäksi työntekijän palkkaamisessa on aina myös inhimillinen puolensa. Jos henkilökemiat eivät toimi, työnteko voi nopeasti muuttua raskaaksi, vaikka kassakone laulaisi. Sopimusta laatiessa kannattaakin aina sopia koeajasta, joka on molempien osapuolien turvana. Työhön ja työyhteisöön soveltuvuus kun on mahdollista varmistaa täysin vasta työtä tehdessä.

Palkkaaminen sisältää myös mahdollisuuksia – ja tukea on saatavilla

Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole koskaan riskitöntä. Silti uusia työkavereita tarvitaan monessa yrityksessä. Riskejä ollaan valmiita sietämään, koska palkkaus sisältää aina myös mahdollisuuksia, kuten liiketoiminnan laajentaminen, yrityksen arvon kasvattaminen ja työkuorman ja vastuualueiden jakaminen.

Vuokratyöntekijään verrattuna yrityksen oma työntekijä saattaa olla motivoituneempi ja sitoutuneempi yritykseen. Tällaisen henkilön kanssa liiketoiminnan kehittäminen sujuu todennäköisesti jouhevammin vuokratyöntekijään verrattuna.

Työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi on olemassa erilaisia tukia, joista palkkatuki lienee monelle tutuin. Kyse on työttömien työnhakijoiden työllistymistä edistävästä tuesta, jota Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Lisätietoja palkkatuesta saa TE-toimiston sivuilta.

Viime vuosilta työttömänä on paljon asiantuntevia tekijöitä, joilla on mahdollisuus aloittaa työt hyvin nopeasti, toisin kuin työpaikkaa vaihtavilla jotka pääsevät aloittamaan vasta irtisanomisajan jälkeen. Korkeamman tason asiantuntijatyössä kandidaatilla saattaa olla myös kilpailukielto-aika jolloin hänen on odotettava pidempään ennen siirtymistään uudelle työnantajalle samalla toimialalla.

Työntekijän palkkaamista harkitessa neuvoja kannattaa yrittäjäverkostojen lisäksi kysyä myös omalta kirjanpitäjältä tai tilitoimistolta. Heille tilanne on tuttu, ja kirjanpitäjä osaa kysymyksiin vastaamisen lisäksi nostaa esiin seikkoja, joita et välttämättä itse muistanut ottaa huomioon.

 

(Lähde: https://www.accountor.fi/uutiset/2017/kasvun-aika-mita-tulisi-huomioida-palkatessa-lisakasia)

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat perustasoiset sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet varavirtalähteineen, kun taas osakkaiden tulee huolehtia paristokäyttöisten palovaroitinten kunnossapidosta.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan asunnon haltijan vastuu huolehtia paristokäyttöisten palovaroittimista ei näytä toimivan.

Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiöiden paloturvallisuus on kaikkien asukkaiden etu. Palovaroittimia pitäisi olla yksi asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohden. Huolellinen yhtiö huolehtii omien palovaroittimiensa toimivuudesta ja muistuttaa myös asukkaita tarkastamaan paristokäyttöisten palovaroitintensa toimivuus säännöllisesti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa, että kaikki asukkaat eivät välttämättä kykene huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin.

"Asukkaat eivät välttämättä pysty itse vaihtamaan pattereita palovaroittimiinsa tai ehkä he eivät edes tiedä pattereiden tarkastuksen tai vaihdoin säännöllisyyden tarpeellisuudesta", Pynnönen sanoo.

Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt muistuttavat asukkaita testaamaan palovaroitintensa toimivuutta säännöllisesti. Pelkästään pattereiden toimivuudesta huolehtiminen ei riitä, sillä myös palovaroittimen käyttöikä voi olla umpeutunut. Viranomaiset suosittelevat, että palovaroittimet vaihdetaan uusiin 5-10 vuoden välein.

"Taloyhtiö voi hankkia myös paristokäyttöiset uudet palovaroittimet asukkaitten puolesta ja muistuttaa pattereiden vaihtamisesta vaikkapa toimittamalla uudet. Tarvittaessa taloyhtiön on hyvä tarjota myös apua pattereiden vaihtamiseen", Pynnönen neuvoo.

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/57638.aspx)

...kirjanpito ei ole sidottu paikkakuntaan? Meillä on asiakkaita ympäri Suomen :)    

Lain mukaan kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Moni yrittäjä koittaa väsätä kirjanpitoa itse: yleensä taidot eivät riitä, ja vaikka yrittäjällä olisi taidot hoitaa talouspuoli, on aika rajallista - ja kallista. Lisäksi alati muuttuvien lakien ja säädösten seuraaminen voi olla työlästä.

Ulkoistamalla kirjanpidon voit keskittyä omaan ydinosaamiseesi. Kirjanpitäjä auttaa rutiiniongelmissa sekä selvittää erikoisemmatkin pulmat. Kirjanpitäjä on yrittäjälle mainio tuki, koska yritysmaailmassa ei ole pakko pärjätä yksin. Kiinteistötilissä hoidamme asiakkaidemme talousasiat ammattitaidolla ja pitkällä kokemuksella.

Ota epäröimättä yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää :)

Periaatteessa kyllä, mutta sääntöjäkin on. Keväästä syksyyn asti parveke on kodin lisähuone, jossa voi vaikka heilautella kahvakuulaa, kypsytellä tomaatteja tai synnyttää kirjoja. Parveke muotoutuu moneen, mutta sääntöjäkin sen käytölle on.

Saako omalla parvekkeellaan...

Grillata? Kyllä

Jos taloyhtiön järjestyssäännöissä ei ole erikseen mainittu grillaamista, naapuria ei voi kieltää tekemästä sitä, vaikka ruuankäry kuinka ärsyttäisi. Poikkeuksena on tilanne, jossa grillaaminen aiheuttaa turvallisuusuhkan kuten selvän palovaaran.

Käytän­nössä grillaa­minen sähkö- ja kaasu­grillillä on sallittua, hiili­grillillä ei, koska hiilillä grillaaminen on avotulen tekemistä.

Taloyhtiö voi kieltää parveke­grillaamisen järjestyssäännöissään. Silloinkaan taloyhtiö ei voi kuitenkaan käytännössä tehdä mitään, vaikka asukas grillaisi jatkuvasti. Huoneiston haltuunoton perusteeksi rikkomus ei riitä.

Tupakoida? Kyllä

Parvekkeilla tupakointi voidaan kieltää taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Se on harvinaista, sillä se edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta.

Toinen tapa lopettaa sauhuttelu parvekkeilla on hakea tupakointikieltoa taloyhtiön huoneistojen parvekkeille kunnan terveysviranomaiselta. Tämä on ollut mahdollista vasta tämän vuoden alusta, ja kieltoja on haettu vain vähän.

Aloitteen käsittelyyn voi tehdä taloyhtiön osakas tai hallitus. Hakemisesta päätetään yhtiökokouksessa, ja hakemuksen lähettämiseen tarvitaan yhtiökokouksen enemmistön suostumus. Ennen hakemuksen lähettämistä kaikkia asukkaita on kuultava.

Bilettää? Kyllä

Jokainen saa järjestää satunnaisia juhlia asunnossaan, ja juhlijat voivat voivat viettää aikaa myös parvekkeella. Yörauha ja naapurit tulisi kuitenkin huomioida. Taloyhtiön järjestyssääntöjen mukaan yörauha alkaa yleensä kello 22 tai 23.

Häiritsevänä öistä biletystä voidaan pitää, jos se on toistuvaa tai jatkuvaa ja paheksuttavaa. Paheksuttavana pidetään esimerkiksi toistuvaa hoilottamista öisin.

Tulevista juhlistaan kannattaa ilmoittaa naapureille paperi­lappusella rappu­käytävän seinässä ja kertoa, ettei juhlien ole tarkoitus jatkua myöhään yöhön.

Varastoida? Kyllä

Parvekkeella saa säilyttää tavaroita. Joskus näkeekin parvekkeita, joiden ylä- ja alaosa on läpinäkyvää lasia ja jotka ovat täynnä tavaraa kuin vinttikomero. Se on ruman näköistä, mutta pelkkä estetiikka ei riitä syyksi puuttua asiaan.

Jos parveke on avoin eli lasittamaton, varastoidut tavarat eivät saa pursuta kaiteen yli ja aiheuttaa vaaraa.

Autonrenkaita ei saa säilyttää huoneistossa, eli ei parvekkeellakaan. Moottoripyörää voi säilyttää, jos siitä on otettu bensat ja öljyt pois. Parvekkeella saa säilyttää korkeintaan 25 kiloa nestekaasua. Säiliötä ei kuitenkaan tulisi säilyttää aurinkoisessa paikassa.

Nakuilla? Kyllä ja ei

Vaivihkainen vilvoittelu saunan jälkeen parvekkeella on ok. Sen sijaan jos parvekkeella ollaan alasti jatkuvasti ja huomionhakuisesti, kyseessä voi olla sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen eli rikos.

Remontoida? Kyllä ja ei

Asunto-osakeyhtiön ulkoseinä ei kuulu osakkeenomistajan hallintaan. Sen kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle. Niinpä osakas ei saa esimerkiksi porata reikää ulkoseinään ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Esimerkiksi lautasantennin ja lämpöpumpun kiinnittäminen vaatii luvan taloyhtiöltä.

Parvekkeen lattia ei ole osa julkisivua, joten sitä voi sisustaa, kaakeloida tai maalata. Samoin voi maalata parvekkeen kaiteen alapuolista seinää, joka näkyy vain parvekkeelle päin.

Pitää eläimiä? Kyllä

Lemmikkien oleskelu parvekkeilla on lähtökohtaisesti sallittua. Esimerkiksi koira ei kuitenkaan saa aiheuttaa häirintää haukkumalla. Kissan parvekeverkon asentaminen puolestaan on muutostyö, jolle pitää kysyä lupa taloyhtiöltä, sillä parvekkeen muutokset eivät saisi vaikuttaa talon julkisivuun.

Suomen kiinteistöliiton mukaan naapurit valittavat helposti eläinten äänistä, jopa papukaijan aamuisesta juttelusta. Äärimmäinen esimerkki on tapaus, jossa eläinsuojeluviranomainen on joutunut puuttumaan siihen, että poni oli asutettu parvekkeelle.

 

(Lähde: http://www.hs.fi/koti/art-2000005321171.html)

Ennakkotilinpäätöksellä pystyt vaikuttamaan tulokseen ja omaan pääomaan vielä tilikauden aikana. Ennakkotilinpäätöksestä on valtava apu yrityksen tulevaisuuden suunnittelussa, ja joskus se voi jopa auttaa korjaamaan tilinpäätöksen tappiollisesta voitolliseksi.  Erityisesti siitä hyötyvät yritykset, joiden toiminnassa on tapahtunut tai tapahtumassa olennaisia muutoksia, sekä yritykset, joiden oma pääoma on menetetty. 

Ennakkotilinpäätöksen 4 hyötyä

1. Parantaa ennustettavuutta ja helpottaa verosuunnittelua

Yritys voi ennakkotilinpäätöksen perusteella vaikuttaa tulokseensa ja oman pääomansa tilaan vielä tilikauden aikana. Omilla toimenpiteillä voi tarvittaessa parantaa tai alentaa tilikauden tulosta esimerkiksi aikaistamalla tai siirtämällä toimituksia tai investointeja sekä kirjaamalla pienhankinnat, kuten tietokoneet ja käsityökalut, kertakuluina tuloslaskelmaan.

