Isännöitsijä. Tuo myyttinen hahmo, jonka toimenkuva ja merkitys on monelle vieras. Mediassa yleensä esillä on räikeät väärinkäytöstapaukset, joissa isännöitsijä on kavaltanut yhtiön rahoja ja onpa sitä osa lipsahtanut kartellitoimintaankin. Tapaukset ovat valitettavia, mutta ne ovat kuitenkin hyvin kaukana siitä todellisuudesta, joista enemmistö isännöitsijöistä työskentelee.
Mitä sitten on hyvä isännöinti tai millainen on hyvä isännöitsijä? Tähän ei ole yksiselitteisen oikeaa vastausta. Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee yleisellä tasolla, miten taloyhtiön hallintoa pitää hoitaa. Hyvä isännöinti on toiselle sitä, että ”tulipalot sammutetaan” ja kerran vuodessa pidetään kokous. Palkkio on edullinen eikä sitä koroteta. Hyvä isännöitsijä on sellainen, kenen isännöimissä kohteissa vastike on alhainen ja kunnossapidontarveselvitys lyhyt. Vai onko sittenkään?
Mielestäni hyvää isännöintiä on sellainen, jossa ensinnäkin täytetään lain määräämät edellytykset. Hoidetaan sovitut asiat sovitusti ja aikataulussa. Ollaan palveluhenkisiä ja aloitteellisia. Näiden lisäksi tulisi tähdätä asiakkaan omaisuuden arvon säilyttämiseen ja nostamiseen pitkäjänteisellä työllä, yhteistyössä hallituksen ja osakkaiden kanssa. Tällöin voidaan puhua jo laadukkaasta ja ammattitaitoisesta isännöinnistä. Toisaalta laadukas isännöinti ymmärtää yhtiön kokonaistilanteen ja määrittelee realistisen strategian: joskus jopa hallittu alasajo voi olla perusteltua. Myös uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota isännöin laatuun eikä tuudittautua siihen, että ”meillähän on uusi talo”. Kun isännöitsijä ja hallitus ottavat alusti asti ennakoivan ja aktiivisen otteen yhtiön asioiden hoitoon, säilyy kohteen arvo pidempään. Taloyhtiö, joka ennakoi, säilyttää arvonsa niin osakkaiden, ostajien kuin lainanantajien silmissäkin.
Isännöinti on asiantuntijatyötä ja isännöitsijän tärkein tehtävä on (ainakin tulisi olla) huolehtia taloyhtiön arvosta sekä ajaa aina taloyhtiön etua. Isännöitsijä ei ole talonmies tai timpuri.
Kuitenkin isännöitsijät hoitavat paljon asioita, jotka eivät varsinaisesti heille kuulu. On jo hieman kulunut fraasi, että isännöitsijän tulee olla pappi, lakimies, arkkitehti, rakennusinsinööri, putkimies ja psykologi. Valitettavan todelta se välillä tuntuu. Kun tarkastelee asiaa lähemmin, onhan osaamisvaatimus täysin kohtuuton. Eihän kukaan meistä oleta esimerkiksi lääkärin hallitsevan kaikkia lääketieteen aloja. Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea- olennaista on se, että tietää kenelle soittaa ja mistä asiaa selvittää.
Edelleen osa asiakkaista tuntuu ajattelevan, että isännöinti on yleispätevä palvelunumero: voit soittaa milloin vain ja mistä vain! Luonnollisesti tämä ei pidä paikkaansa. Isännöitsijä ei välttämättä ole oikea taho vastaamaan, miksei sanomalehti tullut ajallaan tai miksi tv kanavien numerointi on muuttunut. Useimmat isännöitsijät haluavat myös viettää aikaa muuallakin kuin työpaikalla, ehkäpä satunnaisesti jopa lomailla. Ammattitaitoinen isännöitsijä arvostaa oma hyvinvointiaan ja vapaa-aikaa. Isännöitsijän ei tarvitse olla tavoitettavissa 24/7.
Uskallan väittää, että isännöinnin, ja ammattitaitoisen isännöitsijän, merkitys kasvaa entisestään. Rakennuskanta vanhenee, peruskorjaustarve kasvaa, lainarahan saanti ei ole enää itsestäänselvyys ja sosiaaliset haasteet lisääntyvät. Samaan aikaan asiakaskokemuksen merkitys on lisääntynyt ja halutaan uusia palveluita.
Isännöintialan arvostuksen kohottaminen tulisi olla jokaisen alalla toimivan tavoite ja jokainen voi siihen myös omalla laadukkaalla toiminnallaan vaikuttaa.
– Tiina Männikkö, isännöitsijä ITS IEAT
#aidostipaikallinen #kotimaistaisännöintiä
#kauppalehtimenestyjät
#annameidänhuolehtiaarvokkaimmastaomaisuudestasi