Asunto-osakeyhtiö on Suomen suosituin, ja haastavin, asumismuoto. Se on symbioosi, jossa seinänaapurin elämäntavat ja omat odotukset rauhasta kohtaavat. Joskus joku viettää syntymäpäiviä, toisinaan naapurin koliikkivauva itkee ja joskus yläkerrassa asuu tuo pahamainen kantapääastuja. Aika usein saamme todeta asukkaille, että taloyhtiössä on normaali eläminen sallittua ja elämisen äänet saavat kuulua. Mutta mitä tämä ”normaali eläminen” sitten on? Vastaus on yhtä aikaa selkeä ja turhauttavan tulkinnanvarainen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi se, että ihmisten käsitykset normaalista ovat hyvinkin vaihtelevat.
Lyhyesti voitaisiin kuitenkin todeta, että normaali eläminen on sitä, että elämä kuuluu, mutta se ei saa hallita muiden elämää. Viime kädessä asunto-osakeyhtiölaki ja oikeuskäytäntö vetävät rajan siihen, missä asukkaan oikeus päättyy ja muiden häiriö alkaa.
Normaalia on kaikki se, mikä kuuluu tavalliseen arkeen: lapsen itku, satunnainen tavaroiden putoilu, suihkussa käynti yövuoron jälkeen ja ruoanlaiton tuoksut ovat osa kerrostaloelämää. Myös satunnainen juhliminen tai päiväsaikaan kuuluva pianonpimputus on pääsääntöisesti sallittua. Taloyhtiö ei voi myöskään puuttua esimerkiksi ns. kantapääaskeltajien askeltamiseen, vaikka se juuri sinua häiritsikin. Täydellistä hiljaisuutta ei voida vaatia, edes yöaikaan.
Mikä sitten ei ole normaalia elämää ja mihin taloyhtiö voi puuttua? Avainsana on häiritsevä elämä. Se ei ole kertaluonteista, vaan jatkuvaa, toistuvaa ja muiden asumisviihtyvyyttä merkittävästi heikentävää.
Taloyhtiöllä on oikeus ja velvollisuus puuttua tilanteeseen, kun asuminen muuttuu häiritseväksi elämäksi. Häiriö on kyseessä silloin, kun melu on toistuvaa ja jatkuvaa, esimerkiksi jokaöiset bileet, tuntikausia kestävä huuto tai jatkuva kovaääninen musiikki. Häiritsevä elämä ei ole vahinko – se on jatkuvuutta. Se on tietoinen valinta jättää huomioimatta se, että seinän takana asuu toinen ihminen.
No mitä taloyhtiö sitten voi tehdä?
Monelle voi tulla yllätyksenä se, että taloyhtiö ei voi noin vain ketään heittää pihalle. Hallituksen ja isännöitsijän toimintaa säätelee lait ja asetukset. Asiat etenevät tietyn toimintamallin mukaan eikä yhtiö voi näitä asioita muuttaa. Taloyhtiö ei ole (yleensä) sopimussuhteessa vuokralaisiin, joten taloyhtiö ei voi sopimusta purkaa tai kenenkään asumista estää. Mikäli häiriön aiheuttaa osakkaan vuokralainen, on siis osakkaalla ensisijainen velvollisuus puuttua tilanteeseen. Osakkaan on häiriötapauksissa ryhdyttävä välittömiin toimiin: keskusteltava, annettava varoitus vuokrasopimuksen purkamisen uhalla ja viime kädessä irtisanottava tai purettava vuokrasopimus.
Mikäli osakas ei ryhdy toimenpiteisiin, on taloyhtiöllä mahdollisuus ottaa huoneiston haltuun. Tämä on kuitenkin raskas ja pitkä prosessi eikä siihen tule ryhtyä vähäisin perustein.
Taloyhtiön keinovalikoima noudattelee pääsääntöisesti seuraavia uria. Ensimmäiseksi huomautamme ja keskustelemme. Mikäli tämä ei tuota toivottua tulosta, hallitus antaa kirjallisen varoituksen. Huoneiston haltuunotto on äärimmäinen ja viimesijainen keino. Yhtiökokous voi päättää ottaa huoneiston yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi, jos varoitus ei ole tehonnut. Tällöin asukas joutuu muuttamaan pois, ja yhtiö vuokraa asunnon. Jos asukas ei poistu asunnosta vapaaehtoisesti, joutuu taloyhtiö hakemaan käräjäoikeudelta häädön.
Taloyhtiöllä on asian suhteen näyttövastuu ja tässä tarvitsemme asukkaiden apua. Asukkailla on vastuu omasta elinympäristöstään, ja puuttuminen häiriöihin vaatii asukkaiden aktiivisuutta. Kirjallinen ja tarkka raportointi on ainoa keino, jolla taloyhtiö voi virallisesti puuttua häiriökäytökseen ja turvata asumisrauhan kaikille. Pitäkää häiriöpäiväkirjaa, ilmoittakaa häiriöistä kirjallisesti. Mitä useampi häiriöistä ilmoittaa, sitä tehokkaammin taloyhtiö voi asiaan puuttua. Aika usein meille sanotaan ”muitakin häiritsee, mutta he eivät halua asiasta ilmoittaa” tai ”muitakin häiritsee ja sovimme, että minä ilmoitan”. Jokaisen häiriön kokijan tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta henkilökohtaisesti ja kirjallisesti. Nimettömiä ilmoituksia emme käsittele. Emme luonnollisestikaan kerro häiriön aiheuttajalle, kuka ilmoituksia on tehnyt, joten ilmoituksen voi turvallisin mielin tehdä omalla nimellä. On hyvä huomioida, että mikäli asia etenee oikeuskäsittelyyn saakka, on ilmoittajan tarvittaessa oltava valmis todistamaan asiasta oikeudessa.
Kuten kirjoituksen alussa totesin, niin taloyhtiössä asuminen on tasapainoilua omien oikeuksien ja naapurin hermojen välillä. Lopulta kyse on kommunikoinnista ja aidosta halusta ymmärtää ja selvittää asiat. Joskus esimerkiksi häiritsevän ruoan tuoksun takana voi olla rikkinäinen liesituuletin tai puutteellinen ohjeistus, ei tahallisuus. Aika tyypillinen esimerkki tämän päivän häiriöstä on kuulokkeet päässä pelaaminen: pelaaja itse ei ymmärrä äänenvoimakkuuttaan ja täten on häiriöksi muille. Ennen kuin soitetaan äkäinen puhelu isännöitsijälle, kannattaa ainakin kokeilla sitä suomalaiselle vaikeinta lajia: asiallista keskustelua naapurin kanssa.
Koti on paikka, jossa saa elää, mutta taloyhtiö on paikka, jossa annetaan muidenkin elää.
– Tiinä Männikkö, isännöitsijä ITS IEAT
#aidostipaikallinen
#kotimaistaisännöintiä
#isännöitsijä #tilitoimisto
#iisalmi #kiuruvesi
#kauppalehtimenestyjät
#annameidänhuolehtiaarvokkaimmastaomaisuudestasi
#kiinteistötilintiimi #parhaattyypit