2. Tuo ajoissa esiin asioita, jotka vaativat toimenpiteitä

Ennakkotilinpäätöksen avulla saadaan ennakkotieto tilikauden tuloksesta sekä taseen sisällöstä ja tulevista velvoitteista. Jos yritys on esimerkiksi tehnyt tilikauden aikana tappiota ja oma pääoma on menetetty, siitä pitää tehdä merkintä kaupparekisteriin. Yrityksellä voi kuitenkin olla tiedossa isoja tuloeriä seuraavan tilikauden alkupuolella, jolloin tappiollisen tilinpäätöksen ja kaupparekisterimerkinnän voi välttää jatkamalla tilikautta enimmillään kuusi kuukautta eteenpäin. Tilikauden jatkamisesta pitää kuitenkin ilmoittaa kaupparekisteriin kaksi kuukautta ennen kuluvan tilikauden päättymistä.

3. Luo hyvän pohjan seuraavan tilikauden budjetille

Syys-lokakuussa tehty ennakkotilinpäätös luo hyvän pohjan seuraavan vuoden suunnittelulle ja budjetoinnille. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, joiden toiminnassa tai toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, olipa kyse sitten yrityksen kasvusta, suurista investoinneista tai liiketoiminnan laskusuunnasta.

Isoja muutoksia kokenut yritys ei voi käyttää aiempien vuosien lukuja luotettavasti tulevan vuoden ennustamiseen. Sama pätee aloittaviin yrityksiin, joilla historiatietoja ei vielä ole.

4. Tilinpäätös ja tilintarkastus nopeutuvat

Varsinainen tilinpäätös syntyy nopeammin ennakkotilinpäätökseen tehtyjen selvitysten ansiosta. Myös tilintarkastajat ovat ryhtyneet tarkastamaan ennakkotilinpäätöksiä. Tämä pienentää heidän työruuhkaansa ja nopeuttaa tilintarkastusta varsinaisen tilinpäätöksen jälkeen, kun suurin osa tilikauden asioista on jo aikaisemmin käyty läpi.

Jos harkitset ennakkotilinpäätöksen tekemistä, ota asia puheeksi kirjanpitäjäsi kanssa.

 

(Lähde: https://www.accountor.fi/uutiset/2017/vaikutta-tulokseen-viela-tilikauden-aikana)

Itsenäisyyden juhlavuonna on erityinen syy juhlia yrittäjyyttä – satavuotias Suomi on monella tapaa yrittäjien työn tulosta. Yrittäjyys on myös positiivinen voima, joka vie maatamme uudelle satavuotistaipaleelle.
 
Yrittäjän päivää vietetään joka vuosi 5.9. ja nyt jo 20. kertaa. Tavoitteena on korostaa yrittäjyyden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sytyttää nuoriin yrittäjyyden kipinä. Se on kasvanut vuosien mittaan monipuoliseksi valtakunnalliseksi teemapäiväksi, jota vietetään ympäri maata kuntien, yrittäjien, järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksissa.

Yrittäjän päivän taustavoimana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jossa ovat edustettuina elinkeinoelämän järjestöt ja toimijat. Säätiön puheenjohtajana ja Yrittäjän päivän liikkeellepanevana voimana toimii yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki. Hänen aloitteestaan Helsingin Kamppiin Narinkkatorille saatiin myös Yrittäjäpatsas vuonna 2006.

– Suomen 280 000 yrittäjää ovat juhlapäivänsä ansainneet. Laittakaa 5.9. liput salkoon ja herättäkää keskustelua yrittäjyydestä! Paikkakunnaltanne löytyy monia tunnettuja yrittäjiä ja nousevia tähtiä, joita olisi hienoa kuulla Yrittäjän päivänä myös mediassa. Heillä on paljon sanottavaa siitä, millainen positiivinen voima yrittäjyys on ja kuinka monin tavoin se vaikuttaa oman paikkakunnan työpaikkoihin, palveluihin ja tulevaisuuden näkymiin. Myös nuorilta kannattaa kysyä, miten he suhtautuvat yrittäjyyteen uravaihtoehtona, kannustaa Antinmäki.

Yrittäjän päivän tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea.

 

SY ylpea yrittajyydesta luonto 851x315px 100kt

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/562504-satavuotias-suomi-viettaa-yrittajan-paivaa-59-lippu-salkoon-kaikilla)

 

Mistä tiedän, onko taloyhtiö hyvin hoidettu?

Hyvin hoidetun taloyhtiön tunnusmerkkejä ovat seuraavat: taloyhtiön talous on kunnossa, rakennuksesta on pidetty huolta, taloyhtiöllä on tulevaisuudensuunnitelma ja asukkaat viihtyvät.

Tarkimman käsityksen yhtiön taloudesta saa, kun tutustuu talousarvioon, joka on käyty läpi yhtiökokouksessa. Lisäksi kannattaa tutustua niin ikään yhtiökokouksessa läpi käytyyn tilinpäätöksen jälkilaskelmaan.

Useimmiten tilanne on hyvä, jos vastikeylijäämä on parin kolmen kuukauden vastikkeiden verran. Se viestii, että taloyhtiössä varaudutaan sopivasti tulevaan.

Etenkin asuntoa ostaessa tärkein taloyhtiön laadusta kertova dokumentti on isännöitsijäntodistus. Se on kuvaus taloyhtiön tilasta. Isännöitsijäntodistuksesta löytyy talon korjaushistoria, päätetyt remontit ja myös selkeä suunnitelma siitä, mitä aiotaan milloinkin tehdä. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä tehdään pitkäjänteistä työtä.

Tyytyväiset osakkaat ovat edellytys järkevälle taloudenpidolle ja korjaussuunnitelmille. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä otetaan kaikki mukaan päätöksentekoon.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/08/hallitushai-vastaa-keltanokalle-hyvin-hoidetun-taloyhtion-tunnusmerkit/)

Vesi ja kosteus voivat uhata talon terveyttä. Siksi myös puutarhan istutusten paikalla on väliä. Ongelmia voivat aiheuttaa muun muassa väärin ohjatut sadevedet, puutteelliset tontin kallistukset ja pihan kasvillisuus.

Puutarhuri, muista nämä neljä tärkeää ohjetta:

1. Kukkapenkki kauemmas. Sokkelin eli perusmuurin vieressä tulisi olla 40 sentin erotuskaista. Tätä lähempänä taloa ei saisi olla eloperäistä ainesta. Siirrä siis kukkapenkit ja ruusuköynnökset pois. Pois myös multa ja maa-aines talon ympäriltä aina hiekkaan asti. Aseta syntyneen ojan pohjalle suodatinkangas estämään rikkaruohojen kasvu. Täytä erotuskaistale karkealla sepelillä. Voit koristella pinnan halutessasi koristekivillä. Rajaa erotuskaistale nurmikosta painekyllästetyllä puulla tai muovisella rajausnauhalla. Poista kertynyt eloperäinen aines kaistaleelta viimeistään keväällä ja kitke rikkaruohot pois.

2. Puut ja pensaat kolmen metrin päähän. Kaikki puut on syytä pitää pois rakennuksen läheisyydestä. Juuret voivat vaurioittaa perusmuuria ja kasvaa maanvaraisen laatan alle, jopa viemäreihin saakka. Hyvä etäisyys on vähintään kolme metriä. Pajunsukuisille puille ja pensaille, lehmuksille sekä suurille pihapuille sopiva etäisyys on vähintään viisi metriä.

3. Huolla puut ja pensaat. Leikkaa ja huolla pensaat säännöllisin väliajoin. Peltikattoa vasten hankaavat oksat vaurioittavat maalipintaa altistaen katteen ruostumiselle ja reikiintymiselle. Kasvusto voi tukkia myös rännit. Lehtipuista tippuva makea neste ruokkii sammalta ja muuta pienkasvustoa, myös mikrobeja.

4. Tarkkana villiviinin kanssa. Talojen seinustalle sijoitetut köynnöskasvit muodostavat ympärilleen mikroilmaston, joka on huomattavasti muuta ilmanalaa kosteampi. Ongelman voi aiheuttaa vaikkapa villiviini, jonka voimakkaat ilmajuuret voivat pureutua seinärakenteen sisään ja kulkea katolla ränneissä sekä vesikaton rakenteissa vaurioittaen niitä. Villiviinin alla oleva seinärakenne ei pääse kuivumaan. Voimakkaat köynnöskasvit tuovat mukanaan myös pieneläimiä, kuten muurahaisia ja hämähäkkejä. Villiviinien mahdollisiin haittoihin kannattaa suhtautua vakavasti erityisesti lautaverhoillussa talossa. Tarkkaile siis villiviinin takana olevien perustusten, seinien ja räystäiden kuntoa jatkuvasti.

 

(Lähde: http://www.is.fi/asuminen/art-2000005338644.html)

Eikö olisikin helppoa, että hallituksen jäsenet kävisivät avaamassa yleisavaimella oven asukkaalle, jolta on jäänyt avain kotioven taakse? Aikaa ja rahaa säästyisi eikä avaimiaan tiuhaan unohtelevien lasten tarvitsisi yksin odotella pihalla.

Näin toimittiin aikoinaan eräässä taloyhtiössä vuosikymmeniä, kunnes hallitus alkoi pohtia, miten vakuutusyhtiö suhtautuisi, jos yleisavain katoaisi tai varastettaisiin ja koteihin murtauduttaisiin.

Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että hallituksen jäsen voi säilyttää yleisavainta, mutta sen pitää olla turvassa kassakaapissa. Riittääkö rautakaupasta ostettu kaappi vai pitääkö kaapin olla virallinen kassakaappi? Onko tekninen tila riittävän turvallinen paikka? Pitääkö kaappi olla pultattu kunnolla seinään? Missä itse kassakaapin avainta säilytetään? Onko se seuraavassa ”turvakaapissa”? Mihin avainten säilytysketju päättyy? Ja kuka enää muistaa sitä?

Vakuutusasioiden lisäksi on tiedettävä, kenelle huoneiston oven voi avata. Huoltomies tarkistaa aina henkilöllisyyden. Tarkistaako hallituksen puheenjohtaja tai jäsen? Tietääkö hän, jos jonkun ex-puolisolla on vaikkapa lähestymiskielto?

Summa summarum: yleisavaimen ainoa oikea säilytyspaikka on huolto- tai isännöintiyrityksessä.

(Lähde: www.pihaparlamentti.fi)

Arkikielessä sanalla isännöitsijä voidaan viitata sekä yhteen henkilöön että kokonaiseen yritykseen, mutta on hyvä ottaa huomioon, että nykyään isännöintiä hoitaa tyypillisesti useamman hengen ryhmä eikä yksittäinen henkilö. Isännöintiyrityksen palveluksessa on usein myös mm. kirjanpitäjiä tai kiinteistösihteereitä. On siis parempi puhua isännöintiyrityksestä eikä isännöitsijästä palvelun tuottajana.

