Vuosi lähestyy loppuaan ja perinteiseen tapaan se on monessa yhtiössä mittariluennan kulta-aikaa. Usein postilaatikkoon tipahtava lasku aiheuttaa ihmetystä ja jopa kuumentaa tunteita. Yllättävän moni on sitä mieltä, että vesilasku ei voi pitää paikkaansa. Emmehän me käytä vettä juuri ollenkaan!
Lukemat ja mittareiden toiminta voidaan tarkastaa, mutta vain aniharvoin niistä löytyy selitys isoon laskuun.
Vastuullista vedenkäyttäjää kiittää sekä luonto että lompakko. Suosittelen jokaista kiinnittämään huomiota vedenkäyttötottumuksiin, etenkin lämpimän veden. Niin mukavaa kuin lämpimässä suihkussa onkin oleskella, on hyvä huomioida, että pääsääntöisesti lämmin vesi on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä. Merkittävimmät vedensäästöteot tehdäänkin pienillä arkisilla teoilla, etenkin kylpyhuoneen puolella: lyhennä suihkuaikaa, laita hana kiinni saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi. Mikäli omistat kylpyammeen, ota suihku kylvyn sijaan. Ero vedenkulutuksessa on merkittävä.
Arkeen kuuluu toki muutakin kuin pelkkää suihkuttelua, on pyykinpesua ja tiskausta, ehkäpä jopa satunnaista siivoustakin.
Astianpesukone on loistava vedensäästäjä, sillä se kuluttaa vain sen verran vettä, kuin on tarpeen. Jos sinulla siis on astianpesukone, käytä sitä. Pese täysiä koneellisia ja vältä astioiden huuhtelua juoksevalla vedellä.
Kun pyykkäät, pese täysiä koneellisia. Vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus tai lyhyempi tai viileämpi pesuohjelma.
Uudet kodinkoneet ovat vanhoja energiatehokkaampia.
Ilmoita vuotavista hanoista ja vessanpöntöistä heti huoltoyhtiöön! Yksi tippumalla vuotava vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m³ vuodessa ja aiheuttaa täten yli 100 euron lisän vesilaskuun. Vuotava vessanpönttö jää helposti huomaamatta, mutta aiheuttaa ikävän lisän vesilaskuun. Vessanpöntön vuotamisen voi testata helpolla vessapaperitestillä: jos pöntön sisäseinämään painettu paperi jää seinään kiinni, on pöntössä todennäköisesti vuoto.
Taloissa, joissa on asuntokohtaiset vesimittarit, vesi laskutetaan käyttäen perusteena todellista kulutusta. Tällöin peritään kuukausittaista ennakkoa ja tasauslaskutus tehdään pääsääntöisesti kerran vuodessa tai asukasmuutoksen yhteydessä.
Ennakoille on yleensä määritetty joku yksikköhinta (esim. 10€/hlö/kk), mutta nämä pyritään muokkaamaan jokaisen kulutukseen sopivaksi. Tasauslaskutuksessa otetaan huomioon kuukausittain maksetut ennakot.
Jos asiakkaan vedenkulutus on vesimaksuennakkoa suurempi, tulee hänelle lisälaskua. Jos taas vettä onkin kulunut vähemmän kuin ennakoita on maksettu, muodostuu asiakkaalle hyvityslasku.
Jos yhtiöön ei ole asennettu mittareita, peritään useimmissa taloyhtiöissä vesimaksuja henkilöluvun mukaan. Silloin, kun perusteena on huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä, on osakkaan lain mukaan ilmoitettava huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä yhtiölle. Osakkaalla on tähän oma-aloitteinen ilmoitusvelvollisuus. Myös asiaa tiedusteltaessa osakas on velvollinen vastaamaan tiedusteluun.
Henkilölukuun perustuvat vesimaksut peritään huoneistossa tosiasiallisesti asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Myös lapsista maksetaan vesimaksu, jopa vauvoista! Lähtökohtana on osakkaan ilmoituksen lisäksi henkilön kotipaikka, mutta se ei ole ainoa kriteeri asumiselle. Henkilön voidaan katsoa asuvan huoneistossa, vaikka hän ei olisi siellä kirjoilla, mikäli asuminen pystytään muulla tavalla todentamaan. Sen sijaan vesimaksua ei tarvitse maksaa esimerkiksi perhepäivähoitolapsista tai pidempiaikaistakaan vieraista, sillä he eivät asu huoneistossa.
Kiinteä vesimaksu täytyy maksaa myös silloin, jos asukas lomailee pidemmän aikaa, vaikkapa kesämökillä. Ainoastaan poikkeustapauksissa henkilöluvun mukaista vesimaksua ei veloiteta.
Vesilaskuja ei kannata vertailla naapureiden tai tuttujen kesken. Valitettavan usein kuulemme tokaisun: vastaa omakotitalon kulutusta! Kannattaa muistaa, että talot eivät käytä vettä vaan siellä asuvat ihmiset. Vaikka perhekoko olisikin samanlainen, voi asukkaiden käyttötottumuksissa olla suuria eroja. Toisen perheen lapset käyvät treenien jälkeen suihkussa muualla, toisen kotona. Toisen perheen aikuiset käyvät uimahallissa ja pesevät pyykit taloyhtiön koneella, toisen ei. Toisilla on astianpesukone, toiset tiskaavat käsin.. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.
Tällaisilla pienillä arjen teoilla on yllättävän suuri merkitys kokonaisuuteen. Kun omia kulutustottumuksia tarkastelee kriittisesti, voi syyt suureen tasauslaskuun löytyä yllättävän läheltä.
– Tiina Männikkö, isännöitsijä ITS IEAT