Uusi huoneistotietojärjestelmä näyttää vastoin ennakointeja tuovan lisämenoja taloyhtiöille. Todennäköistä on, että kustannukset päätyvät osakkaiden maksettaviksi.
– Loppujen lopuksi ne voivat johtaa vastikkeiden nousuun, sanoo johtava lakiasiaintuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta.
Isännöitsijät kertoivat havainnoistaan jo viime vuonna Isännöintiliiton kyselyssä. Miltei neljä viidestä siihen vastanneesta parista sadasta isännöitsijästä ilmoitti kustannusten nousseen. Tilanne kummastuttaa niin isännöitsijöitä kuin taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaitakin. Huoneistotietojärjestelmää koskevaa lakia säädettäessä nimittäin puhuttiin siitä, että Maanmittauslaitos ei veloita sen käytöstä mitään.
Tämä pitääkin paikkansa, mutta kustannuksia tulee siitä, että yritykset, jotka tarjoavat tietoteknisiä järjestelmiä isännöintiyritysten käyttöön, veloittavat palveluistaan.
– Siihen nähden, mitä lakia säädettäessä puhuttiin, tilanne on yllättänyt. Lainsäätäjä on todennäköisesti ajatellut, että järjestelmä olisi aika lailla kustannusneutraali, Valkama arvioi.
Alan järjestelmien toimittajien laskuja ei ilmeisesti tultu ajatelleeksi tai ainakaan niistä ei puhuttu. Uusien toimintojen kehittäminen maksaa, ja yritykset saattavat periä maksuja myös niiden käyttöönotosta sekä tiedon siirtämisestä isännöinnin järjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä. Isännöintiliiton kyselystä selviää, että pääosa markkinoista on muutaman palveluntarjoajan hallussa. Isännöitsijät pelkäävät, että kilpailun puute voi nostaa isännöinnin ja taloyhtiöiden kustannuksia.
Maanmittauslaitos otti huoneistotietojärjestelmän käyttöön kuusi vuotta sitten. Tietojen siirtoa on valmisteltu jo vuosia, ja nyt osakasluettelot on pääosin siirretty sinne.
– Nyt alkaa konkretisoitua, minkä tyyppisiä veloituksia tulee ja miten jatkokehitys ja uusi vaihe vaikuttavat, Valkama sanoo.
Summat eivät kuulosta kovin suurilta. Helsinkiläinen taloyhtiö on saanut esimerkin, jossa palveluntarjoaja laskuttaa tiedonsiirrosta kuukausittain 0,35 euroa asuntoa kohden. Esimerkkiyhtiössä on 50 huoneistoa, joten vuosikustannus olisi 210 euroa. Kyseessä on kuitenkin jatkuva kustannus.
Huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen on määrä astua voimaan tänä vuonna. Se tarkoittaa, että järjestelmään viedään muun muassa tiedot kunnossapito- ja muutostöistä sekä taloyhtiölainoista ja vastikkeista.
Periaatteessa tietojärjestelmät voi ohittaa, sillä tiedot voi siirtää huoneistotietojärjestelmään käsin. Kaikkein pienimmät taloyhtiöt voivat tehdä näin, mutta toki toimi vie aikaa ja vaivaa.
Sen sijaan ammatti-isännöitsijä, jolla on useita taloyhtiöitä vastuullaan, käytännössä tarvitsee tekniikkaa avukseen. Isännöintiyritys voi neuvotella palveluntarjoajan kanssa sopimuksestaan. Todennäköisesti yrityksen koko vaikuttaa neuvotteluasemaan.
– Pienemmillä yrityksillä on pienemmät resurssit, isommilla omat juristit, ja ne voivat miettiä sopimusrakennettaan eri tavalla kuin pienet yritykset, Valkama sanoo.
Muutos voi siis ajaa pieniä isännöintiyrityksiä ahdinkoon. Valkama muistuttaa, että ala on jo ennestään muutoksen kourissa.
– Isot yritykset ostavat pienempiä ja tulevat yhä suuremmiksi, hän ennakoi.
Toki alalle tulee jatkuvasti uusiakin toimijoita.
Sähköisen valtakunnallisen huoneistotietojärjestelmän tarkoitus on parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta. Sen on määrä olla taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tietopankki.
Jokaisen osakkeenomistajan on haettava vielä erikseen sähköisen omistuksensa rekisteröintiä ja osakekirjansa mitätöintiä Maanmittauslaitokselta. Tähän on aikaa kymmenen vuotta siitä, kun oma taloyhtiö on siirtynyt huoneistotietojärjestelmään.
Poikkeuksena on asuntokauppa. Jos taloyhtiö on huoneistotietojärjestelmässä, asunnon uuden omistajan pitää hakea omistuksensa rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa kaupan solmimisesta.
Huoneistotietojärjestelmä on erittäin ruuhkautunut. Maanmittauslaitos kertoo verkkosivuillaan, että huoneiston omistusoikeuden rekisteröinnin keskimääräinen käsittelyaika on kymmenen kuukautta. Jos kyseessä on omistajavaihdos, rekisteröinti sujuu keskimäärin kahdeksassa kuukaudessa.
(lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010975816.html)