Isännöitsijän rooli on johtaa taloyhtiötä, yhdessä hallituksen kanssa. Monesti sanotaan, että isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja, mikä hyvin kuvaa isännöitsijän työnsarkaa ja roolia. Isännöitsijä on taloyhtiön palkkaama asiantuntija, jolla on velvollisuus ja valtuudet tehdä yhtiön edun mukaisia ratkaisuja, jotta asukkaiden arki pyörii. Luonnollisesti tiettyihin asioihin tarvitaan hallituksen päätös, mutta näissäkin asioissa isännöitsijä valmistelee asian päätöskuntoon ja tekee toimenpiteet päätöksen täytäntöön panemiseksi.

Mitkä ovat isännöitsijän tärkeimmät tehtävät taloyhtiössä?

Isännöitsijän tehtävät, kuten asunto-osakeyhtiölakikin määrää, ovat:

  • Taloyhtiön hallinnon hoito

  • Taloyhtiön talouden hoito

  • Kiinteistönpidon organisointi ja huolehtiminen

Isännöitsijä ei siis ole huoltoyhtiö tai talonmies, joka konkreettisesti harjoittaa kiinteistönpitoa. Isännöintiyrityksen vastuulla on taloyhtiön isojen ja pienten hankkeiden organisointi suunnittelusta toteutukseen. Yksi asia yllä mainittujen lisäksi, mikä mielestäni hyvin kuvaa isännöitsijän työtä, on se, että isännöitsijä on päätöksenteon asiantuntija. Kun yhtiössä viedään erilaisia hankkeita eteenpäin, niin isännöitsijän on tiedettävä, miten, milloin ja kuka pätevät päätökset tekee.

 

Millainen on hyvä isännöitsijä?

Hyvän isännöitsijän tunnusmerkki on se, että osaa kysyä ja esittää oikeat kysymykset oikeaan aikaan sekä osaa hankkia näihin kysymyksiin vastaukset. Ei tietenkään tarvitse olla mikään kaikkien alojen asiantuntija, vaan täytyy kyetä pitämään langat käsissä ja ymmärtää taloyhtiön toimintaa. Lisäksi, kun toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana ihmisten kanssa työskentely, niin se, että tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen, on isännöitsijälle tärkeä ominaisuus.

Kuinka isännöintiyritys valitaan?

Sopivan isännöintiyrityksen etsimiseen ja valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Ensinnäkin, kun uutta tai uudelle taloyhtiölle ensimmäistä isännöintiyritystä ollaan etsimässä, hallituksen on hyvä ensin miettiä minkälaista palvelua ja mihin hintaan ollaan etsimässä. Hallitus voi vaikka ranskalaisin viivoin kirjata ylös kriteerejä, asioita ja palveluita, joita isännöintiyritykseltä halutaan.

Kun on selvillä mitä haetaan, on helpompi myös etsiä ne yritykset, joille tarjouspyyntöjä lähetetään. Kaikki yritykset eivät välttämättä tee tarjousta, esimerkiksi siksi, että heidän resurssinsa ovat jo täydessä käytössä. Kannattaa siis pyytää tarjouksia useammasta yrityksestä, jotta tarjouksia saa riittävän määrän. Hieman riippuen taloyhtiön koosta on hyvä saada vähintään 3 tarjouspyyntöä, jotta on mahdollista vertailla palveluntarjoajia. Näin ollen kannattaa lähettää ainakin 5-6 tarjouspyyntöä, jotta vähintään tuo 3 tarjousta saadaan. Nämä ovat kuitenkin suuntaa-antavia lukuja ja määrät riippuvat paljon taloyhtiön koosta sekä sijainnista.

Kun tarjouksia on saatu riittävä määrä, niitä vertaillaan ja potentiaalisimpia yrityksiä haastatellaan. Näistä hallitus valitsee parhaimman ja taloyhtiön tarpeisiin sopivimman. Tämän jälkeen kirjoitetaan sopimus ja aloitetaan asiakassuhde. Uuden asiakassuhteen aloittaminen on iso prosessi, joten siihen on myös hallituksen jäsenten syytä varata aikaasa.

Mitä isännöintiyrityksen valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Ongelmia syntyy usein juuri siitä, kun ei tarkkaan mietitä, mitä halutaan. Siitä johtuen hallituksen on syytä miettiä tarkkaan taloyhtiön tavoitteita, tarpeitaan ja toiveitaan. Prosessi onnistuu puolin ja toisin paremmin, kun taloyhtiön hallitus tietää mitä hakee ja haluaa.

Miten taloyhtiön ja isännöitsijän yhteistyötä voi kehittää?

Ylipäätään panostamalla asiakassuhteeseen puolin ja toisin. Kun asiakassuhde on alkamassa, tutustumiseen on hyvä käyttää aikaa. Taloyhtiön hallituksen on kerrottava isännöitsijälle taloyhtiön taustasta, historiasta, tapahtumista ja toimintatavoista. Kaikki asiat ei aina selviä asiakirjoista, joten perusteellinen aloituspalaveri on välttämätöntä. Tässäkin on syytä muistaa, että ihmisten välisestä yhteistyöstähän lopultakin on kyse.

 

(Lähde: http://sijoitusovi.com/mita-isannoitsija-oikein-tekee/)

Aurinkoista heinäkuuta!

Lomakausi on nyt meilläkin korkattu :) Siksipä toivomme, että huomioitte kesälomat asioidessanne toimistollamme. Pyydämme, että kiireettömissä asioissa ottaisitte yhteyttä sähköpostitse sekä sopisitte tapaamisista isännöitsijänne/kirjanpitäjän kanssa etukäteen. Arvostathan ammattilaisen työtä ja huomioit, että talonkirjaotteen, isännöitsijäntodistuksen sekä lainaosuuslaskelman toimitusajat voivat olla loma-aikana pidemmät.

Yrityksenne kirjanpito ja taloyhtiönne asiat hoidetaan myös oman kirjanpitäjänne/isännöitsijänne poissa ollessa!

Rentouttavaa kesää!

Lipun itselle ja kaverille voittivat:

Katja Nenonen
Jussi Hyvärinen
Sisko Juntunen
Roosa Kortelainen
Tanja Pulliainen

Olemme ottaneet yhteyttä voittajiin. Onnea ja mukavaa festariviikonloppua :)

Tykkää meistä Facebookissa: http://www.facebook.com/Kiinteistotili/

Kiinteistötilin toimistot ovat kiinni juhannusaattona 23.6.2017. Palvelemme jälleen normaalisti maanantaina 26.6. kello 9.00 alkaen.

Mukavaa ja lämmintä juhannusta!

 

 

Kiinteistötilille on myönnetty Suomen Vahvimmat Platina -luottoluokitussertifikaatti. Tämä sertifikaatti kertoo Kiinteistötilin erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisesta taustatiedosta sekä hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luottoluokituksen on myöntänyt Suomen Asiakastieto Oy.

Tykkää Kiinteistötilistä Facebookissa ja voit voittaa lippuja Olusille! Arvonta päättyy 2.7.

www.facebook.com/kiinteistotili

 

Mikään laki ei suoraan kiellä parvekkeella grillaamista, mutta tulee huomioida, että pelastuslain mukaan avotulen teko on kielletty (esim. sähkögrilli ei ole avotulta). Pelastusviranomainen voi kuitenkin antaa alueellisia kieltoja, jotka kieltävät parvekegrillauksen - tarkasta tämä vaikkapa isännöitsijältäsi, ennenkuin suuntaat grillikaupoille.

Toimistomme ovat suljetut helatorstain jälkeisenä perjantaina 26.5.

Meidät tavoittaa jälleen maanantaina 29.5. klo 9.00.

 

Olemme vapun vietossa maanantaina 1.5.

ja

palaamme työpöytien ääreen jälleen tiistaina 2.5.

 

Riehakasta vappua!

:)

 

”Eräs isännöitsijä mietti, mitä pitäisi tehdä, kun hänelle on valitettu siitä, että naapuri aiheuttaa jatkuvaa häiriötä ja on nyt kiusaksi hankkinut jopa pienen lapsen.”

”Nykyään saa vastailla kulttuurieroista kumpuaviin kysymyksiin. Joskus on esimerkiksi kysytty, että onko mitään tehtävissä, kun naapurin ulkomaalainen kokkaa niin voimakkaanhajuista ruokaa. Lakimiehen vastaus tähän on, että jokaisella ihmisellä on oikeus syödä.”

”Erään taloyhtiön pihalla harrastettiin jousiammuntaa. Touhu oli jatkunut jo jonkin aikaa, ja poliisi oli ehtinyt ottaa asiaan kantaa: koska ampuminen tapahtuu taloyhtiön pihalla, se voi jatkua. Taloyhtiönäkökulma asiaan oli kuitenkin se, että koska jousiammunta ei ole taloyhtiölle tyypillistä toimintaa, sen voi kieltää.”

”Muutostöihin liittyvät asiat aiheuttavat joskus päänvaivaa taloyhtiöissä. Yksikin osakas koki, että hänen asuntonsa eteinen on liian pieni. Niinpä hän päätti siirtää seinää kenkätelineen verran, 39 senttimetriä, rappukäytävän puolelle.”

”Oikeus on päätynyt yllättävään ratkaisuun useammin kuin kerran. Eräs asukas tuli yöllä ravintolasta ja teki tarpeensa hissiin. Hissin korjaaminen tuli kalliiksi, mutta käräjäoikeuden puheenjohtaja totesi, että tämä on täysin luonnollista käytöstä. Perusteena oli, että jos ihmiselle tulee pakottava tarve, mainittu toiminta ei ole moitittavaa.”

”Eräässä paritalossa naapuri piinasi toista Aku Ankka -tempuilla. Hän esimerkiksi viritteli ämpärin naapurinsa ulkooven päälle niin, että kun naapuri avasi oven, vedet kaatuivat hänen niskaansa. Lisäksi hän ruuvaili naapurin asunnosta lämmitykset pois päältä. Paritalotapauksista voi aina todeta, että tämä ei ratkea juridiikalla, vaan ainoastaan sillä, että jompikumpi muuttaa.”

”Eräs osakas vei hevosen asuntoon, mutta ei tiennyt tai muistanut, että hevonen osaa mennä portaita ylös, mutta ei alaspäin. Pelastuslaitos tarvittiin avuksi, ja talon rakenteitakin jouduttiin rikkomaan, jotta eläin saatiin ulos.”

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/04/asianajotoimistossa-kuultua/)

Taloyhtiöt voivat hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa sekä huoneistojen käytössä oleville parvekkeille ja pihoille että asuinhuoneiston asuintiloihin. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat julkaisseet tupakointikieltohakemuksen tekemistä ja käsittelyä varten laajennetut ohjeet, joissa otetaan huomioon asunnon sisäosiin haettavan tupakointikiellon erityispiirteet.

Kieltämisen kynnys parveketupakointikieltoa korkeammalla

Tupakkalain mukainen tupakointikielto voidaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella. Tupakointikiellon edellytyksenä on lisäksi, että asuintilan haltijalle on annettu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan. Tupakointikielto asuintilan sisäosaan tulee helpoiten kyseeseen konkreettisissa savuhaittatapauksissa.

