Valikko Sulje

Taloussanomat: ”Sen piti olla ilmaista, mutta nyt yksi muutos uhkaakin nostaa asumisen hintaa”

Uusi huoneistotieto­järjestelmä näyttää vastoin ennakointeja tuovan lisämenoja taloyhtiöille. Todennäköistä on, että kustannukset päätyvät osakkaiden maksettaviksi.

– Loppujen lopuksi ne voivat johtaa vastikkeiden nousuun, sanoo johtava lakiasiaintuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta.

Isännöitsijät kertoivat havainnoistaan jo viime vuonna Isännöintiliiton kyselyssä. Miltei neljä viidestä siihen vastanneesta parista sadasta isännöitsijästä ilmoitti kustannusten nousseen. Tilanne kummastuttaa niin isännöitsijöitä kuin taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaitakin. Huoneistotieto­järjestelmää koskevaa lakia säädettäessä nimittäin puhuttiin siitä, että Maanmittauslaitos ei veloita sen käytöstä mitään.

Tämä pitääkin paikkansa, mutta kustannuksia tulee siitä, että yritykset, jotka tarjoavat tietoteknisiä järjestelmiä isännöinti­yritysten käyttöön, veloittavat palveluistaan.

– Siihen nähden, mitä lakia säädettäessä puhuttiin, tilanne on yllättänyt. Lainsäätäjä on todennäköisesti ajatellut, että järjestelmä olisi aika lailla kustannusneutraali, Valkama arvioi.

Alan järjestelmien toimittajien laskuja ei ilmeisesti tultu ajatelleeksi tai ainakaan niistä ei puhuttu. Uusien toimintojen kehittäminen maksaa, ja yritykset saattavat periä maksuja myös niiden käyttöönotosta sekä tiedon siirtämisestä isännöinnin järjestelmän ja huoneistotieto­järjestelmän välillä. Isännöintiliiton kyselystä selviää, että pääosa markkinoista on muutaman palveluntarjoajan hallussa. Isännöitsijät pelkäävät, että kilpailun puute voi nostaa isännöinnin ja taloyhtiöiden kustannuksia.

Maanmittauslaitos otti huoneistotieto­järjestelmän käyttöön kuusi vuotta sitten. Tietojen siirtoa on valmisteltu jo vuosia, ja nyt osakasluettelot on pääosin siirretty sinne.

– Nyt alkaa konkretisoitua, minkä tyyppisiä veloituksia tulee ja miten jatkokehitys ja uusi vaihe vaikuttavat, Valkama sanoo.

Summat eivät kuulosta kovin suurilta. Helsinkiläinen taloyhtiö on saanut esimerkin, jossa palveluntarjoaja laskuttaa tiedonsiirrosta kuukausittain 0,35 euroa asuntoa kohden. Esimerkkiyhtiössä on 50 huoneistoa, joten vuosikustannus olisi 210 euroa. Kyseessä on kuitenkin jatkuva kustannus.

Huoneistotieto­järjestelmän toisen vaiheen on määrä astua voimaan tänä vuonna. Se tarkoittaa, että järjestelmään viedään muun muassa tiedot kunnossapito- ja muutostöistä sekä taloyhtiölainoista ja vastikkeista.

Periaatteessa tietojärjestelmät voi ohittaa, sillä tiedot voi siirtää huoneistotieto­järjestelmään käsin. Kaikkein pienimmät taloyhtiöt voivat tehdä näin, mutta toki toimi vie aikaa ja vaivaa.

Sen sijaan ammatti-­isännöitsijä, jolla on useita taloyhtiöitä vastuullaan, käytännössä tarvitsee tekniikkaa avukseen. Isännöintiyritys voi neuvotella palvelun­tarjoajan kanssa sopimuksestaan. Todennäköisesti yrityksen koko vaikuttaa neuvottelu­asemaan.

– Pienemmillä yrityksillä on pienemmät resurssit, isommilla omat juristit, ja ne voivat miettiä sopimus­rakennettaan eri tavalla kuin pienet yritykset, Valkama sanoo.

Muutos voi siis ajaa pieniä isännöinti­yrityksiä ahdinkoon. Valkama muistuttaa, että ala on jo ennestään muutoksen kourissa.

– Isot yritykset ostavat pienempiä ja tulevat yhä suuremmiksi, hän ennakoi.

Toki alalle tulee jatkuvasti uusiakin toimijoita.

Sähköisen valtakunnallisen huoneistotieto­järjestelmän tarkoitus on parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta. Sen on määrä olla taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tietopankki.

Jokaisen osakkeenomistajan on haettava vielä erikseen sähköisen omistuksensa rekisteröintiä ja osakekirjansa mitätöintiä Maanmittaus­laitokselta. Tähän on aikaa kymmenen vuotta siitä, kun oma taloyhtiö on siirtynyt huoneistotieto­järjestelmään.

Poikkeuksena on asuntokauppa. Jos taloyhtiö on huoneistotieto­järjestelmässä, asunnon uuden omistajan pitää hakea omistuksensa rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa kaupan solmimisesta.

Huoneistotieto­järjestelmä on erittäin ruuhkautunut. Maanmittauslaitos kertoo verkkosivuillaan, että huoneiston omistusoikeuden rekisteröinnin keskimääräinen käsittelyaika on kymmenen kuukautta. Jos kyseessä on omistajavaihdos, rekisteröinti sujuu keskimäärin kahdeksassa kuukaudessa.

 

(lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010975816.html)