- Tupakointikieltoa haettaessa taloyhtiön tulee esittää lähtökohtaisesti kirjallinen selvitys siitä, että tupakointikiellon määräämisen edellytykset täyttyvät, johtava ympäristötarkastaja Päivi Vepsäläinen Helsingin ympäristökeskuksesta muistuttaa.

Kiellon hakuun poikkeuksellisesti ja huolellisesti valmistautuen

Asuinhuoneiston asuintilan sisäosan tupakointikiellon hakemiseen kannattaa taloyhtiöissä turvautua vain poikkeuksellisesti. Taloyhtiössä kannattaa aina ensi vaiheessa selvittää, voidaanko savun kulkeutumista estää suorittamalla esimerkiksi tavanomaisia yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia ilmanvaihdon huolto- ja säätötoimia.

Tupakointikiellon hakeminen asuinhuoneiston sisäosaan edellyttää taloyhtiöltä mm. sellaisen teknisen selvityksen esittämistä, joka tukee taloyhtiön kantaa siitä, että savun kulkeutumista ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuutoimin ja -kustannuksin ehkäistä. Tarvittavien korjaus- ja muutostoimien kohtuullisuuden tai kohtuuttomuuden ratkaisee viranomainen. Samoin on esitettävä selvitys siitä, että asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan. Lisäksi tulee muistaa, että velvollisuus kuulla tilan haltijoita ennen hakemuksen tekemistä koskee myös kiellon hakemista asuinhuoneen sisätilaan.

- Huolellisesti suoritetut esitoimet ja hyvin valmisteltu hakemus jouhevoittavat viranomaisen työtä merkittävästi ja takaavat viranomaiskäsittelyn kustannusten pysymisen kohtuullisina, toteaa päälakimies Jenni Hupli Kiinteistöliitosta.

(Lähde: http://www.taloyhtio.net/asuminen/asuminentiedotteet/56426.aspx)

Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen ja huomioida latauspisteiden rakentaminen hyvissä ajoin.

Sähköajoneuvojen lataus tapahtuu pääasiassa kotioloissa: yli 90 prosenttisesti sähköajoneuvot ladataan auton omalla paikalla kiinteistöjen pihoilla tai talleissa useimmiten öisin, ja vain vajaat 10 prosenttia latauksista tehdään julkisissa latauspisteissä. Latauspaikkojen vähäinen määrä voi jopa estää ladattavan hybridin tai täyssähköauton hankkimisen.

Motiva julkaisi viime keväänä yksityisten kiinteistöjen latauspisteoppaan. Kiinteistöliitosta saa niin ikään lisäneuvoja, kuinka latauspisteiden rakentamisessa kannattaa lähteä liikkeelle. Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen antaa vinkkejä myös juuri julkaistussa videossa.

Ajoissa varautuminen kannattaa

"Sähköauton latauspisteen toteuttaminen on teknisesti ja juridisesti täysin mahdollista, kunhan taloyhtiössä löydetään yhteinen tahtotila asiaan. Olisi hienoa, jos tämän vuoden aikana keskustelu latauspisteistä aloitettaisiin jokaisessa taloyhtiössä", sanoo johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta.

Taloyhtiöiden kannattaa selvittää hyvissä ajoin tarvittavien sähköajoneuvon latauspisteiden määrä sekä kiinteistön sisäverkon ja sähköliittymän riittävyys ja kunto. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tietää, kuinka monta latauspistettä voidaan tehdä ilman muutoksia nykyiseen sähköjärjestelmään. Uusissa kiinteistöissä latauspisteet kannattaa muistaa jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Helpoin tapa päästä alkuun on rakentaa latauspisteitä aluksi vain se määrä, joka ei vielä aiheuta muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Jos kapasiteetti riittää, latauspisteiden toteuttamisesta voidaan päättää yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöllä, edellyttäen että osakkaiden maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttomaksi.

Lisätietoa latauspisteiden toteutuksesta on koottu "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon" -oppaaseen, joka on Motivan verkkopalvelussa: www.motiva.fi/latauspisteopas.

 

(Lähde: http://www.taloyhtio.net/asuminen/asuminentiedotteet/56516.aspx)

Toimistomme Kiuruvedellä ja Iisalmessa suljetaan kiirastorstaina 13.4.2017 jo klo 13 pääsiäiseksi.

 

Palvelemme normaalisti jälleen tiistaina 18.4.2017.

 

Aurinkoista pääsiäistä!

Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista. Jokainen niistä kuvaa osaltaan yrityksen taloudellista tilannetta. Mihin tilinpäätöksen lukuihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Tuloslaskelma kertoo toiminnan laajuuden, yrityksen tulot ja menot sekä liiketoiminnan tuloksen tilikaudelta. Jos tarkastellaan pelkästään yrityksen tuoreinta tuloslaskelmaa, sen anti jää helposti vajavaiseksi. Tuloslaskelmaa pitäisi aina verrata edellisen tilikauden tuloslaskelmaan. Vain näin tiedetään, mihin suuntaan liiketoiminta on kehittynyt.

Liikevoitto ja tilikauden tulos

Tuloslaskelma on voimakkaasti toimialasidonnainen; esimerkiksi palvelualan yrityksellä ja tuotteita myyvällä yrityksellä luvut näyttävät täysin erilaisilta. Toimialasta riippumatta tuloslaskelman tärkeimmät luvut ovat kuitenkin liikevoitto ja tilikauden tulos. Toki liikevaihto kertoisi myös paljon, mutta pienillä yrityksillä on mahdollisuus jättää se kertomatta tilinpäätöksessä ja aloittaa tuloslaskelma vasta bruttotuloksesta, joka on myyntien, liiketoiminnan muiden tulojen ja ostojen erotus.

Liikevoitto ilmoittaa liikevaihdon, ostojen, henkilöstökulujen ja liiketoiminnan kulujen sekä poistojen erotuksen eli toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja veroja. Varsinainen tilikauden voitto saadaan, kun liikevoitosta vähennetään vielä rahoitustuotot ja -kulut, saadut ja maksetut korot sekä verot. Tilikauden voitto siirtyy tuloslaskelmasta taseeseen kasvattamaan yrityksen omaa pääomaa. Jos tilikauden tulos painuu jatkuvasti miinukselle, yrityksen toimintaedellytykset ovat heikot. Tuloslaskelman tärkein tehtävä on kertoa toiminnan tuloksesta ja jatkamisen edellytyksistä.

Missä pääoma luuraa?

Taseesta puolestaan nähdään, mihin yrityksen varat ovat sitoutuneet. Se kertoo kaluston ja varaston arvon sekä yrityksen saatavat ja käytettävissä olevan muun varallisuuden. Tase kertoo myös, kuinka paljon yrityksellä on osakkaiden sijoittamaa omaa pääomaa, toiminnan kautta synnytettyä pääomaa ja ulkopuolista rahoitusta. Taseesta on erittäin tärkeää katsoa, ovatko yrityksen rahat tilillä vai ovatko ne sitoutuneet kalustoon, rakennuksiin tai muuhun kiinteään omaisuuteen. Myös saatavien määrä ja niiden muutokset on hyvä tarkistaa. Olennaista on myös tarkastella oman ja vieraan pääoman suhdetta. Erityisesti pitäisi huomioida lyhytaikaisen vieraan pääoman suhde pitkäaikaiseen pääomaan sekä koko vieraan pääoman suhde omaan pääomaan.

Tuloslaskelma ja tase siis kertovat erilaisista asioita. Joidenkin lukujen osalta niitä on kuitenkin hyvä vertailla myös keskenään. Vähäinen liikevaihto ja suuri varaston arvo kertovat epäsuhdasta. Myynti sakkaa ja varastossa makaavat tavarat sitovat turhaan yrityksen pääomaa.

Liitetiedot paljastavat tilinpäätöksen taustat

Vaikka tilinpäätöksessä perehdytään erityisesti tuloslaskelmaan ja taseeseen, liitetietoihinkin on syytä tutustua. Ne nimittäin kertovat perusteet tilinpäätöksen toteutukselle.

Liitetiedoista ilmenevät esimerkiksi yrityksen lähipiiri ja mahdolliset konsernisuhteet, vapaata pääomaa koskevat suunnitelmat ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi käytetyt vakuudet. Nämä tiedot eivät näy taseesta eivätkä tuloslaskelmasta.

Kannattaa tarkastaa, onko tilinpäätöksen laadinnassa käytetty perusolettamia. Esimerkiksi poistojen tulisi olla verottajan hyväksymiä maksimipoistoja. Toimialakohtaisesti voi kuitenkin olla järkevää käyttää muuta poistosuunnitelmaa. Tällöin on tärkeää tarkastella erityisesti poistosuunnitelman oikeaa mitoitusta ja aina poistosuunnitelmasta riippumatta mahdollisia muutoksia poistosuunnitelmassa. Myös tilikausien pituuden vaikutus tulee huomioida ja varastojen arvo pitäisi laskea aina samoin perustein. Näin voidaan luotettavasti verrata yrityksen tilinpäätöstä aikaisempiin tilikausiin tai toisten vastaavien yritysten tilinpäätöksiin. Jos taseen ja tuloksen luvut vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, tulee tarkastaa, millaisia olettamia liitetietoihin on kirjattu.

 

(Lähde: accountor.fi)

Asunto-osakeyhtiössä kiisteltiin siitä, pitääkö pyykkituvan kustannukset periä käyttäjiltä vai voitiinko kulut kattaa vastikkeella. Jälkimmäinen vaihtoehto ärsytti kahta osakasta, koska he eivät käyttäneet pyykkitupaa.

 

Tapahtumien kulku

Asunto-osakeyhtiössä oli yhtiön yhteisissä tiloissa pyykkitupa. Yhtiökokous oli päättänyt, että pyykkituvan ja kuivaustilan käytöstä aiheutuvat, vuositasolla noin 1 000–2 000 euron kustannukset katetaan yhtiövastikkeilla. Aiemmin käytöstä perittiin käyttäjiltä erillistä käyttömaksua.

Kaksi osakasta nosti moitekanteen ja vaati yhtiökokouksen päätöksen kumoamista. He katsoivat, että pyykkituvan kustannukset olivat asukkaiden henkilökohtaisia elinkustannuksia, eivät yhtiön menoja, minkä takia niitä ei voitu lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kattaa yhtiövastikkeella. Ei ainakaan ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.

Lisäksi osakkaat olivat sitä mieltä, että päätös loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta: vaikkei pyykkitupaa edes käyttänyt, joutui silti maksamaan toisten pyykkäykseen käyttämästä vedestä ja sähköstä.

Yhtiö puolestaan katsoi voivansa päättää, tarjosiko se tilojaan asukkaiden käytettäväksi maksutta vai erillistä käyttömaksua vastaan.

 

Tuomio

Riita päätyi korkeimpaan oikeuteen asti. Ylin oikeusaste totesi alempien oikeuksien tavoin, että yhtiökokouspäätös oli pätevä. Päätös ei siis ollut asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen eikä myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Perusteluina KKO totesi, että yhteisten tilojen osoittaminen ja ylläpitäminen tavanomaisiin asumistarpeisiin, kuten vaatteiden pesemiseen ja kuivattamiseen, liittyy kiinteästi taloyhtiön pääasialliseen tarkoitukseen. Näin ollen pyykkituvasta syntyvät kustannukset voitiin lain mukaan kattaa yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla, kun yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätty.

Olennaista oli, että kaikilla osakkeenomistajilla ja asukkailla oli yhtäläinen oikeus varata pyykkituvasta vuoroja sekä käyttää pyykin kuivattamiseen tarkoitettuja tiloja.

 

Oikeudellinen arviointi

Osakkaat hävisivät asian kaikissa kolmessa oikeusasteessa. Mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että arkisessa ja selvässäkin asiassa on päästy korkeimpaan oikeuteen asti.

KKO viittasi perusteluissaan niin sanottuun hyötyperiaatteeseen: asunto-osakeyhtiöasumisen luonteeseen kuuluu se, etteivät osakkeenomistajien maksut ja hyödyt voi yleensä koskaan olla täysin toisiaan vastaavia. Tämän muistaminen ehkäisisi taloyhtiöissä monta riitaa.

Yhdenvertaisuusarvioinnissa voidaan KKO:n mukaan kiinnittää huomiota muun muassa siihen, minkälaisesta yhteisten tilojen käytöstä on kysymys: palveleeko yhteisten tilojen käyttö yhtiön tarkoitusta ja onko kaikilla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus käyttää tilaa tai hyödykettä?

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/09/jattiriita-pyykkituvan-maksuista/)

Tilinpäätökset alkavat pikkuhiljaa olla paketissa ja kevään yhtiökokoukset käsillä, joten pyydämme huomioimaan, että tähän vuodenaikaan isännöitsijät ovat suuren osan työpäivistään kokouksissa. Siispä toivomme, että otatte kiireettömissä asioissa yhteyttä sähköpostitse sekä sovitte tapaamisista isännöitsijänne kanssa etukäteen.

Voitte myös jättää soittopyynnön toimistolle (0400 406 182/Iisalmi tai 0400 406 185/Kiuruvesi).

Valoisaa kevättä!  :)

Kesätyönhakijoiden rekrytointi ei ole lainkaan vähäpätöisempää, kuin minkään muunkaan osaajan rekrytointi – päinvastoin. Kesätöitä hakee valtava määrä nuoria tulevaisuuden osaajia, jotka hakevat kenties ensimmäistä työpaikkaansa. Jos hakukokemus on huono, he tuskin välittävät hakea yritykseen myöhemminkään. Näillä vinkeillä teet kesätyörekrytoinnista helpompaa – itsellesi ja hakijoille.

1. Näy siellä, missä kesätyönhakijat ovat

Valtaosa kesätyönhakijoista on nuoria, jotka viettävät paljon aikaa netissä. Sosiaalisen median käyttö rekrytointikanavana yleistyy jatkuvasti, eikä sitä kannata unohtaa kesätyörekrytoinneissa. Jos omaa osaamista vastaava kesätyö pompsahtaa silmille esimerkiksi Facebookin uutisvirrassa, se varmasti kiinnittää huomion. Monet kesätyönhakijat seuraavat sosiaalisessa mediassa myös kesätyöpaikkoihin keskittyneitä sivustoja.

Helppo reitti ensikertalaisille kesätyönhakijoille työpaikkojen löytämiseen on googlata ”kesätyö”. Näin löytää helposti työpaikkasivustoja, jotka listaavat kesätyömahdollisuuksia. 

 2. Tiedä, millaisia tekijöitä haet

Jos haet kesätöihin jonkun tietyn alan osaajia, on järkevää suunnata rekrytointi-ilmoittelua oikealle kohderyhmälle. Osa pitää suurta hakemusmäärää onnistuneen rekrytoinnin mittarina, mutta onnistumista mittaa myös juuri oikeanlaisen henkilön löytyminen. Parhaassa tapauksessa löydät niin hyvän tyypin, että haluat pitää hänet töissä kesän jälkeenkin!

Tiettyjen alojen osaajia voi tavoittaa esimerkiksi eri liittojen sivuilta. Useilla liitoilla on jäsenilleen tarkoitettu työpaikkaosio. Myös sosiaalisessa mediassa on paljon ala- ja paikkakuntakohtaisia työpaikkailmoittelun kanavia.

3. Älä pelkästään ilmoita, luo samalla brändiä

Onnistunut ja hyvin hoidettu rekrytointi luo positiivista työnantajakuvaa. Huonosti hoidettuna rekrytointi taas voi heikentää yrityskuvaa laajemminkin. Kesätyöntekijöiden haku on mainio keino luoda yrityksen brändiä, sillä kesätyöilmoittelulla tavoittaa todennäköisesti valtavan määrän nuoria tulevaisuuden osaajia.

Hyvän työnantajakuvan luomiseen vaikuttaa tyylikkään ja helppolukuisen työpaikkailmoituksen lisäksi koko rekrytointiprosessin hoito, jossa hakijaviestintä on suuressa roolissa. Monet kesätyönhakijat hakevat useita paikkoja, joten hakuprosessin etenemisestä ilmoittaminen helpottaa heidän työnhakuaan suuresti. Ikävintä hakijalle on se, ettei hakemuksen lähettämisen jälkeen kuule työn tarjoajasta mitään, jolloin hakijalle jää ikävä kuva yrityksestä ja hänen muut hakuprosessinsa kärsivät.

4. Muista hylättyjä hakijoita

Jokainen hakija, niin työhön valittu kuin hylättykin on tärkeä. Hakijaviestinnässä erittäin tärkeää on huomioida hylätyt hakijat. Hylkäysviestikin on parempi kuin ei viestiä lainkaan, sillä tällöin hakija tuntee, että hänet on kuitenkin huomioitu.

Jos hylkäysviesti on sisällöltään rohkaiseva, saattaa työnhakijalle jäädä hylkäyksestä huolimatta hyvä kuva yrityksestä ja parhaassa tapauksessa hän kertoo siitä myös eteenpäin. Hyvän kokemuksen ansiosta hakija saattaa seuraavana vuonna aiempaa kokeneempana hakea samaa kesätyötä uudelleen.

5. Ajoita hakusi oikein

Jos ajatuksena on tavoittaa mahdollisimman paljon hakijoita, kesätyöpaikoista ilmoittaminen kannattaa ajoittaa alkuvuoteen. Monet hakijat aloittavat kesätyöpaikkojen etsimisen jo joulukuussa ja maaliskuun aikana hakijamäärät alkavat pikkuhiljaa laskea.

Kesätyörekrytointi poikkeaa muista rekrytoinneista siinä, että hakijat hakevat kausityötä, eivätkä pidempiaikaista työsuhdetta. Monille hakijoille kesätyöpaikan saanti on välttämätöntä muun muassa tulojen kannalta. Myös hakijoiden huomioimisen kannalta rekrytointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä mitä aikaisemmin hakija saa tiedon kesätyöpaikasta, sitä paremmin hän ehtii valmistautua alkavaan kesätyöhön. Jos rekrytoit liian myöhään tai prosessinne kestää liian kauan, parhaat osaajat ovat saattaneet jo livahtaa muille työnantajille.

(Lähde: http://rekrytointi.uranus.fi/vinkkeja-tyontekijan-palkkaamiseen/5-vinkkia-joiden-avulla-onnistut-kesatyonhakijoiden-rekrytoinneissa/)

Toisinaan julkisuudessa näkee väitteitä siitä, että isännöitsijät, suunnittelijat tai urakoitsijat haluaisivat väen vängällä paisuttaa korjaushankkeita ja ylikorjata taloyhtiöitä. Syyttävä sormi esittää, että suuria ja kalliita remontteja suositaan, koska toimijat saavat niistä itselleen hyötyjä – tavallisimmin rahallisia.

Ruoditaan väitettä hieman isännöinnin osalta.

Korjaushankkeet aiheuttavat isännöintiyrityksille paljon aikaa ja työtä. On laskettu, että tavanomaisessa korjausurakassa isännöinnillä on noin 60 erilaista tehtävää alkaen hankkeen valmistelusta ja kilpailuttamisesta ja päätyen sen vastaanottamiseen ja takuuajan prosesseihin. Luonnollisesti isännöinti laskuttaa tästä työstä sen mukaisesti, mitä isännöintisopimuksessa on sovittu.

Lähtökohtaisesti suuri korjaushanke tuskin on isännöintiyritykselle sen parempi vaihtoehto kuin pieni korjaushanke. Suuren hankkeen vaatimassa ajassa voi hoitaa useamman pienen hankkeen, joten lopputulema on periaatteessa aivan se ja sama. Kun tiedämme lisäksi, että isännöinnin ja yksittäisen isännöitsijän työmäärä on jatkuvasti kasvanut, tuntuvat tällaiset väitteet melko absurdeilta.

Suurista korjaushankkeista päätetään aina yhtiökokouksessa. Tänä päivänä osakkaat ovat valveutuneita ja osaavat tehdä järkeviä päätöksiä. Yksittäisten tahojen syyttely korjaushankkeiden paisuttamisesta on samalla päätöksentekijöiden eli osakkaiden aliarviointia. Isännöitsijä, suunnittelija tai urakoitsija ei päätä yhtäkään hanketta, harvoin edes osallistuu varsinaiseen päätöksentekoon.

Tavallisesti hallitus ja isännöinti toki valmistelevat päätökset osakkaiden valtuutuksella ja osakkaita kuunnellen. Keskeistä niin korjauksissa kuin muissakin taloyhtiön asioissa on se, että hallitus ja isännöinti tietävät, mitä osakkaat haluavat ja odottavat. Minkä tasoista ja laatuista korjaamista taloyhtiössä toivotaan? Tehdäänkö luksusta vai keskitasoa? Vai hoidetaanko vain aivan välttämättömät korjaukset ja pyritään pitämään asumisen kustannukset minimissä?

Taloyhtiössä tavanomaisista korjauksista päätetään enemmistöpäätöksenä. Usein joku jää vähemmistöön ja ainakin osin tyytymättömäksi päätökseen. Suomalainen asunto-osakeyhtiölaki perustuu kuitenkin osakkaiden keskinäiseen päätöksentekoon – ei yksittäisten tahojen määräysvaltaan tai dominointiin. Siihen on vähemmistönkin tyydyttävä.

Sen sijaan, että syytellään eri tahoja erilaisista näkemyksistä korjausten laatuun ja laajuuteen riittäen, kannattaisi keskittyä sen selvittämiseen mitä osakkaat oikeasti haluavat. Onko Sinun yhtiössäsi kysytty osakkaiden toiveita asumiseen ja asumisen tasoon liittyen? Kannattaisiko kysyä? Jos taloyhtiön johdolla on ajantasaista tietoa osakkaiden ja asukkaiden toiveista, ei tällaista keskustelua tarvitse enää käydä.

 

(Lähde: http://pihaparlamentti.fi/2017/03/kuka-haluaa-ylikorjata/)

Niukentuneet viranomaisresurssit näkyvät taloyhtiöissä ongelmina, häiriöinä ja lisätöinä. Isännöinti huolehtii asioista, jotka eivät sille kuulu. Laskun tästä maksavat osakkaat, tavalla tai toisella.

Liikuntarajoitteinen vanhus sairastui eikä päässyt kotoaan ruokakauppaan, ei apteekkiinkaan.

Parin päivän päästä hätä paheni ja vanhus koetti saada apua. Soitto kaupungille ei tuottanut tulosta. Hän soitti seurakuntaan, mutta sai saman vastauksen. Kun vanhus ei lopulta muuta keksinyt, hän soitti kotitalonsa isännöitsijälle, joka oli ollut tehtävässään pitkään ja tunnettiin auttavaiseksi. Isännöitsijä kuunteli ja järjesti vanhukselle niin lääkkeet kuin ruokaakin.

Tapaus ei ole nykypäivänä harvinainen. Se kertoo viranomaisten resurssipulasta. Se kertoo kotonaan asuvien vanhusten hädästä turvaverkkojen ohetessa. Se paljastaa, että isännöinti joutuu nykyisin hoitamaan asioita, jotka eivät sille suoranaisesti kuulu.

Taloyhtiöille kertyy tällaisista tapauksista lopulta aina maksettavaa: ylimääräisten asioiden hoito on pois isännöinnin normityöajasta, ja sillä välin taloyhtiön varsinaiset työt seisovat. Tavallaan yhteiskunta siirtää näin viranomaispalveluiden järjestämisen kustannuksia taloyhtiöiden osakkaiden maksettavaksi.

– Jotakin on vinksallaan tässä yhteiskunnassa, sanoo Vanhustyön keskusliitto VTKL ry:n toiminnanjohtaja Satu Helin.

Kauanko apua pitää odottaa?

Suikkilan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Heikki Heikkilä kertoo törmänneensä ongelmaan useita kertoja. Kun Heikkilä viimeksi ilmoitti kaupungin sosiaali­viranomaisille, että yhtiön isännöimässä talossa vaikuttaa eräällä vanhuksella olevan vaikeuksia pärjätä kotonaan, vastaus oli tyrmäävä.

– Minulle sanottiin, että henkilöstövajeen vuoksi he ehtivät tämän ihmisen luo vasta noin neljän kuukauden kuluttua.

Heikkilän mukaan viranomaiskäytäntöihin liittyy lisäksi se, että isännöinnin ilmoituksen saatuaan viranomainen lähettää asianomaiselle kirjeen, jossa ehdottaa tapaamista asiakkaan luona. Jos asukas ei reagoi kirjeeseen, viranomaiset eivät käy ja asia jää siihen. Tällainen vapaaehtoisuus tarkoittaa, että eritoten muisti- ja mielenterveysongelmiin sairastuneet henkilöt jäävät helposti avun ulottumattomiin.

Pitääkö hädästä ilmoittaa?

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että isännöinti tai huoltofirman edustaja ilmoittaa viranomaisille, jos hän havaitsee ikääntyneen käyttäytyvän sekavasti huoneistossa vieraillessaan.

Espoon Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Jukka Koivisto sanoo, että tällaisia ilmoituksia täytyy toisinaan tehdä. Ilmoittamisen Koivisto on kuitenkin kokenut kankeaksi, koska isoissa kaupungeissa oikean henkilön löytäminen ja kiinni saaminen vie paljon aikaa. Pulma tulee myös siitä, ketä isännöinti laskuttaa tästä ylimääräisestä työstä: taloyhtiötä vai autettua henkilöä?

 

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/taloyhtion-johto-joutuu-toimimaan-sosiaalitoimistona/)

Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä ja työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavia henkilöitä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää, ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta.

Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.

– Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa, kertoo Jokinen.

Status saattaa muuttua jo 15 prosentin omistusosuudella

Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi. Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen

– Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 prosentin omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana.

Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina.

– Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien eläkevakuutusta, mainitsee Jokinen.

Kun status muuttuu, vaihda kassaa

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa.

SYT muistuttaa, että sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT-kassa) kuuluu tällä hetkellä yli 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yrittäjän täytyy olla työttömyyskassan jäsen saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa.

 

(Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/550495-ala-maksa-vaaraan-kassaan-ongelma-koskee-jopa-tuhansia)

Suomalainen ei kaipaakaan saunaa niin kiihkeästi kuin on kuviteltu.

Suomalaiset tottuivat saunomaan kerrostalon taloyhtiön saunassa, kunnes jokaiseen asuntoon alettiin rakentaa oma sauna. Nykyisin saunaa, ei edes yhteissaunaa, rakenneta jokaiseen kerrostaloon.

– Saunan merkitys asumisessa on selkeästi muuttumassa, kertoo rakennusliike YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

Oinaan mukaan monet ihmiset haluavat käyttää asunnon neliöt tehokkaasti.

– Pienessä asunnossa sauna vie aika paljon tilaa. Ja jos asukas ei saunaa itse aktiivisesti käytä, niin se on sitten pois muusta asumisesta.

Marko Oinaksen mukaan kyse ei ole siitä, etteivätkö rakennusliikkeet haluaisi saunoja kerrostaloon rakentaa. Kyse on nimenomaan siitä, etteivät läheskään kaikki saunaa halua.

– Kun alamme rakentaa uutta kerrostaloa, niin aika usea kysyy, voisiko siinä saunan tilalla olla jotain muuta, kertoo Oinas.

Rakennusliike Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen kertoo, että myös heillä ovat saunat vähenemässä. Ihmiset tarvitsevat tilaa tavaroilleen.

– Jos vaihtoehtona on, että ottaako vaatehuoneen vai saunan, niin aika moni ottaa vaatehuoneen, kertoo Javanainen.

Javanaisen mukaan heillä esimerkiksi Espoossa on valmistumassa kerrostalo, jossa ei ole asunnoissa omia saunoja.

– Menekkiin saunojen puuttuminen ei ole vaikuttanut yhtään.

Nuoret aikuiset eivät enää kaipaa saunaa

Etelä-Karjalassa suuren asuntorakentaja rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen kertoo, että erityisesti nuoret asunnon ostajat eivät saunaa välttämättä kaipaa.

– Heillä ei tunnu olevan sille tarvetta. Käyvät varmasti halutessaan saunassa kuntosalilla tai uimahallissa. Ja suihku tuntuu riittävän, pohtii Pohjolainen.

Jouni Pohjolainen on havainnut, että jos saunaa ei käytetä, siitä tulee helposti varasto. Tavaraa täynnä oleva sauna saattaa olla myös paloturvallisuusriski, jos kiuas jostain syytä laitetaankin päälle.

Sauna nostaa hintaa

Sauna on keittiön ja kylpyhuoneen ohella kalleimmat kohteet kerrostaloasunnossa. Lämpö- ja vesieritysten tekeminen sekä muu talotekniikka, kuten ilmastointi vievät paljon euroja.

– Saunan rakentaminen nostaa asunnon hintaa tuhansilla euroilla, kertovat sekä Evälahden Pohjolainen että YIT:n Oinas.

Rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolaisen mukaan erityisesti uudet vuokrakerrostalot jäävät ilman huoneistokohtaista saunaa.

– Ne tehdään tietysti talon omistajan toiveiden mukaan. Niissäkin neliöt käytetään mieluummin asumiseen ja säilytystiloihin kuin saunan rakentamiseen.

Yhteissaunat modernisoituvat

Jos saunaa ei kerrostalon jokaiseen asuntoon rakenneta, niin lähes aina tehdään kuitenkin taloyhtiön yhteissauna.

– Tosin on meillä sellaisiakin kohteita, joihin ei jokaiseen taloon saunaa tule, kertoo rakennusliike Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen.

Javanaisen mukaan uutta on rakentaa vaikka kolmen kerrostalon yhteinen pihasauna.

– Silloin voidaan laittaa rahat yhden hienon saunan rakentamiseen.

Myös rakennusliike YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas kertoo, että yhteissaunoista tehdään nykyisin entistä miellyttävämpiä.

– Saunoja on rakennettu esimerkiksi kerrostalon ylimpään kerrokseen, josta on kivat näköalat.

Saunat eivät katoa

YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinaan mukaan selkeä muutos saunarakentamisessa on peruuttamattomasti tapahtunut.

– Lähtökohta että joka asunnossa pitää olla sauna, niin se on mennyttä.

Rakennusliikkeet eivät kuitenkaan usko, että saunat tulisivat kokonaan häviämään suomalaisista uusista kerrostaloista.

– On ihmisiä, jotka panostavat saunomiseen todella paljon ja tekevät kerrostalosaunastakin todella näyttävän esimerkiksi uusilla sisustusmateriaaleilla, kertoo Oinas.

Saunahalu ei välttämättä riipu iästä, vaan enemmänkin omasta mieltymyksestä.

– Toiset haluavat saunan ja toiset eivät halua. Se jakautuu kahtia, kertoo Skanskan asiakaskokemuspäällikkö Hanna-Kaisa Javanainen.

Samalla linjalla on myös YIT:n Marko Oinas.

– On varmasti kaikissa ikäluokissa niitä, jotka rakastavat saunaa tai eivät rakasta.

Rakennusliike Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen luottaa suomalaiseen vuosituhantiseen perinteeseen.

– Suomessa on saunottu aina. Ei kai se sauna mihinkään Suomesta häviä.

 

(http://yle.fi/uutiset/3-9393813)

Joskus vuokralainen ja vuokranantaja ovat eri mieltä, onko asunnon kuluminen tavanomaista vai ei.

Jos lemmikit ovat vuokra-asunnossa sallittuja, haittaako jos kissa pissaa nurkkaan vuosikausia ja virtsaa valuu rakenteisiin?

”Kyllä haittaa, sillä vuokralainen on vastuussa asunnostaan vuokran­antajalle. Kaikille ei ole selvää, että lemmikki ei saa tuhota asuntoa. Toisaalta vuokranantajan pitää sietää lattian kulumista enemmän esimerkiksi silloin kuin asunnossa on koiria”, kertoo Vuokranantajien neuvontalakimies Ville Hopsu.

Onneksi sille, mikä on vuokra-asunnossa tavanomaista kulumista ja mikä ei, on annettu ohjeet. Ne kannattaa lukea läpi jo ennen muuttoa. Ohjeet löytyvät Suomen Vuokranantajien ja Vuokralaisten sivuilta.

Tavanomaista kulumista on vuokra-asunnossa ajan mittaan tapahtuva pintojen kuluminen. Asumisesta jää aina jälkiä.

Myös asuntoon valituilla materiaaleilla on väliä.

”Jos vuokranantaja laittaa eteiseen parketin, hänen pitää varautua siihen, että hiekka voi naarmuttaa lattiaa”, sanoo Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita.

Kun kiistoja tulee, apua voi kysyä alan järjestöjen neuvontapuhelmista tai kuluttajaneuvojalta. Jos kiista ei ratkea, sen voi viedä oikeuteen. Halvempi tapa on kuitenkin hakea ratkaisusuositusta Kuluttajariitalautakunnalta.

Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on tavanomaista kulumista on vaikeaa antaa. ”Jossain tapauksessa Kuluttajariitalautakunta piti viittä reikää seinässä ei-tavanomaisena ja toisessa viittätoista tavanomaisena”, Hopsu kertoo.

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat ehkäistä mahdollisia riitoja parhaiten tekemällä asuntoon sekä alku- että lopputarkastuksen yhdessä. ”Kuluminen edellisen asukkaan jäljiltä on hyvä kirjata ja valokuvata”, Anne Viita neuvoo.

Asuinhuoneiston tavanomaisen kulumisen ohje löytyy Vuokralaisten sivuilta (https://www.vuokralaiset.fi/tietopaketti-vuokralaisille/) ja Vuokranantajien sivuilta (http://vuokranantajat.fi/jasenille/oppaat-ja-ohjeistukset/).

 

(Lähde: http://www.hs.fi/koti/art-2000005073333.html)

"Asun taloyhtiössä. Voinko tehdä ikkunaremontin vain omaan asuntooni? Koko taloon on tulossa ikkunaremontti joidenkin vuosien päästä. Haluaisin tehdä remontin heti, koska haluaisin myydä asuntoni pikapuolin ja uskoisin ikkunaremontin nostavan hintaa hyvin".

Tyypillisesti tilanne pintautuu rivi- tai paritaloyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas tarvitsee luvan ikkunoiden vaihtamiseen. Hallitus voi halutessaan kieltää remontin tai asettaa sille ehtoja. Osakkaan on remonttia tehdessään huolehdittava, että remontti suoritetaan noudattaen hyvää rakennustapaa. Lisäksi osakkaan kannattaa varmistaa, että asennettavat ikkunat vastaavat yhtiön perustasoa. Ikkunaremontin yhteydessä täytyy teettää asbestikartoitus, jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994.

Kun taloyhtiöön toteutetaan ikkunaremontti, oman remontin tehnyt osakas tai uusi omistaja joutuvat osallistumaan urakan kustannuksiin. Voi myös olla, että asennetut ikkunat eivät vastaa enää tarkoitustaan, kun remontti toteutetaan, eikä hyvitykselle ole näin ollen perusteita. Näin on myös silloin, kun asennetut ikkunat eivät enää vastaa tuolloin voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Oman ikkunaremontin aloittamista kannattaa siis harkita huolellisesti.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/lakikysymys-voinko-tehda-oman-ikkunaremontin-taloyhtiossa/)

Miksi hallitukseen kannattaisi mennä? Millä argumenteilla osakkaita voidaan houkutella, jos innostus on nihkeää?

Jos jossakin niin taloyhtiön hallituksen jäsenenä pääsee vaikuttamaan oman asumisen toimivuuteen: viihtyisyyteen, kiinteistön kunnossapitoon ja omaisuuden arvoon.

Vaikka hallitus edustaa aina koko taloyhtiötä, hallitus on isännöitsijän kanssa tiiviisti yhteistyötä tehdessään kaiken tiedon äärellä ja pääsee etulinjassa pohtimaan, millaisia asioita olisi syytä nostaa vaikkapa yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Sitä paitsi hallituksen jäsenet voivat päättää pienistä hankinnoista yhdessä.

Hallituksessa oppii paljon taloyhtiön asioiden hoitamisesta. Valveutuneimmat hallitukset kouluttavat jäseniään kursseilla ja keskeisiin taitoihin perehdyttävillä oppailla.

Etenkin nuorelle sillä, että on toiminut taloyhtiön hallituksen jäsenenä, voi olla merkitystä myös työuran kannalta esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalalla. Toki asialla voi olla painoarvoa minkä tahansa alan rekrytoinnissa. Kyseessä on luottamustoimi ja sellaisen mainitseminen CV:ssä luo mielikuvaa oma-aloitteisesta ja aktiivisesta hakijasta, joka ei pelkää kantaa vastuuta.

Lisäksi taloyhtiön hallituksessa neuvottelutaidot kehittyvät ja kärsivällisyys kasvaa.

 

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2017/02/mita-hyotya-taloyhtion-hallituksen-jasenyydesta/)

Helmikuun 1. päivä 2017 tuli kuluneeksi 25 vuotta Kiinteistötilin perustamisesta.

Kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille näistä vuosista!

Asunto-osakeyhtiöt hallitsevat suurta osaa Suomen kansallisvarallisuudesta sekä monen ihmisen suurinta henkilökohtaista omaisuutta, asuntoa. Kiinteistöliitto selvitti vuonna 2016, minkälaiset ihmiset hallinnoivat tätä omaisuutta taloyhtiöiden hallituksissa. Kiinteistöliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi 3329 vastaajaa.

Kyselyn mukaan 75 % taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on iältään yli 55-vuotiaita. Kaksi kolmesta hallituksen jäsenestä on miehiä, yksi nainen. Koulutustasoltaan 47 % hallituksen jäsenistä on suorittanut korkeakoulututkinnon, 32 % opistoasteen tutkinnon.
Taloyhtiön hallituksessa oli pääsääntöisesti 3 tai 5 jäsentä. Kyselyn mukaan uusien jäsenten saamisen helppous vaihtelee suuresti. Kuitenkin hallituksen valinta yhtiökokouksessa sujuu hyvin sopuisasti: 93 % hallituksista oli valittu yksimielisellä päätöksellä.

Palkkiota hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vain puolessa taloyhtiöistä.

"Tämä on yllättävän alhainen luku. Taloyhtiön hallitus vastaa isosta asunto-omaisuudesta, ja tästä kaikkien osakkaiden omaisuuden hyväksi tehtävästä työstä kannattaa maksaa asiallinen korvaus hallitukselle, etenkin jos taloyhtiössä on osakkaita selvästi enemmän kuin hallituksessa jäseniä. Maksuttomat saunavuorot tai autopaikat eivät ole osakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta reiluja, vaan selkeä rahallinen palkkio on laillisin ja rehellisin vaihtoehto", kommentoi Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Tietoa palkkiosuosituksista saa esimerkiksi Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksesta, jonka Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto laativat vuonna 2016 yhdessä Oikeusministeriön kanssa.

Uusille jäsenille apua tarjolla

Kyselyn perusteella hallitustyöskentelyn työläydestä ei kannata huolta kantaa, vaan uudet jäsenet voivat tulla mukaan taloyhtiön hallituksen luottavaisin mielin. Lähes puolessa yhtiöistä hallitus kokousti keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja 95% kokouksista kesti enintään kaksi tuntia. 60% käyttää kokousten ulkopuolella enintään neljä tuntia kuukaudessa asiaan.

Hallitustyöskentelyssä ammattilaisapua ei suuremmin käytetä: hallitusammattilaisia oli vain 2 % hallituksista. Hallituksen apuna arjessa on kuitenkin yleensä ammattimainen isännöitsijä: 86 % asunto-osakeyhtiöistä oli ulkopuolinen ammatti-isännöitsijä.

Uusien jäsenten houkuttelua taloyhtiön hallitukseen voi myös helpottaa tieto taloyhtiön hallituksille tarjolla olevista koulutuksista ja palveluista. Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -verkkokurssikokonaisuus antaa eväät hallitustyöskentelyyn. Kurssi on maksuton Kiinteistöliiton jäsenille, joilla on tukenaan myös kattavat maksuttomat neuvontapalvelut.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/55061.aspx)

Talipalloja, auringonkukansiemeniä, kauralyhteitä – pikkulintujen ruokinta pihoilla talvisin on suosittua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiöllä voi olla omat ohjeet lintujen syöttämisestä. Joitakin naapureita linnut ylipäätään vain ärsyttävät ja liian lähelle seinää sijoitetut ruokintapaikat voivat sotkea ympäristöä.

Pikkulintujen talviruokinta on BirdLife Suomen mukaan hyvä aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Hyvä merkki on talitiaisen, sinitiaisen tai mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin. Silloin luonnossa alkaa olla ravinto vähissä.

Talviruokinnan vuoksi kaikki muuttolinnut eivät lähde matkalleen vaan jäävät uhmaamaan pakkasia. Ne muistavat ruokintapaikat.

Taloyhtiö voi kieltää ruokinnan

Taloyhtiöissä voi joskus syntyä kiistaa ruokinnasta. Lintujen ystävän kannattaa muistaa, että taloyhtiöllä on oikeus halutessaan kieltää lintujen ruokinta järjestyssäännöissä.

Tilanne on voinut myös muuttua viime vuodesta: ensin taloyhtiö on voinut sallia ruokkimisen, mutta kieltää sen myöhemmin naapureiden valitusten vuoksi.

Varmuuden vuoksi on hyvä kysyä lupa ruokintaan taloyhtiön hallitukselta ainakin kerrostaloissa. Hallituksella on paras käsitys taloyhtiön asukkaiden mielipiteistä.

Ripusta ruoka ilmaan, mahdollisimman kauas seinästä

Lintujen ruokintapaikan sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota. Paikalla on merkitystä paitsi naapurustolle myös linnuille. Hiljaiselle paikalle uskaltautuvat myös aremmat lintulajit.

Hyvä perusohje ruokinnan aloittamiseen on se, että ruokaa ei saa heittää suoraan maahan, vaan sen on hyvä roikkua ilmassa oksalla tai lintulaudalla.

Siemenet tai rasva maassa voivat houkutella paikalle rottia.

Vinkkejä lintujen ruokintaan:

– Valitse ruokintapaikaksi suojainen ja riittävän korkealla oleva paikka, johon kissat tai rotat eivät pääse.

– Oravien pääsyä lintujen ruokintapaikalle voi olla vaikea estää, mutta sitä voi yrittää sijoittamalla lintulaudan, lyhteen tai talipallon liukkaan metalli- tai muovitangon päähän, jonka yläosaan viritetään muovinen ”kaulus”.

– Ruokintaa ei pitäisi lopettaa kesken talven, koska linnut tottuvat syömään tietyllä paikalla. Talipallolla vierailevat talitiaiset ovat usein samoja ruokapaikalleen uskollisia lintuja, eivätkä ne välttämättä osaa yhtäkkiä etsiä ruokaa muualta.

– Kaupasta löytyy vaikka mitä lintujen ruokaa, mutta ruuaksi käyvät hyvin esimerkiksi pihapiiristä kuivatut pihlajanmarjat tai ruusunmarjatkin. Siemenet, pähkinät ja rasvat käyvät hyvin. 

– Virallista suositusajankohtaa lintujen talviruokinnan aloittamiseksi ei ole. BirdLifen ohjeen mukaan ruokinta aloitetaan silloin, kun ravinnonsaanti luonnosta hankaloituu eli maa alkaa jäätyä tai sataa lunta. Ruokinnan voi hyvin aloittaa jo ennen sitä.

– Lintujen houkuttelu pihapiiriin voi arveluttaa hygieniasyistä, mutta tartuntatautien riski on hyvin pieni Suomen luonnonlinnuissa. Esimerkiksi salmonellan vaaraa ei juuri ole.

– Muista tärkein: Jos talviruokinnan aloittaa, sitä ei pitäisi lopettaa ennen kuin maa on keväällä sula ja linnut löytävät taas ruokaa luonnosta.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2015/01/ruoki-lintuja-talvella-ja-muista-myos-naapurit/)

Ohjeistus tupakoinnin kieltämiseksi taloyhtiössä on tarkentunut, ohessa ohjeistusta tästä:

http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2017-01-13T18-35-2534828.pdf

(Isännöintiliitto/ Kiinteistöliitto: tupakointikieltoa koskeva ohje taloyhtiöille (osa A))

Löytyykö yrityksellesi jatkajaa lähipiiristä, kannattaisiko yritys myydä ulkopuoliselle vai pitäisikö liiketoiminta lopettaa?

Yrityslakimies Visa Koskiahteen mukaan yrittäjällä on eläköityessään kolme vaihtoehto; yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos, yritys myydään ulkopuoliselle tai yritystoiminta lopetetaan. Näitä vaihtoehtoja kannattaa puntaroida hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. On tärkeää tehdä selkeä suunnitelma siitä, millä stepeillä edetään. Samalla on hyvä tarkastella myös oman eläketurvan riittävyyttä.

– Jos yrittäjä ei ole aiemmin hankkinut itselleen vapaaehtoista eläkevakuutusta, sen ottamista viimeisiksi työvuosiksi kannattaa harkita. Monella yrittäjällä YEL-työtulo on alimitoitettu ja siksi eläketurva jää pieneksi. Vapaaehtoisella eläkevakuutuksella eläkettä voi vielä kasvattaa. Eläkevakuutus, kuten myös ryhmäeläkevakuutus, voidaan tiettyyn summaan saakka vähentää yrityksen verotuksessa, Koskiahde muistuttaa.

Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset

Yrittäjän on hyvä keskustella sukupolvenvaihdoksesta mahdollisten jatkajien kanssa vuosia ennen eläkepäivien alkamista. Yrittäjällä ja hänen kaavailemillaan jatkajilla voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset toiminnan tulevaisuudesta. Kun asioista puhutaan ajoissa, väärinkäsityksillä vältytään parhaiten.

Koskiahteen mukaan sukupolvenvaihdosta tehtäessä tulee huomioida myös jatkajalle tulevat veroseuraamukset.

– Yritystoiminnan jatkaja joutuu maksamaan lahjaveroa, jos hän saa yrityksen itselleen käypää hintaa alemmalla hinnalla tai lahjoituksena. Verohallinto myöntää veroille 10 vuotta korotonta maksuaikaa. Kun jatkaja on yrittäjän sisarus, oma lapsi tai puolison lapsi, lahjaveron määrästä voi saada 60–70 prosentin huojennuksen. Sen saaminen kuitenkin edellyttää, että jatkaja pitää yrityksen omistuksessaan vähintään viiden vuoden ajan.

Verosuunnittelun mahdollisuudet

Maksettavaksi tulevien verojen laskentatapaan ja määrään vaikuttavat keskeisesti yrityksen yhtiömuoto ja omaisuus. Verosuunnitteluun kannattaakin käyttää aikaa, jotta löydetään järkevimmät ja kustannustehokkaimmat tavat siirtää yritys jatkajille.

Veroseuraamuksia voidaan hallita siirtämällä yhtiö jatkajalle vaiheittain. Toinen ratkaisu on jakaa yritys kahdeksi tai useammaksi erilliseksi yhtiöksi, esimerkiksi kiinteistö- ja liiketoimintayhtiöksi. Kiinteistöyhtiö voi jäädä vanhan yrittäjän omistukseen ja liiketoimintayhtiö siirtyy jatkajalle.

– Verohallinnolta voidaan pyytää ennakkoratkaisua sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista. Ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa kuuden kuukauden ajan, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan suunnitelman mukaisesti, Koskiahde kertoo.

Yritystoiminnan myynti vai lopettaminen

Jos jatkajaa ei löydy yrittäjän lähipiiristä, voidaan yritys myydä ulkopuoliselle. Ennen myyntiin ryhtymistä yrityksen toiminta ja tase kannattaa laittaa kuntoon, jotta yrityksestä voidaan saada mahdollisimman hyvä hinta. Pelkästään talouden kuntoon saattamiseen on hyvä varata vähintään yksi tilikausi. Ennen myyntiä yrityksen arvo tulee määritellä realistisesti ja määrittää myyntiehdot seikkaperäisesti.

Jossain tapauksissa yrityksen liiketoimintaa ei haluta tai ei ole mahdollista siirtää uudelle yrittäjälle. Tällöin yrityksen toiminta pitää lopettaa hallitusti. Tämä onnistuu myös kesken tilikauden, kunhan toiminnan päättyessä tehdään tilinpäätös ja annetaan sen pohjalta veroilmoitus.

Toiminimiyrityksen voi päättää tekemällä lopettamisilmoituksen patentti- ja rekisterihallitukseen. Henkilöyhtiöissä edellytetään, että yrittäjät tekevät yhdessä kirjallisen lopettamispäätöksen sekä yhtiön varojenjakokirjan. Työläintä yritystoiminnan lopettaminen on kuitenkin osakeyhtiössä.

–Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja jättää asiasta ilmoituksen kaupparekisteriin. Yhtiökokous valitsee selvitysmiehen purkamisprosessin vastuuhenkilöksi. Tämän jälkeen kaupparekisteri tekee yhtiön purkamispäätöksestä julkisen kuulutuksen. Yhtiön mahdollisilla velkojilla on kolme kuukautta aikaa ilmoittaa veloista patentti- ja rekisterihallitukselle. Jos ilmoituksia ei tule, velat raukeavat ja yritystoiminta on mahdollista lopettaa, Koskiahde sanoo.

(Lähde: accountor.fi)

Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille ja -pihoille sekä jopa huoneistojen sisätiloihin 1.1.2017 alkaen. Ennen tupakointikieltojen hakemista taloyhtiön täytyy kuulla niiden tilojen haltijoita, joita haettava kielto koskee.

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto ja Helsingin kaupunki ovat yhdessä Valviran kanssa laatimassa asunto-osakeyhtiöille ohjetta tupakointikiellon hakemisesta. Ohje on tarkoitettu niin taloyhtiöille kuin kuntien tupakkalakia valvoville viranomaisille. Ohjeessa avataan tupakointikieltojen hakemiseen liittyvät toimet taloyhtiössä ja kuvataan kunnan viranomaiskäsittely. Ohjeeseen liitetään mallit huoneiston haltijan kuulemisesta sekä tupakointikiellon hakemisesta. Mallit sujuvoittavat hakemuksen viranomaiskäsittelyä ja vähentävät taloyhtiölle käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

Taloyhtiöissä kannattaa malttaa odottaa, että tupakointisääntely ja ohjeet tarkentuvat. Tavoitteena on julkistaa tarkemmat ohjeet ja mallit taloyhtiöille 16.1.2017.

Taloyhtiöissä on syytä keskustella myös muista keinoista tupakoinnin haittojen poistamiseksi. Viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua.

 

(Lähde: http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/54529.aspx)

Isännöintiyrityksillä on erilaisia veloitus- ja asiakkuusmalleja, mutta suurin osa sopimuksista perustuu kiinteään kuukausihintaan, joka sisältää isännöinnin ennalta tiedettävät perustyöt.

Korjaushankkeet eivät toistu vuosittain samankaltaisina. Jokainen saneeraus on isännöinnin kannalta erilainen ja sisältää vaihtelevan määrän työtä. Siksi niitä ei voi sisällyttää kiinteään kuukausihintaan. Isännöinnillä voi olla isossa korjaushankkeessa jopa kuusikymmentä erilaista tehtävää, joten ei ole ihme, jos siitä syntyy veloitettavaa.

Isossa roolissa ovat esimerkiksi kilpailutukset ja selvitykset, joita isännöinti tekee, sekä tietysti kokoukset valmisteluineen ja jälkitöineen. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kokouksia on lukuisia aina suunnitteluvaiheesta valmiin remontin vastaanottoon.

(Lähde: https://www.kotitalolehti.fi/2016/12/isannointi-veloittaa-korjaushankkeen-hoidosta/)

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT 2017 2016
17—67-vuotias työntekijä ja 18—67-vuotias yrittäjä    
 

TyEL-maksu  

(v. 2017 käytetään vuoden 2015 palkkasummaa)

% palkoista % palkoista
  • alle 2 044 500

  • 2 044 500 €–32 712 000 €

    • Tilapäinen alennus vuonna 2016
  • yli 32 712 000 €
    • Tilapäinen alennus vuonna 2016
  • Keskimääräinen työeläkemaksu on 24,4 %.

25,1%

25,1%

-

25,1%

-

24,6%

25,1%

-0,5% — -0,25%

25,1%

-0,25%

 
Työntekijän osuus
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun.
  • työntekijän osuus, 17-52-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat

  • työntekijän osuus, 53—62-vuotiaat

6,15%
7,65%
5,7% (18-52 v)
7,2% (yli 53 v)
Kun palkkasumma vuonna 2015 on yli 2 044 500 €, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.
 
Tilapäinen työnantaja
Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle 8 334 €/6 kk. 25,1% 25,1
     
TYEL-ansion alaraja 58,19 €/kk 57,51 €/kk
     
 YEL-maksu
  • 18—52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat

  • 53—62 vuotiaat *

24,1%

25,6%

23,60% (18-52 v)

25,10% (yli 53 v)

Aloittava yrittäjä
  • 18—52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat

  • 53—62 vuotiaat*

18,798%

19,968%

18,408% (18-52 v)

19,578% (yli 53 v) 

* Yli 53-vuotiaan yrittäjän maksuprosentti tulee voimaan 53-vuotispäivää seuraavan vuoden alusta ja jatkuu sen kalenterivuoden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta.
     
YEL-työtulon alaraja 7 645,25 €/v 7 557,19 €/v
     
YEL-työtulon yläraja  173 625,00 171 625,00 €/v
Työttömyysturva: oikeus Kelan peruspäivärahaan  12 564,00 12 420,00 €/v
Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi  12 564,00 12 420,00 €/v
     
MYEL-maksu

Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 783,03 €/v.

  • alle 53-vuotias

  • 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta

  

13,0140%

13,8240%

12,744%

13,554%

Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä 26 783,03–42 087,69€
42 087,69 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on

Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 281,69 €/v.

  • alle 53-vuotias

  • 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta

  

24,10%
25,60%

23,6%

25,1%

*Korotetun maksun piirissä olivat vuoteen 2016 asti 53 vuotta täyttäneet. Vuodesta 2017 lähtien korotetun maksun piirissä ovat 53-62-vuotiaat.
Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu 2017 2016
Sotu-maksu (=työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. 1,08% 2,12%
     
PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU
     
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu 2017 2016
palkansaajat % palkasta 1,58%* 2,12%
yrittäjät % työtulosta 1,64%* 2,25%
etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,45% 1,47%
Jos palkka- tai työtulon yhteismääärä vähintään 14.000 euroa.    
   
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 17–64-vuotiaasta 1,60% 1,15%
     
 
Yhteensä
 
Yhteensä
 
työn-antajan
osuus

työn-

tekijän
osuus

   2017 2016 2017 2016 2017 2016
2 059 500 euron palkkasummaan asti 2,4% 2,15% 0,80% 1,00% 1,60% 1,15%
2 059 500 euroa ylittävältä osalta 4,9% 5,05% 3,30% 3,90% 1,60% 1,15%
             
TyEL-vakuuten osaomistajan palkkasummasta
YEL-vakuuttamisvelvollisilta ei peritä
1,5% 1,46% 0,80% 1,00% 0,70% 0,46%
TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU 2017 2016
Pakollinen kun kalenterivuoden aikana työntekijöillä maksettujen palkkoja yhteissumma on 1.200 euroa. 0,80% 0,90%
RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU 2017 2016
Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin (keskimäärin). 0,07% 0,07%

 

(Lähde: www.yrittajat.fi)